Auttakaa! meidän yöt ja nyt myös illat on täysin mahdottomia! :/

Esikoinen 3,5 v on jo pitkään mennyt nätisti nukkumaan, mutta keskiyöllä herää ja tulee viereen. Nyt on viikon verran alkanut temppuilemaan iltaisin, alkaa itkemään ja haluaa että minä jään viereen, silittämään jne. Jäinkin yksi ilta, jolloin nukahtaminen kesti sitten tunnin... Seuraavana iltana vaati tuota kahta kauheammin, sai kunnon raivokohtauksen kun en jäänyt, huusi sängyssä äitiä kuin manaajassa ja minulla katkesi pinna. Kävin uhkailemassa että jos nyt ei nuku vien unilelun ja lopulta riuhdoin sen unilelun lapselta väkisin ja nakkasin olohuoneeseen... Joo, en ole ylpeä mutta katkesi pinna totaalisesti.

Sitten meillä on vauva 9kk, nukkuu vielä meidän huoneessa ja pääsääntöisesti meidän sängyssä. Koska lapset tunkee meidän sänkyyn, miesraukka nukkuu sohvalla. Vauva herää monta kertaa yössä, en enää edes jaksa laskea kertoja. Nukahtaminen iltaisin on hänellä vaikeaa, syö tissiä, ei syö, pyörii, itkee, raivoaa.. Nukutukseen voi mennä tuntikin. Omaan sänkyyn siirtäminen on hankalaa, kun herää. Tai jos saankin siirrettyä, nukkuu maks 30 min ja sitten herää, jolloin joudun nukuttamaan uudestaan. Yleensä siis jäänkin vauvan viereen loppuillaksi surffamaan puhelimella, yksin häntä ei voi meidän sänkyyn jättää ettei putoa (putosi jo kerran pää edellä alas).

Eli siis samaan huoneeseen heitä en ole voinut nukuttaa, kun pitävät toisiaan hereillä. Eri huoneisiin on todella vaikeaa, koska olen n. puolet viikon illoista yksin ja molemmat vaatii jopa tunnin-kaksi että olisin vieressä. Tilanne on ihan mahdoton.

Katkonaisista öistä olen todella väsynyt, ja kun iltaisinkaan ei enää ole edes sitä tuntia kahta omaa aikaa, niin alan olla jo lopen uupunut. Stressaantunutkin olen mitä naapurit ajattelee, kun meiltä kuuluu ihan hirveä lasten huuto iltaisin. Pelkään että pian on ls ovella :'( Auttakaa! Olen niin poikki ettei järkikään enää juokse.

 

Esikoinen 3,5 v on jo pitkään mennyt nätisti nukkumaan, mutta keskiyöllä herää ja tulee viereen. Nyt on viikon verran alkanut temppuilemaan iltaisin, alkaa itkemään ja haluaa että minä jään viereen, silittämään jne. Jäinkin yksi ilta, jolloin nukahtaminen kesti sitten tunnin... Seuraavana iltana vaati tuota kahta kauheammin, sai kunnon raivokohtauksen kun en jäänyt, huusi sängyssä äitiä kuin manaajassa ja minulla katkesi pinna. Kävin uhkailemassa että jos nyt ei nuku vien unilelun ja lopulta riuhdoin sen unilelun lapselta väkisin ja nakkasin olohuoneeseen... Joo, en ole ylpeä mutta katkesi pinna totaalisesti.

Sitten meillä on vauva 9kk, nukkuu vielä meidän huoneessa ja pääsääntöisesti meidän sängyssä. Koska lapset tunkee meidän sänkyyn, miesraukka nukkuu sohvalla. Vauva herää monta kertaa yössä, en enää edes jaksa laskea kertoja. Nukahtaminen iltaisin on hänellä vaikeaa, syö tissiä, ei syö, pyörii, itkee, raivoaa.. Nukutukseen voi mennä tuntikin. Omaan sänkyyn siirtäminen on hankalaa, kun herää. Tai jos saankin siirrettyä, nukkuu maks 30 min ja sitten herää, jolloin joudun nukuttamaan uudestaan. Yleensä siis jäänkin vauvan viereen loppuillaksi surffamaan puhelimella, yksin häntä ei voi meidän sänkyyn jättää ettei putoa (putosi jo kerran pää edellä alas).

Eli siis samaan huoneeseen heitä en ole voinut nukuttaa, kun pitävät toisiaan hereillä. Eri huoneisiin on todella vaikeaa, koska olen n. puolet viikon illoista yksin ja molemmat vaatii jopa tunnin-kaksi että olisin vieressä. Tilanne on ihan mahdoton.

Katkonaisista öistä olen todella väsynyt, ja kun iltaisinkaan ei enää ole edes sitä tuntia kahta omaa aikaa, niin alan olla jo lopen uupunut. Stressaantunutkin olen mitä naapurit ajattelee, kun meiltä kuuluu ihan hirveä lasten huuto iltaisin. Pelkään että pian on ls ovella :'( Auttakaa! Olen niin poikki ettei järkikään enää juokse.

Jos nukutat sitä miestä vähän pidempään sohvalla, on sekin pian ovella - lähdössä uuteen kämppään, uuden naisen sänkyyn.

 

Nukkuuko kolmivuotias siis omassa huoneesa

 

Kondomi suojaa kaikilta noilta ongelmilta.

 

Nukkuuko kolmivuotias siis omassa huoneesa

Joo, siis sinne nukutetaan ja siellä hänen pitäisi nukkua mutta yöllä hipsii viereen (yleensä en edes herää tähän enää).

Asiattomiin kommentteihin en edes vastaa, joten idiootit älkööt vaivautuko.

 

Menkää kaikki suosiolla siihen samaan sänkyyn nukkumaan.

 

Voi olla, että nähnyt painajaisia eikä uskalla nukahtaa. Mutta hienoa, että se turvaa tuova unilelu viedään pois Et sitten muuta keksiny?

 

Joo, siis sinne nukutetaan ja siellä hänen pitäisi nukkua mutta yöllä hipsii viereen (yleensä en edes herää tähän enää).

Asiattomiin kommentteihin en edes vastaa, joten idiootit älkööt vaivautuko.

Mielestäni kysymykseni ei ollut asiaton. Mä siirtäisin lapsen samaan huoneeseen muun perheen kanssa. Ainakin kokeilisin. Lapsen sänky omani viereen ja vauva keskelle. Yleensä nukkuvat niin siki, että ivät vauvan itkuun herää

 

Menkää kaikki suosiolla siihen samaan sänkyyn nukkumaan.

160 cm sänky.. Ei kyllä mahduta Noin muuten se ei olisi ongelma. Paitsi ne illat edelleen, kun vauvaa en uskalla sitten sinne jättää ilman valvontaa..

 

Mielestäni kysymykseni ei ollut asiaton. Mä siirtäisin lapsen samaan huoneeseen muun perheen kanssa. Ainakin kokeilisin. Lapsen sänky omani viereen ja vauva keskelle. Yleensä nukkuvat niin siki, että ivät vauvan itkuun herää

Juu, tarkoitin näitä muita.

No se olisi tietty yksi vaihtoehto. Varmaan ihan toimivakin öitä ajatellen. Vaikkakin iso askel taaksepäin sen suhteen että molemmat lapset saataisiin kokonaan meidän makkarista pois ja omiin sänkyihin.. Mutta kiitos ehdotuksesta, otan sen harkintaan myös.

 

Apua, rankalta kuulostaa! Mulla vain yksi pieni, jonka kanssa heräilin 5-6 kertaa yössä. Loppui yövalvomiset vasta sitten, kun lopetin perhepedissä nukkumisen. Neuvolan ohjeita soveltaen tein unikoulun, vei 2-3 yötä ja sitten helpotti.

Mulla toimi siis tämä: Lapsi (nyt 10kk) onneksi syö hyvin päivän aikana: aamulla puuro ja puolikas pieni hedelmäpiltti, muilla aterioilla kaks isoa liharuokapurkkia (yhteensä) ja loput aamun hedelmäpurkista. Leipää, mandariineja ja muita kasviksia tai hedelmiä mussuttaa aterioiden yhteydessä ja välipalana. Ei tarvitse yöllä mitään, nukkua posottaa nykyään 12-13 h putkeen. 9 kk ikäisen pitäis pärjätä jo yö syömättä, jos syö päivällä hyvin. Siirsin pinnasängyn mun sängyn viereen, jolloin yltän pinnojen välistä silittämään kyljelläni. Säätö siis suurinpiirtein mun sängyn korkeudella. Iltatoimien jälkeen omaan sänkyyn makuulle ja pullo suuhun, mä kyljelläni omassa sängyssä pidän pullosta ja toisella kädellä silittelen. Unikouluöinä nousi ylös huutamaan pahimmillaan 30 minuutin välein, jolloin laskin takaisin makuulle ja pullo tai tutti suuhun ja silittelyä. Just ennen nukahtamista käsi pois, ettei jää siitä riippuvaiseksi. Jos ihan huutoraivari tuli niin sit otin viereen ja tarjosin tissiä, mut heti tyynnyttyä takaisin omaan sänkyyn. Kolmen yön jälkeen tosiaan alkoi nukkua paremmin, jos havahtui niin sammui tutin suuhun laittoon. Pikkuhiljaa sekin jäi pois. Luulen, et osa yöheräilyistä johtui musta eikä vauvasta. Herättelimme siis perhepedissä toisiamme.

Hampaiden tulo ja ilmavaivat kyl tekee takapakkia, jolloin on voinut tulla taas viereen nukkumaan. Ekan kerran tein ton unikoulun 7kk iässä, jolloin meillä vasta opeteltiin tutin ja tuttipullon käyttö. Siihen asti roikkui tuntikausia tissillä. Nukkui n. kuukauden hyvin, sit tuli ekat hampaat ja pari viikkoa huusi taas vieressä (vaikka panadolia antoi). 9kk iässä uusi unikoulu ja nyt taas takana kuukausi täysiä öitä. Imetys loppui nyt 10kk iässä, kun ryhdyin antamaan illalla viimeiseksi pullosta korviketta. Iltaisin konttaa mun perässä makkariin, kun näkee mun menevän sinne pullon kanssa. Nostan sänkyyn, pullo suuhun ja sammuu juotuaan, jolloin mä lähden huoneesta nauttimaan vapaasta illasta. Pinnasänky on yhä mun sängyssä kiinni, joten ihan vieretysten nukumme yhä. Kummasti tuo 50cm ja kaide välissä kuitenkin antaa molemmille paremman unirauhan. Joskus havahtuu yhä öisin ja nousee istumaan, katsoo mua hetken (esitän nukkuvaa) ja menee itse makuulle jatkamaan unia. Mä herkkäuninen herään tohonkin hiljaiseen möyrimiseen ja nukkuisin kait parhaiten jos vauva ois eri huoneessa, mut toistaiseks mennään näin. Mieluummin nousen vaan sängyssä istumaan ja annan tutin suuhuin kuin kävelen eri huoneeseen sen tekemään.

Voimia! Toivottavasti saatte asiat sujumaan!

 

Juu, tarkoitin näitä muita.

No se olisi tietty yksi vaihtoehto. Varmaan ihan toimivakin öitä ajatellen. Vaikkakin iso askel taaksepäin sen suhteen että molemmat lapset saataisiin kokonaan meidän makkarista pois ja omiin sänkyihin.. Mutta kiitos ehdotuksesta, otan sen harkintaan myös.

Mä oon joutunut itse joskus toimimaan noin, yöt rauhottui ja itse jakso sitten hyvin. Kyllä ne sit aikanaan häipyy omiin huoneisiinsa

 

T

Mielestäni kysymykseni ei ollut asiaton. Mä siirtäisin lapsen samaan huoneeseen muun perheen kanssa. Ainakin kokeilisin. Lapsen sänky omani viereen ja vauva keskelle. Yleensä nukkuvat niin siki, että ivät vauvan itkuun herää

Tämä on hyvä ehdotus. Meilläkin siirrettiin 3-vuotiaan sänky vanhempien makuuhuoneeseen (ei tosin viereen). Samassa huoneessa nukkuivat myös vauvat omissa sängyissään.​

 

Jos nukutat sitä miestä vähän pidempään sohvalla, on sekin pian ovella - lähdössä uuteen kämppään, uuden naisen sänkyyn.

Pah. Mies saattaa olla hyvinkin tyytyväinen oloonsa sohvalla jos vertaa vaimon rääkkiin lasten kanssa.

 

Ja siis, ottaisin vauvan ja 3-vuotiaan samaan sänkyyn mun kanssa, se 3-v.ehtii kyllä aikanaan itsenäistyä omaankin sänkyyn. Ja usko pois, varmasti tulee itsenäistymään.

Ja kun vauva vähän kasvaa niin välillä mies voi nukkua lasten kanssa ja sä pääset sinne sohvalle.

 

Apua, rankalta kuulostaa! Mulla vain yksi pieni, jonka kanssa heräilin 5-6 kertaa yössä. Loppui yövalvomiset vasta sitten, kun lopetin perhepedissä nukkumisen. Neuvolan ohjeita soveltaen tein unikoulun, vei 2-3 yötä ja sitten helpotti.

Mulla toimi siis tämä: Lapsi (nyt 10kk) onneksi syö hyvin päivän aikana: aamulla puuro ja puolikas pieni hedelmäpiltti, muilla aterioilla kaks isoa liharuokapurkkia (yhteensä) ja loput aamun hedelmäpurkista. Leipää, mandariineja ja muita kasviksia tai hedelmiä mussuttaa aterioiden yhteydessä ja välipalana. Ei tarvitse yöllä mitään, nukkua posottaa nykyään 12-13 h putkeen. 9 kk ikäisen pitäis pärjätä jo yö syömättä, jos syö päivällä hyvin. Siirsin pinnasängyn mun sängyn viereen, jolloin yltän pinnojen välistä silittämään kyljelläni. Säätö siis suurinpiirtein mun sängyn korkeudella. Iltatoimien jälkeen omaan sänkyyn makuulle ja pullo suuhun, mä kyljelläni omassa sängyssä pidän pullosta ja toisella kädellä silittelen. Unikouluöinä nousi ylös huutamaan pahimmillaan 30 minuutin välein, jolloin laskin takaisin makuulle ja pullo tai tutti suuhun ja silittelyä. Just ennen nukahtamista käsi pois, ettei jää siitä riippuvaiseksi. Jos ihan huutoraivari tuli niin sit otin viereen ja tarjosin tissiä, mut heti tyynnyttyä takaisin omaan sänkyyn. Kolmen yön jälkeen tosiaan alkoi nukkua paremmin, jos havahtui niin sammui tutin suuhun laittoon. Pikkuhiljaa sekin jäi pois. Luulen, et osa yöheräilyistä johtui musta eikä vauvasta. Herättelimme siis perhepedissä toisiamme.

Hampaiden tulo ja ilmavaivat kyl tekee takapakkia, jolloin on voinut tulla taas viereen nukkumaan. Ekan kerran tein ton unikoulun 7kk iässä, jolloin meillä vasta opeteltiin tutin ja tuttipullon käyttö. Siihen asti roikkui tuntikausia tissillä. Nukkui n. kuukauden hyvin, sit tuli ekat hampaat ja pari viikkoa huusi taas vieressä (vaikka panadolia antoi). 9kk iässä uusi unikoulu ja nyt taas takana kuukausi täysiä öitä. Imetys loppui nyt 10kk iässä, kun ryhdyin antamaan illalla viimeiseksi pullosta korviketta. Iltaisin konttaa mun perässä makkariin, kun näkee mun menevän sinne pullon kanssa. Nostan sänkyyn, pullo suuhun ja sammuu juotuaan, jolloin mä lähden huoneesta nauttimaan vapaasta illasta. Pinnasänky on yhä mun sängyssä kiinni, joten ihan vieretysten nukumme yhä. Kummasti tuo 50cm ja kaide välissä kuitenkin antaa molemmille paremman unirauhan. Joskus havahtuu yhä öisin ja nousee istumaan, katsoo mua hetken (esitän nukkuvaa) ja menee itse makuulle jatkamaan unia. Mä herkkäuninen herään tohonkin hiljaiseen möyrimiseen ja nukkuisin kait parhaiten jos vauva ois eri huoneessa, mut toistaiseks mennään näin. Mieluummin nousen vaan sängyssä istumaan ja annan tutin suuhuin kuin kävelen eri huoneeseen sen tekemään.

Voimia! Toivottavasti saatte asiat sujumaan!

kiitos <3 Pidin vauvalle unikoulua 7 kuukauden iässä, jolloin sain syömään vain kerran yössä. Nyt on 2 kuukauden aikana tehnyt 4 hammasta ja ollut kipeänä, joten homma räjähti taas käsiin. Nyt taas tulossa ylös hammas :/ Neuvolasta on saatu noottia liian vähästä painosta, siksikin en kokonaan ole viitsinyt yösyömisiä evätä. Tuttia ja pulloa ei huoli. Mutta ehkä pieni unikoulu voisi auttaa... olen vaan niin väsynyt että mahdanko koko öitä jaksaa pitää siitä kiinni... illan huudot vielä kestän mutta aamu neljältä.. *zzZZZZzz* 8)

 

kiitos <3 Pidin vauvalle unikoulua 7 kuukauden iässä, jolloin sain syömään vain kerran yössä. Nyt on 2 kuukauden aikana tehnyt 4 hammasta ja ollut kipeänä, joten homma räjähti taas käsiin. Nyt taas tulossa ylös hammas :/ Neuvolasta on saatu noottia liian vähästä painosta, siksikin en kokonaan ole viitsinyt yösyömisiä evätä. Tuttia ja pulloa ei huoli. Mutta ehkä pieni unikoulu voisi auttaa... olen vaan niin väsynyt että mahdanko koko öitä jaksaa pitää siitä kiinni... illan huudot vielä kestän mutta aamu neljältä.. *zzZZZZzz* 8)

Helpottais kummasti, jos oppisi vielä tutin ja pullon. Tarjoa suuhun vaan, vaikka jotain toista materiaalia (niitähän on luonnonkumia ja eri tyylisiä päitä jne). Pitäähän niistä viimeistään 2v vierottua, mut kyl mä sitä ennen jo otan vastaan kaiken avun, mitä saan jotta meillä nukuttais. Mäkin luulin ettei huoli, kun aina vaan muklas suussa ja sit sylkäs ulos. Kunnes kerran päiväunilla tyttö sen imemistyylin hoksas eikä mun enää tarvinnut toimia huvituttina kyljelläni 10h/vrk.

 

Tottahan tuo ettei nää ikuisesti viereen tunge..

Tuosta tutista, siis meillä oli tutti aktiivisesti käytössä ekat 8 kk. N. kuukausi sitten vauva vierotti itse itsensä :/ ei vaan huoli tuttia, vaikka niitä tossa vielä pyörii ja tarjoan. Pulloa ei ole koskaan huolinut, ainakaan korviketta (maku?). Vettä juo pullosta, mutta öisin ei huoli sitäkään kun annan.​

 

Mä kans äänestän isomman ottamista samaan huoneeseen. Kokeilua. Jos pienemmän yöheräilyt ovat sellaista mitä et jaksa, niin niihin voisi kyllä pohtia ratkaisuja mutta ensin pitäisi miettiä mikä herättää (nälkä, tapa, hampaat, eroahdistus ja vanhemman läsnäolon tarkistus, vanhempien liikehdintä/äänet), niin että mitään hyllypatenttia ei ole tarjota. Kerro tästä lisää jos haluat!

Meillä esikoinen muutti omaan huoneeseen 3,5-vuotiaana omasta aloitteestaan kun pikkusisarus kuulemma häiritsi yöllä. Nyt 4,5-vuotiaana muutti takaisin isoon sänkyyn (meillä on kaksi parisänkyä rinnakkain) koska haluaa kuulemma olla lähellä. Ymmärrän, että käytännössä tämä ei aina toimi (jos ei ole tilaa tai joku perheenjäsen häiritsee toisen unta) mutta noin lähtökohtaisesti en keksi syytä evätä lapselta pääsyä lähelle. Ja toisaalta jos esimerkiksi pienempi häiritsee isomman unta niin voi olla että se isompi sitten itse haluaakin takaisin omaan sänkyyn/huoneeseen, kun tietää että mahdollisuus äidin turvaan on, mutta valitsee rauhallisemman paikan.

Ja meillä muuten mies nukkuu sohvalla enimmäkseen, on nukkunut kohta pari vuotta, siihen se onnellisena simahtaa illalla telkkarin ääreen esimerkiksi seksin jälkeen ja parisuhde voi oikein hyvin Ei me kuitenkaan nukkuessa parisuhdettamme hoideta. Tiedän että joillekin se parisuhdesänky ja yhdessä nukkuminen on tärkeää, mutta ei pidä kuvitella että se kaikille olisi parisuhteen kulmakivi.

 

Jos nukutat sitä miestä vähän pidempään sohvalla, on sekin pian ovella - lähdössä uuteen kämppään, uuden naisen sänkyyn.

Tuskinpa, meilläkin mies on nukkunu reilun vuoden olohuoneessa ja parisuhde kukoistaa, siellä ne aviovelvollisuudetkin hoidetaan eikä lapsen kanssa samassa huoneessa.

 

Pah. Mies saattaa olla hyvinkin tyytyväinen oloonsa sohvalla jos vertaa vaimon rääkkiin lasten kanssa.

Tuskinpa, meilläkin mies on nukkunu reilun vuoden olohuoneessa ja parisuhde kukoistaa, siellä ne aviovelvollisuudetkin hoidetaan eikä lapsen kanssa samassa huoneessa.

Rauhoittukaa rouvat. Yritin vain muistuttaa siitä vaarasta, että nainen keskittyy pienten lasten kanssa olemaan pelkästään äiti 24/7 ja silloin parisuhde unohtuu kokonaan. Äiti ei aina edes halua jakaa taakkaa - vain hän osaa. Sillä voi olla vaarallisia seurauksia - pari päivää sitten keskusteltiin ketjussa jossa äitiytensä lumoissa oleva nainen kammosi muuta kuin harvoin harjoitettua perusseksiä ja ihmetteli kun mies halusi muuta...

http://kaksplus.fi/threads/miksi-nykyaeaen-ihmistae-pidetaeaen-jotenkin-viallisena-jos-on-tylsae-saengyssae.2469139/

 

Menkää kaikki suosiolla siihen samaan sänkyyn nukkumaan.

Niin justiin. Miksi vaikeutat itse asioita?
Perussyy on se että teet asiat väärinpäin
etkä hoksaa lapsen tarpeita.
Anna vauvan nukkua äläkä siirtele.
Anna toisen lapsen nukkua äläkä siirtele.

 

kiitos <3 Pidin vauvalle unikoulua 7 kuukauden iässä, jolloin sain syömään vain kerran yössä. Nyt on 2 kuukauden aikana tehnyt 4 hammasta ja ollut kipeänä, joten homma räjähti taas käsiin. Nyt taas tulossa ylös hammas :/ Neuvolasta on saatu noottia liian vähästä painosta, siksikin en kokonaan ole viitsinyt yösyömisiä evätä. Tuttia ja pulloa ei huoli. Mutta ehkä pieni unikoulu voisi auttaa... olen vaan niin väsynyt että mahdanko koko öitä jaksaa pitää siitä kiinni... illan huudot vielä kestän mutta aamu neljältä.. *zzZZZZzz* 8)

Ai että unikoulua vielä?
Taidat olla aika tyhmä.
Huudattaisit vauvaa vielä lisää.
Sulla ei ole perusymmärrystä vauvan hoidosta eikä vauvan tarpeista.

 

Vauvasta en osaa sanoa. Vanhemman lapsen kans voi toimia ihan perinteinen Supernannyn unikoulu. Eli kun isompi lapsi tulee pois huoneestaan, hänet viedään sinne takaisin. Ensin selitetään tilanne, sitten vaan todetaan toisella kertaa että nyt on uniaika ja kolmannella kerralla ja sen jälkeen ei sanota enää mitään, viedään vaan lapsi takaisin Jossain vaiheessa nukahtaa omaan sänkyynsä. Voi vaatia kymmeniä tai satoja toistoja.

 

Mä kans äänestän isomman ottamista samaan huoneeseen. Kokeilua. Jos pienemmän yöheräilyt ovat sellaista mitä et jaksa, niin niihin voisi kyllä pohtia ratkaisuja mutta ensin pitäisi miettiä mikä herättää (nälkä, tapa, hampaat, eroahdistus ja vanhemman läsnäolon tarkistus, vanhempien liikehdintä/äänet), niin että mitään hyllypatenttia ei ole tarjota. Kerro tästä lisää jos haluat!

Meillä esikoinen muutti omaan huoneeseen 3,5-vuotiaana omasta aloitteestaan kun pikkusisarus kuulemma häiritsi yöllä. Nyt 4,5-vuotiaana muutti takaisin isoon sänkyyn (meillä on kaksi parisänkyä rinnakkain) koska haluaa kuulemma olla lähellä. Ymmärrän, että käytännössä tämä ei aina toimi (jos ei ole tilaa tai joku perheenjäsen häiritsee toisen unta) mutta noin lähtökohtaisesti en keksi syytä evätä lapselta pääsyä lähelle. Ja toisaalta jos esimerkiksi pienempi häiritsee isomman unta niin voi olla että se isompi sitten itse haluaakin takaisin omaan sänkyyn/huoneeseen, kun tietää että mahdollisuus äidin turvaan on, mutta valitsee rauhallisemman paikan.

Ja meillä muuten mies nukkuu sohvalla enimmäkseen, on nukkunut kohta pari vuotta, siihen se onnellisena simahtaa illalla telkkarin ääreen esimerkiksi seksin jälkeen ja parisuhde voi oikein hyvin Ei me kuitenkaan nukkuessa parisuhdettamme hoideta. Tiedän että joillekin se parisuhdesänky ja yhdessä nukkuminen on tärkeää, mutta ei pidä kuvitella että se kaikille olisi parisuhteen kulmakivi.

Vauvaa varmaan pitää hereillä (= tissillä) hampaat, tottumus.... ehkä nälkäkin joskus mutta yleensä vaan lussuttaa tissiä eikä syö.

Nostin esikoisen viime yönä vauvan pinnikseen ja vauva nukkui vieressä. No, toimi se niinkin

Meillä mies nukkuu sohvalla omasta aloitteestaan. Sängyssä on kuulemma ahdasta ja kuuma, ja niinhän siellä onkin jos siellä on yli 2 henkilöä. Molemmat lapset on vielä levottomia nukkujia; pyörivät, potkivat.. Ja miehen mielestä vauva on vielä liian pieni siirtymään omaan huoneeseen, kun pohdin josko se toisi apua tilanteeseen.