Suomessa ei pääse opiskelemaan

Rajat on ihan liian korkeat ja suurin osa nuorista ja vanhemmista ei pääse opiskelemaan sitä mitä ne haluaa. JOKAINEN JOKA HALUAA JOTAKIN OPISKELEMAAN ON HYVÄKSYTTÄVÄ!! Tää systeemi on aina ollut paska. Turhaa rutista kun porukkaa tippuu pois koulutuksesta kun niihin ei voi päästä.

 

Jos ei älli riitä niin miksi pitäisi päästä lukemaan vaikka lääkäriksi? Ei koskaan valmistuisi

 

Jos ei älli riitä niin miksi pitäisi päästä lukemaan vaikka lääkäriksi? Ei koskaan valmistuisi

Silloin voitaisiin siirtää opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

 

Jos ei älli riitä niin miksi pitäisi päästä lukemaan vaikka lääkäriksi? Ei koskaan valmistuisi

Jos ei älli riitä, niin sitten voi mennä opiskelemaan lääkäriksi ruotsinkielisten alempien pisterajojen kiintiössä.

 

Silloin voitaisiin siirtää opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

Mutku haluu lääkäriksi eikä miksikään hoitsuksi?

 

Mä menisin vaikka ilmaiseksi oppisopimuksella opiskelemaan haluamaani alaa, mutta en pääse. Merkonomiksi koulutetaan kyllä kaikki kynnelle kykenevät, mutta se tutkinto onkin aivan turha nykyään.

Halu oppia olisi kova.

 

Hae sellaiseen kouluun, johon sinulla on mahdollisuuksia päästä. Ja ykkösvaihtoehdoksi merkitset sen opinahjon, jonne on vähiten hakijoita, koska sitten sinulla on vähemmän kilpailua. Mutku-mä-oon-aina-halunnut-lääkäriks-vaikken-osaa-edes-lukea-ja-vähempään-en-tyydy-tyyliset ajatukset voit heittää lopullisesti pois, aikuisena tehdään sitä, mikä kultakin onnistuu, eikä elellä pilvilinnoissa.
Jotkut meistä vain on luotu siivoojiksi, tarjoilijoiksi ja bussikuskeiksi.

 

Jos haluaa yliopistoon, eikä sinne pääse, niin toinen hyvä väylä on valmistua ensin ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen hakea yliopistoon. Tai sitten valita 1-vaihtoehdoksi vaihtoehto, johon on suurin todennäköisyys päästä (katsoa esim. sisäänpääsyprosentit ko. alalta eri korkeakouluista) ja sen jälkeen lukea toden teolla pääsykokeita varten.

 

Yleensä ne ovat ne takapenkit kikattelijat, kun heräävät tässä vaiheessa, ettei mihinkään mennä tuosta vaan, vaan jopa ammattikouluun pitää olla kohtalainen todistus lukiosta puhumattakaan.

Kyllä se vika ap on hyvin pitkälti peilissä.

 

Silloin voitaisiin siirtää opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

Aivan kuin sairaanhoitajat olisi tyhmiä ja huonoja.

 

Aivan kuin sairaanhoitajat olisi tyhmiä ja huonoja.

Yksikään minun tuntemistäni älyköistä ja luokan hyvistä oppilaista ei päätynyt sairaanhoitajaksi. Sen sijaan ne huonoimmat ovat nyt perus-, lähi- tai sairaanhoitajia.

 

Yksikään minun tuntemistäni älyköistä ja luokan hyvistä oppilaista ei päätynyt sairaanhoitajaksi. Sen sijaan ne huonoimmat ovat nyt perus-, lähi- tai sairaanhoitajia.

No, tota. Lähihoitaja tai ent. perushoitaja on toisenasteen tutkinto. Sairaanhoitaja on AMK tutkinto, johon vaaditaan alle toisen asteen tutkinto, lähihoitaja tai lukio. Vaikka nämä toimivat samalla alalla, on vertailu yhtä hölmöä ( ja tietämätöntä?) kuin sairaanhoitajan vs. lääkärin. Kaikilla on omat tehtävänsä ja osaamisalueensa!

Enkä halua nostaa mitenkään itseäni älyköksi, kun en sellainen ole, enkä tule... mutta kyllä mulla oli kiitettävä lukion päättötodistus ( ja peruskoulustakin). Ja joo, ISÄ olis halunnut minusta lääkärin, mutta halusin ihan itse terveydenhoitajaksi ja sairaanhoitajaksi.

 

Ite oon sitä mieltä että kyllä pääsee opiskelemaan sitä mitä haluaa, mutta voi joutua tekemään muutaman mutkan. Elikkä pitää hakea johkin kauempana olevaan opinahjoon jonne on vähemmän hakijoita. Lisäksi tai toisena vaihtoehtona hakee sellaiselle alalle johon on vähemmän hakijoita ja vaihtaa sitten sisään päästyään mieleiseen alalle. Monissa kouluissa onnistuu hyvin helposti alan vaihto. Useimmissa voi myös surutta opiskella mieleisensä alan kursseja alusta asti vaikka olisikin hyväksytty toiselle alalle. Sitten yliopistoon haluaville on tuo amk:n kautta kiertäminen. Sitten jos opiskelupaikan saanti on huonontunut kehnon todistuksen takia niin aina voi uusia ylppäreitä jälkikäteen tai mennä pari vuotta kestävään amikseen, sieltä sit amk:hon ja niin edelleen eteenpäin jos haluaa. Monesti amk:hon pääsee helpommin amis torkalla kuin lukiotorkalla.

 

Täällä sais olla sama systeemi kuin esim Saksassa: kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan lääkäriksi ensimmäisen vuoden. Sen jälkeen on karsintakoe, siinä reputtaneet eivät saa jatkaa, enää koskaan. Läpäisijät eli ne tunnollisimmat ja fiksuimmat pääsevät varsinaiseen koulutukseen.

 

Yleensä ne ovat ne takapenkit kikattelijat, kun heräävät tässä vaiheessa, ettei mihinkään mennä tuosta vaan, vaan jopa ammattikouluun pitää olla kohtalainen todistus lukiosta puhumattakaan.

Kyllä se vika ap on hyvin pitkälti peilissä.

En ole ap, mutta en myöskään pääse opiskelemaan haluamaani alaa millään.

Olen käynyt lukion, opiskellut ammatin, ollut töissä ja myös yrittäjänä. Silti haaveena ollut vuosia alanvaihto, sillä valitsin koulutukseni nuorena pienen painostuksen alaisena (alalta löytyy hyvin töitä!).

 

Täällä sais olla sama systeemi kuin esim Saksassa: kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan lääkäriksi ensimmäisen vuoden. Sen jälkeen on karsintakoe, siinä reputtaneet eivät saa jatkaa, enää koskaan. Läpäisijät eli ne tunnollisimmat ja fiksuimmat pääsevät varsinaiseen koulutukseen.

Enpä ole kuullutkaan tuota...

Tätä kuuntelen just:
http://83.146.211.162/nettitvplayer.php?tunnus=Liisa Sulkakoski 1

...puoli tuntia jutustelua.

 

No jos olisit niin halukas oppimaan, niin miksi et ole tarpeeksi halukas oppimaan sitä pääsykoealuetta kirjasta`? Jos keskiarvosta taas on kiinni niin sitä korottamaan. Mä pääsin juuri kouluun sisään kun hain kolmatta kertaa. Ihan oma vika kun en päässyt heti, EN OLLUT TARPEEKSI AHKERA, mutta onneksi iso pettymys ja itku opettivat. Tokalla kerralla melkein pääsinkin ja kolmannella kerralla asenne oli jo niin "MÄ TEEN KAIKKENI!" ja hups sain toisiksi parhaat pisteet kaikista.

Miksi omasta laiskuudesta pitäisi syytellä muita?

 

No jos olisit niin halukas oppimaan, niin miksi et ole tarpeeksi halukas oppimaan sitä pääsykoealuetta kirjasta`? Jos keskiarvosta taas on kiinni niin sitä korottamaan. Mä pääsin juuri kouluun sisään kun hain kolmatta kertaa. Ihan oma vika kun en päässyt heti, EN OLLUT TARPEEKSI AHKERA, mutta onneksi iso pettymys ja itku opettivat. Tokalla kerralla melkein pääsinkin ja kolmannella kerralla asenne oli jo niin "MÄ TEEN KAIKKENI!" ja hups sain toisiksi parhaat pisteet kaikista.

Miksi omasta laiskuudesta pitäisi syytellä muita?

Ei läheskään kaikkeen ole pääsykokeita. Vaan rutkasti muita hakijoita.

 

Täällä sais olla sama systeemi kuin esim Saksassa: kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan lääkäriksi ensimmäisen vuoden. Sen jälkeen on karsintakoe, siinä reputtaneet eivät saa jatkaa, enää koskaan. Läpäisijät eli ne tunnollisimmat ja fiksuimmat pääsevät varsinaiseen koulutukseen.

Tämä ei ole totta, sillä saksalaiseen lääkikseen pääsee n. viidennes hakijoista. Aloituspaikkoja on n. 9000 ja hakijoita yli 43 000. Opiskelupaikan saaneet pääasiassa koulussa erinomaisesti pärjänneitä. Huonommin menestyneillä on mahdollisuus päästä opiskelemaan, jos jaksavat odottaa useita vuosia. Tällä hetkellä odotusaika on n. 14 lukukautta, eikä sinä aikana saa opiskella saksalaisessa yliopistossa. Alempia tutkintoja voi suorittaa ja ulkomailla saa opiskella ilman, että "menettää" näitä odottelulukukausia.

Ei ole mitään "varsinaiseen koulutukseen" pääsyä sen jälkeen, kun on opiskelupaikan saanut. Myös ensimmäiset vuodet ovat ihan lääkärin koulutukseen liittyvää opiskelua, kuten Suomessakin. Kliininen vaihe tosin alkaa vasta viidennellä lukukaudella, eikä se ole enää samalla tavoin koulumaista kuin kaksi ensimmäistä vuotta.
Ensimmäinen valtakunnallinen koe (erste Staatsexamen) on neljän lukukauden eli käytännössä kahden vuoden jälkeen ja kokeen saa uusia kaksi kertaa. Koetilaisuuksia on kaksi kertaa vuodessa. Jos kolmannella kerralla ei pääse läpi, lääketieteen opinnot Saksassa ovat ohi. Opinnot voivat päättyä myös, jos ei pääse läpi tavallisista tenteistä muutaman kerran yritettyään. Siinä mielessä kai voi sanoa, että vain tunnollisimmat ja fiksuimmat pääsevät jatkoon.

 

Jos ei älli riitä niin miksi pitäisi päästä lukemaan vaikka lääkäriksi? Ei koskaan valmistuisi

Kyllä moni selviäisi itse lääkis opinnoista. Se hankala osuus on vaan se sisään pääsy, joka ei edes todellakaan mittaa sitä, kuinka hyväksi lääkäriksi oppilas valmistuu. Sen kokeen läpäiseminen ei kerro kuinka hyvä tai huono tyyppi on kyseessä...

 

Avoimen ammattikorkean kautta on mahdollisuus päästä kouluun sisälle, kun tekee siedettävässä ajassa riittävästi opintopisteitä. Jos on vuoden aikaisesta budjetista nipistää 300-400€, niin voi ilmottautua polkuopintoihin ja pääsee sitä kautta vauhtiin. Suorittaa kunnialla ja sopivassa ajassa sen 60op, niin sisäänpääsy kouluun on auki.

Useat suoraan todistuksilla kouluun päässeet luokkatoverini ovat jättäneet leikin kesken, avoimen kautta tulleet erittäin motivoituneet jatkavat ja ovat arvosanoineen luokan kärjessä.

 

no jos ei oo päätä opiskella lääkäriksi, niin löytyy tuhat muuta alaa. ja jos on päätä opiskella lääkäriksi, mutta se ei kiinnosta, niin silloinkin löytyy 1000 muuta alaa

 

Avoimen ammattikorkean kautta on mahdollisuus päästä kouluun sisälle, kun tekee siedettävässä ajassa riittävästi opintopisteitä. Jos on vuoden aikaisesta budjetista nipistää 300-400€, niin voi ilmottautua polkuopintoihin ja pääsee sitä kautta vauhtiin. Suorittaa kunnialla ja sopivassa ajassa sen 60op, niin sisäänpääsy kouluun on auki.

Useat suoraan todistuksilla kouluun päässeet luokkatoverini ovat jättäneet leikin kesken, avoimen kautta tulleet erittäin motivoituneet jatkavat ja ovat arvosanoineen luokan kärjessä.

Onhan siinä monenlaisia eturistiriitoja aina olemassa:
http://www.sely.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=3:ajankohtaista&catid=9:ajankohtaista&Itemid=8

Polkuopinnot? Ei kerro mitään niille, jotka eivät ole olleet mukana;-)

 

Kyllä moni selviäisi itse lääkis opinnoista. Se hankala osuus on vaan se sisään pääsy, joka ei edes todellakaan mittaa sitä, kuinka hyväksi lääkäriksi oppilas valmistuu. Sen kokeen läpäiseminen ei kerro kuinka hyvä tai huono tyyppi on kyseessä...

Olen asiasta täysin eri mieltä. Lääkärin pitää olla hyvä oppimaan asioita itsenäisesti, koska lääketiede kehittyy koko ajan. Pääsykokeet mittaavat juuri sitä, eli kuinka hyvin ihminen kykenee oppimaan asioita. Onko se ihminen hyvä vai huono tyyppi ei kiinnosta minua pätkän vertaa, koska ne "huonot tyypit" voivat olla loistavia tutkijoita, jotka keksivät parannuksen syöpään, tms. Siis heitäkin ehdottomasti tarvitaan lääketieteen alalla, koska he kykenevät omaksumaan suuria määriä tietoa ja käyttämään sitä.

Jos ei pysty edes lääketieteellisen pääsykoemateriaalia oppimaan, sitten kyllä kannattaa harkita jotain muuta alaa, jossa oma oppimiskyvyn puute ei tapa muita ihmisiä.

 

Taidan olla sokea kun en löydä ap:n viestiä missä murehtii lääkistä tai pääsykoetta?