40+ so what wol.13

Tää uudistus kyl sucks - jostain kumman syystä en nähnyt ollenkaan teitin tämän ap päivityksiä aina 11-12 asti:-(

Kiitos Äiti74 dhea kokemuksista.!

Ester1 mikäs se sun yilanne olikaan tällä hetkellä? Ois kiva kuulla lisää. Itse pajoin pelkään että molemmissa km & kkm on saattanut olla paha työputki osasyynä.. lomalla toi jälkimmäinenkin sai luomuna alkunsa... joten jos jussiminiweekend auttais; -)

Kotonahan minä. Neito on 5kk. Enkä todellakaan mene takaisin sinne hikipajaan itseäni sairastuttamaan. Tässä on hyvää aikaa katsoa itselleen uutta ammattia.

 

Vihoin koneella. Kiitos taas kaikille mukana eläjille jännäilyistä - ehkä taas ensi kerralla. Ja ihan varmasti laitan kuvia tulevistakin tikuistani, olipahan viivaa tai ei.

Zandi tulethan kertomaan kuulumisia het kun ehdit!
Ja sydämestäni toivon, että kalabaliikki ja äiti seiskanelonen saavat pitää nyyttinsä matkassa loppuun saakka!

Noh, MaiMei on sit seuraava plussaaja ainakin, eiksnii

Joku kyseli onko tutkittu mahdollista syytä miksi ei tarraa matkaan pikkuinen.
Huomenna alkaa nyt nämä verikokeet, kun menkatkin alkoivat. Seuraavat sitten ovulaation jälkeen (pitää ostaa tikkuja siis) ja miehelle uusi lähete sperma-analyysiin. Hänellä on aiemmin todettu hitaasti liikkuvat kaverit ja niitä ei ihan hirveesti näytteessä ollut.

Mulla on ollut endometrioosia, mutta edellisissä ultrauksissa on näyttänyt paikat kuulemma hyvältä. Mä en jotenkin luota siihen gyneen (kunnallinen) vaikka mukava onkin.

Enkä tiedä tosiaan, kuinka paljon vaikuttaa toi migreenilääkkeiden syönti, saan siis kohtauksia n.2kpl/viikossa, eli joudun syömään mömmöjä aika paljon.

Mua harmittaa niin paljon. Kerroin miehellekkin että testasin salaa, ja hän oli sen kyllä arvannut. Molemmilla oli jo toivonkipinä, jos nyt olisi tärpännyt. Pettymys oli niin kova, etten osannut oikein puhua mitään nyt viimeisen vuorokauden aikana. Ei itketä, on vaan turta olo.

Miten noihin tikkuihin sattuukin tulemaan jos jonkinlaista syheröä ja vähän väriä, tarkoittamatta kuitenkaan mitään. Jos olisin järkevä, ostaisin digitestin valmiiksi, ja se kertoo brutaalin totuuden heti. Sitten vaan jäisi se tikkujen tiiraaminen ja analysointi pois, omalla skitsolla tavalla pidän siitä kuitenkin.

Heitin sen apteekin omaan tänään roskiin, siihen jäi vaaleanpunainen haamu. Ja nyt vuotaa niin kovasti, että tulee tujummastakin tampaxista läpi 2h:n sisällä.

Voi kun asiat selviis nopeesti, päästäs nopeesti kokeilemaan muita vaihtoehtoja raskautumiseen. Kuinka kauan hoitoihin yleensä jonotetaan?
Tai siihen ensimmäiseen yritykseen, onko se nyt ICSI millä sitä spermaa spuitataan suoraan ottipaikoille vai mennäänkö meidän tapauksessa suoraan siihen toiseen vaihtoehtoon missä hedelmöittynyt munasolu laitetaan suoraan koteloon?

 

Pirtsi, olen tosi pahoillani puolestasi - ja piinaavista tikuista - ehkä seuraavaks digimittari kehiin!

Julkisista hoidoista.. itse menin omalääkärille about tasan 3v sitten. Siitä julkiselle gynelle ehkä 3kk sis. Sitten perustutkimuksiin (sperma, verestä hotmonikokeet kierron eri vaiheissa ja aukiolotutkimus) - diagnoosi selittämätön lapsrttomuus ja sitten kiireellinen lähete polille. Noo, siinä jonossa meni 6kk. Sitten ensin ne yl. yrittää inseminaatiota (jossa ensin OI eli ovulaation induktio normaalikierrossa hormoneilla ja pesty sperma ruiskutetaan mestoille) - mulla osui ovis vl:lle, joten ihan luomuna mentinkin - tuloksetta. Sitten vasta ivf hoitojonoon, jossa taas odoteltiin 6kk. Ja tosiaan yksi hoidon yritys ja 2 ivf:ää ovat ehtineet tehdä kolmessa vuodessa, tosin raskauduin kerran, jolloin km aiheutti pienen breikin. Nyt tuli ikä ja todnäk laskelmat vastaan, joten eivät enää huolineet. Ivf voi muuttua icsiksi tai olla suoraan jo icsi, jossa sperma autetaan munasolun sisään. Sitten on vielä se joku alkion kuoren avaus olemassa. Jälkiviisaana voidin sanoa - Pirtsi, mene suoraan yksityiselle! Saat nopeampaa palvelua, voivat varmasti auttaa teitä. teetä peristutkimukset julkisella.

Julkisella yksi ivf maksaa lääkkeineen maksaa noin 1000-1200e kun yksityisellä jotain n. 2000e kerta. Se edellyttää, että kaikki perustutkimukset on jo tehtynä.

Tsemiä Pirtsi ja kerro mihin päädyit?

Ester1 - ihanas kuulla ettö sulla on ihana 5kk käärö kotona tuliko alulle luonnollisesti vai hoitohen kautta? Minkälainen yritystausta olikaan? Monesko lapsi?

Zandille kovasti zemppiä huomiseen ultraan!!! Olkoon onni matkassasi!

Nyt yölinha päättää lähetyksensä..

 

Mä jännitän Zandia niin paljon, eikös se ollut tänään..

Toivottavasti kakki on hyvin!!!

Pirtsin uusia tikkuja odottelen!! Ja ihanaa kuulla että tutkimuksia on tulossa!


Mulle saa listaan lisätä kierron pituuden 24-26 ja että neljättä toivon.


Hoidoista en itse tiedä yhtään mitään. Mielipiteitä on senkin edestä, mutta ettei nyt kukaan erimieltäoleva pahoita mieltään niin ennenkuin kirjoitan totean, että ymmärrän, että voin olla ajatuksineni ihan metsässä kun asia ei lainkaan minua koske. Joku mietti tossa luovutettuja munasoluja. Mun mielestä on aivan mahtavaa, että sellainenkin mahdollisuus nykyään on!! Koen, että geeniperimällä ei vanhemmuudessa ole mitään merkitystä. Onhan se varmaan kiva kun lapsi on äitinsä näköinen ja muuta, mutta toisaalta mitä mä nyt olen siitä hyötynyt, että lasta sanotaan mun näköiseksi? Eräs hyvä ystävä on ottanut kasvattityttären sukulaisen kuoltua. Tyttö oli silloin 1v. Sitä läheltä katsoessani olen entistä vakuuttuneempi siitä, ettei sillä ole mitään merkitystä onko se geneettisesti oma vai muutenvaan oma. Vanhemmuus ja tunteet tulee ihan muista tekijöistä. Samasta syystä pidän esimerkiksi adotiota todella varteenotettavalta. Oma lapsi on oma lapsi oli sen kuka tahansa synnyttänyt. Ja suututtaa kun adotioprosessissa on niin paljon mutkia, maailma on täynnä kaltoikohdeltuja lapsia joille rakastavaan adoptioperheeseen pääseminen olisi lottovoitto. Ja meille esim joku Kanki-Kaikkonen jäi ilman lasta koska oli vähän vaalisotkuja. Miten se teki tuosta perheestä huonommat vanhemmat?

Olen erään läheisen kanssa jutellut lahjasoluhoidosta. Ko perhe jäi ilman omaa lasta mutta heille adoptio ja lahjasolut oli ihan nounou. Kunnioitan ja hyväksyn heidän päätöksensä, omapa on elämä, mutta en sitä kyllä ymmärrä!! Niin paljon tuskaa ja itkua tuo on tuottanut vuosien varrella että sitä on ihan kamala seurata. Nyt ovat 50+ eli juna meni jo ja edelleen joka päivä tuntuu olevan siitä lapsettomuudesta kärsiminen. Jotenkin tuntuu, että heille on jäänyt niin paljon ovia avaamatta ja kokeilematta että asia hiertää. En tiedä, mutta toivoisin, että jokainen tuollaista tuskaa kokeva avartaisi mielensä!!

No joo, mutta tällä iällä minä toivoisin, että kaikilla tarvitsevilla riittäisi rahkeet ja rahat hoitoihin!! Kun katson omia lapsiani (kun ne nukkuu ja on hiljaa) tiedän, että näiden takia olisi kannattanut jokainen kivi kääntää. Olen kiitollinen, kun nuo ovat itsestään saatu ja ymmärrän sen onnen mikä meille on suotu. Itselläni tosiaan nuo kolme on tarpeeksi. HALUAN vielä yhden, mutta en kärsi jos en sellaista saa. Jokaiselle, jolle se HALUAN aiheuttaa kipua sydämessä lähetän tsempit jatkoon!!

Sellanen ajatelma, nyt pitää rientää kokoukseen. Tämä on kyllä ihan erilainen pino kuin aikoinaan joku km-pino. Siellä 25 vuotiaat veteli ranteita auki kun ei yk 1 napannut. Se oli ihan selvä lapsettomuustuomio. Täällä me kanat tsempataan tsempataan ja yritetään!! Ajatus onnistumisesta vie eteenpäin. Ja tässä pinossa etenkin muiden onni on ihanaa!! Tsempit kaikille.

terkuin Woodoo, ihansikaraskaanajoviisipäivää

 

Pirtsille: Mun oma hoitohistoria alkoi niin, että ensin työterveydestä antoi terolut kuurin, en tiedä mikä virka sillä oli, no eihän se auttanut. Sitte marssin yksityiselle lääkärille konsultaatioon (työterveyden lähetteellä tosin). Lapsettomuuteen erikoistunut lääkäri, aivan ihana tyyppi. Taidettiinpa ultrata samantein ja totesi oviksen tapahtuneen. Antoi mulle clomifen reseptin ja kysyi vielä haluanko lähetteen julkiselle muihin hoitoihin (voisin kuulemma neuvotella jos he vielä minua hoitaisivat kun olin jo 39,5 v vanha), mutten hölmö halunnut kun en uskonut ettei tärppäis. Toki kyseli esim. kilpparikokeita onko otettu ja kun oli, ei tarvinnut niitä. Sitte otatti niitä FSH, lh, prolaktiini kokeita, jotka kuitenkin oli ihan normaalit. Kävin joitakin kertoja tuolla lääkärillä, kun ultrattiin clomien vaikutusta. Sperma ja AMH arvo mitattiin vasta n. puolen vuoden kuluttua (ja tosiaan eri lääkärin toimesta ja lausunto oli, että menopaussi jo loppupuolella). Spermanäyte oli tuolloin ihan normaali. Mä en tullut tuon lääkärin kanssa juttuun (se aiempi kiva lekuri oli siirtynyt toiseen kaupunkiin) ja vaihdoin lapsettomuusklinikkaa ja uutta lääkäriä kehiin. Koko ajan tää uus lääkäri antoi mun ymmärtää, että pienet tsäännssit on, koska jo kerran raskautunut, mutta ei kovin isoa prosenttia. IVF/ICSI Hoidoissakin alle 5% mahis raskautua. Aukkaria mulle ei koskaan tehty (ehkei yksityisellä sit niin helposti tehä). Nii ja spermanäytteet kaikissa insseissä (=inseminaatio) oli tosi huonoja ja mieskin kävi sit oman työterveytensä kautta lääkärissä siitä, mut eipä mitään ihmeempää löytynyt kuin vaan ikä. Mut yhä kehotan käymään kokeissa, kun joskus se voi olla joku pikkujuttu ja jo yhdellä clomi/letro kuurilla autettavissa. Kyllä tuli koko hommalle hintaa, onneksi sain osan kuluista takaisin (vakuutus) ja lääkekatto oli olemassa. Mutta jos katotaan pari lääkäriä ja labrat ja clomit, nii aika vähäistä siinä vaiheessa vielä on rahanmeno. Tosin mulla sama tutkimus maksoi joko 80 tai 150e riippuen kuka lääkäri teki. Joten voihan niitä hintoja kysellä etukäteen.

 

Mä olen Woodoon kanssa samoin ajatteleva. Adoptio on ollut mulle suorastaan unelma, ja siksi niin kovasti harmittaa, ettei puoliso ole samoilla linjoilla. Toki mulla on vauvan kaipuukin, raskausmahan ja kaiken sen, imettämisen, se on sellaista biologista kaipuuta, mutta adoptiokaipuu on paljon voimakkaampi, eikä lapsen tarvisi olla edes pieni. Siksi oletan, että adoptio vois onnistuakin. PAITSI että miehellä on masennuslääkehistoriaa, lyhyt pätkä, mutta silti. V-tuttaa ajatuskin, että jos saisinkin miehen pään (vielä ajoissa, tik tik senkin kans) kääntymään, niin sitten jos kaatuis sellaiseen. Yksin olis melkein helpompi adoptoida, ehkä, mikä on hullua. Tosin tuskin olisi, koska freelancerina olen mukamas epävarmempi taloudellisesti, vaikka totuus on, että mulla on MONTA työnantajaa, eikä kaikki ikinä katoa yhtä aikaa, toisin kuin normipalkkatyöläisellä voi yhdessä yössä tapahtua. Lisäks mulla on 3 ammattia, joten saan töitä aina, se on ihan fakta. Mutta ehkä mä en nyt eroamaan kuitenkaan ala! Se nyt olis kaiken huippu Vaikka tokihan sellaisetkin tyhmät ajatukset on mielessä käyneet, että jos eroais, saattais mies jonkun muun kanssa saada sisaruksen pojalle.... Mutta ehkä poika kuitenkin enemmän arvostais yhdessä pysyviä vanhempia!!

Lahjasolut taas, vieraampi ajatuksena, mutta ei ollenkaan poissuljettu. Adoptioon verrattuna reippaasti huonompi vaihtoehto kyllä. Mulla ei periaatteessa ole mitään tarvetta tehtailla lapsia väen väkisin. Ja sit kuitenkin on... Tuttavat hankkivat lahjasoluilla lapsen, biologisesti miehen. Ihan on kuin oma, tietysti. Todella vaikea sanoa, miltä se sitten tuntuisi itsestä. Luulen kuitenkin, että ihminen on niin sopeutuvainen, että moiset pikkuasiat unohtuisivat todella nopeasti. Ehkä biologisessa lapsessa näkis enemmän itseään, kuvissa ja muuten, mutta tosiaan, mitä sitten? Onhan se kiva ajatella, että tuo musikaalisuus on ehkä minulta peräisin. Mutta voi se olla isältäänkin. En usko, että ei-biologisuudella olisi itselleni mitään suurempaa merkitystä.

 

Monenlaista pohdintaa täällä! Pitää myöhemmin keskittyä paremmin, mutta nyt iloitsen ensimmäisestä itse bongatusta oviksesta?! Eikö olekin?!

http://aijaa.com/WvBACj

Kiva lähteä huomenna sukulaisiin, pitää kehitellä tilanteita, vaikka autolla metsään, että päästään yrittämään!

 

Uiui, sairaan kivaa Karoliina että sullakin ovistikkuja pukkaa. Kai vielä huomenna saamme analysoida pissitikkuja? Nyt menee teillä koko juhannus salas*ksiin metsässä. Ihanaa.

Mäkin haluaisin metsässä kuksia. Oi niitä aikoja..

 

Monenlaista pohdintaa täällä! Pitää myöhemmin keskittyä paremmin, mutta nyt iloitsen ensimmäisestä itse bongatusta oviksesta?! Eikö olekin?!

http://aijaa.com/WvBACj

Kiva lähteä huomenna sukulaisiin, pitää kehitellä tilanteita, vaikka autolla metsään, että päästään yrittämään!

No nyt näyttää siltä oviksen vahvuiselta viivalta, jatka kuitenkin vielä testailua jos voit, tai sitten vaan joka päivä metsälle (tattikausikin on jo alkanut, wink wink).

 

Omaa napaa.....

Niin hyvin kuin kuvittelinkin kaiken alkaneen vahvojen plussien, väsymyksen ja älyttömän nälän saattelemana. Niin tänään tämä raskaus tuli päätökseensä. Oli uusintaultra ja ei pieni ollut mihinkään kasvanut ja ei tosiaankaan sykettäkään ollut. Siitä sitten lääkkeet matkaan, heti matkan alussa otin kipulääkkeet ja heti kotona cytotecit paikalleen. Tunnin päästä vuotelu, siitä kolmen tunnin päästä homma olikin ohi. Ei pienintäkään kipua ole ollut, mutta kai ne vielä edessäkin voi olla. Odottelen tässä, että josko ne limakalvot alkaisi ulostautumaan, mutta eipä näy enää mitään vuotoja. Ehkä ne vielä sieltä.

Henkisesti voin hyvin, kävin niin alhoissa jo silloin toissa viikonloppuna, että olen kerennyt jo ajatukseen tottua. Kääntää katseen jo uuteen. Nyt odotellaan yksi normi kierto tai kuukautiset miten olikaan. Lääkäri suositteli vahvasti foolihappoa. Vähintään 0,4mg, mutta jos on sokerien kanssa ongelmia tai ylipainoa, niin 1mg on hyvä. Epilepsiaa jos olisi niin jopa 4mg. Viimeistä ei ole, edellistä on, sokerit on olleet kai niin ja näin, muttei mitään lääkityksiä ole laitettu. Eli omalla kohdalla voisi tuota foolihappoa lisätä, kun sitä on raskausmultivitassa vain 0,5mg.

Jep, tässä pohdin, että missähän täällä olisi lähin ulkokuntoilupaikka, jonne lähtisin jotain heilumaan, jotta limikset tulisi pihalle.

Ja älkää olko pahoillanne puolestani, minulla on kaikki hvyin, elämä on tällaista. Olette ihania ja kiitos, kun jaksatte vuodatuksiani kuunnella.

 

Voi Zandi, samassa veneessä ollaan. Etkö sä saanut mifegyneä ollenkaan?? Suoraan cytotecit? Mee aika pian uudestaan tarkastukseen, jos tavaraa ei tule ulos, jottei pääse tulehtumaan. Minä menin jo seuraavana päivänä uudestaan ultrattavaksi. Lääkärit niin vakuuttivat, että kyllä ne sieltä ajallaan pois tulee, mutta mutta.... Mulle soitti tänään lääkäri, joka teki kaavinnan ja hän sanoi suoraan, että siellä oli niin paljon tavaraa, ettei ikinä olisi ulos tullut ilman kaapimista. Onneksi se tehtiin nyt. Kuulemma saatiin hellästi sähköllä kaikki pois toisin kuin viimeksi, jolloin siellä oli 1 mm tavaraa, joka oli tulehtunut pahaksi klöntiksi ja se jouduttiin repimään irti. Ei hyvä!

Sinulla on Zandi ihanan positiivinen ote! Hyvä niin! Jaksat jo mukavasti suunnitella tulevaa.

Karoliinalla selkeä plussa ovistestissä. Ei muuta kuin peitto heilumaan. Mikä kp sulla on?

 

Virkki, cytotecit suoraan. Lääkäri mainitsi jotain sen suuntaista, että keskenmeno olisi ollut pikkuhiljaa alkamaisillaan muutenkin. Meni vähän ohi, että olisiko kohdunsuu ollut vähän auki tai jotain.
Tuntuu kyllä hullulta, että jos itse "tapaus" tulee ulos tuosta noin vaan, niin ne limat sit jäis sinne keikkumaan. Ihan pienen pieni limaköntti tuli, mutta vuodot oli taas siinä.
"Tapausta" pyysin muuten miehenkin sitten ihailemaan. Olisi kuulemma voinut jättää hyvin väliin...
Tuliko sulla siis juuri mitään ulos?
Mä täällä kovasti jo suunnittelen, että jos kuitenkin uskaltaisin lähteä juhannusreissulle anoppilaan. Oonkohan hullu? Kannattaakohan lähteä jos tämän kummempia vuotoja ei enää tule?

 

Moi Zandi ja hirveesti tsemppiä pahoittelua ja surkua!! KAuhea kiire ja perhe odottaa pihalla mutta puhelimella luin ja pakko het laittaa pieni kommentti läppäriltä.
EHDOTTOMASTI lähdet juhannusreissuun. Virkillä on kaikki mennyt pieleen ja elimistö kapinoi, mutta suurimmalla osalla meistä elismistö tekee autettuna asiansa, eli valuttaa yilm ulos!! Juhannukseksi jos jäät kotiin, niin menee ihan oivoivoivi voivotteluksi. Minä olen vikalla kierroksella saanut lääkkeet käteen ja luvan lähteä seuraavana päivänä kreikkaan. Sillälailla se toimii jos kaikki menee putkeen.

Ja niin toivon, että sinulle menee!! Tosiasia on se, että jos juhannusvietto ei ole erämaassa vaeltamista tai Antarktiksen asuttamattomalla sääasemalla niin apua on jokapaikassa saatavilla. Tämän sanoi myös lomalle tuupannut lääkäri aikoinaan, että yleensä kaikki menee hyvin, mutta jos jotain tulee niin on niitä lääkäreitä reissusakin. Ja elämä jatkuu, juhannus reissussa antaa muuta ajateltavaa!!! Kaksi päivää sinnekin, joten muutenkin pian näet miten edistyy. ei sen vuodon tartte mitään ihan järkkyä olla, kuten mulla, ihan perusmenkat noilla viikoilla. Ja kipuja mulla ei km ole koskaan tuottanut. Sori jos sekavaa, perhe jo autossa nyt meen!! Reissuun vaan!!

ps jotain hyvää palstauudistuksessa kun hymiötä hain eksyin palstata vahingossa mutta teksti oli muistissa!! yess!!

 

Zandi voi kurjuus ja halaus! Tapauskin tuli siis nopeasti, mulla ei mies halunnut silloin katsoa sitä. Mutta niin, mä en silloin tarvinnut ollenkaan lääkkeitä, ensimmäisen ultran aikana tosiaan todettiin, että liian pieni ja sykettä ei näy. Seuraava aika oli viikon päähän, jota ennen alkoi sitten vuoto itsestään. Onnekkaasti kaikki tuli ulos sen reilun viikon aikana. Kivut ei olleet mahdottomat missään vaiheessa, pahimmat siinä vaiheessa, kun alkio tuli ulos. Että kai sinä voit reissuun lähteä?

Mulla tosiaan nyt kp 21! Ja pitää pissailla tikkuun mökillä "huomaamattomasti" ja juoksennella metsissä paneskelemassa Taidan kyl mieluummin autossa, sääsket.. Saa nähä mitä tulee

Toivottavasti tosiaan tärppäis nyt, niin raskauden alku menisi lomalla ollessa ja minkäänlainen stressi / vuorotyön haitat ei olis vaikuttamassa alussa.. Uskon kans, että jos on kovin stressaantunut niin ei raskaus ala, jonkun kirjoituksen mukaan elimistö pyrkii korjaamaan kaikkea muuta ongelmaa ensisijaisesti ja raskaus tulee vasta näiden jälkeen. Itte en ole kovin stressissä, mutta onhan sitä arjessa vauhtia, koska lapsiperhearkea täällä eletään, vaikkei omaa lasta olekaan.

Adoptiosta muuten, jos lapsi on jo muutaman vuoden vanha niin ne alkuvaiheen kokemukset voivat vaikuttaa lapseen tosi paljon ja saattaa olla tosi haastavaa se elämä. Me ei olla mietitty adoptiota ollenkaan, eikä myöskään suurempia hoitoja, tämä clomifen-hoito riittänee tai sitten ei... En sit tiiä, pitääkö syksyllä jo jotain miettiä. Olin kyl varma, että en rupee mihinkään suurisuuntaiseen, mutta.. Hmm, jos saisi edes laihdutettua, sehän vois vähän auttaa! En ymmärrä, miksi se on niin vaikeaa, vaikka motivaatio ja syy olisi hyvä!!

Ja taas tältä palstalta oppiii, seuraavaksi rupeen googlettaan dhea vai mikäs se oli! Niin minä en syö clomifenin lisäksi kuin foolihappoa, ja ylipainoisena näköjään pitää määärää lisätä! Ostin kyl sitä vanhojen kanojen munimisainetta royal geleetä, mutta rupes sitten ahdistaan, että tää ei ehkä ole hyväsk!? Mutta niin, jos rupeis viritteleen olosuhteita, eli kaik muut hommat kohdilleen niin voi illan ilotella

 

Zandi, reissuun vaan! Minusta pahin päivä on juuri se eka. Vuotojen kanssa kyllä pärjää, kun varustautuu oikein. Siis yksikö klöntti sulta tuli? Minulla on kyllä aina tullut useita klönttejä, mutta tiesin ekasta kokemuksesta, että sitä pitää tulla paljon. Voihan se Woodoon sanoin tulla hetikin pois ja monilla niin tuleekin. Jos sulla loppuu vuodot pian, niin silloin se on onnistunut kertalaakista. Mulla vuodot on jatkuneet aina vessakäyntien yhteydessä. Siitä tiesin, ettei tyhjennys ollut onnistunut. Ja toinen varma merkki oli, kun juostessa alkoi aina valumaan.

Karoliina vaan kaikkien hyttysten ja isännän syötäväksi mättäille. Peukut on pystyssä, joten nyt actionia!

 

Pahoittelut näistä ällöjutuista...

Virkki. Siis tunti cytoteceistä tuli jokin klöntti mutta pönttö oli niin värjääntynyt ettei sitä pystynyt analysoimaan en siis edes yrittänyt mutta oli tunne että jotain pulahti. Siinä sitten vuoteli ilman hyytymiä siihen asti, että sikiöpussi tuli ulos (ihan kuin maksapalleroinen). Siihen sitten oikeastaan lakkas kaikki vuotelu. Yksi pienen pieni hyytymä tullut ja pyyhkiessä voi saada hiukan vuoroa paperiin. Lääkäri sanoi, että pitäisi olla selkeästi runsaampaa kuin kuukautiset. Ehkä oli kuukautisten tasolla siinä kun vuosi mut kovin lyhyeen se tosiaan loppui.
Enkä ole mitään jumppailujakaan alkanut tekemään. Ainoastaan selättimellä kieputtelin jonkin aikaan ja kyykyttelin sen jälkeen. Miehellä oli hauskaa seuratessa, mutta se olikin suurin ilo mikä tosta lähti.

Ihme juttu, vielä toissapäivänä olin sitä mieltä etten halua yhtään minnekään. Varsinkaan kun lapsia on pelipaikoilla. Nyt taas ärsyttää jos ei lähdekään. Ehkä se oli sitten sitä ettei halunnut lähteä synkistelemään, mutta kun asia sai päätöksensä niin helpompi kohdata taas ihmisiä.
Lääkäri soittaa huomenna. Juttelen hänen kanssaan ja sen jälkeen päätän mitä tehdään. Mutta kyllä se reissuun lähtö on nyt voitolla.

 

Pidetään peukkuja zandi, että kaikki meni noin helposti ja hyvin, mutta tässä vielä muutama kommentti omistani.
Zytotecit joka kerta, ja pelkästään ne. Ekalla ja vikalla kerralla ei mitään kipuja, keskimmäisessä noin kolmen tunnin säännölliset supistukset parin min välein.
Mulla eka vuoto tullut muutaman tunnin päästä zytoista ja loppunut samana iltana. Vuoto alkanut uudestaan parin päivän päästä jatkuen pari viikkoa. Mutta kyllä sen vuodon kanssa elää. Jos olosuhteet on sellaiset, että pärjää kun on menkat, niin pärjää sen vuodonkin kanssa.

Sitten on eri asia jos tulee mutkia matkaan, eikä tyhjenny kuten keskimmäisellä kerralla. Vuosin niin paljon että taju meinasi lähteä. Sitä jatkui monena päivänä, aina välillä rauhoittuen. Sillei että lähdin mm. Ikeaan shoppailee, ja kohta huomaan, etten meinaa päästä wc tiloista pois, kun heti lorahtaa niin paljon, että on pakko palata takaisin. Tiputukseen ja kaavintaanhan se johti. Ja tässäkin alun vuoto rauhoittui alkuun.

Ei sulla saattaa olla tyhjentynyt, mutta luulen, että vuoto alkaa vielä uudestaan. Ja silti sekin vuoto voi tyhjentää kaiken ihan ok. Reissuun silti vaan. Kaikkialla saa hoitoa.

Karoliinalle onnittelut! Kyllä ovisplussaakin pitää juhlia! Ja tiedän kyllä miten teillä tänään juhlitaan... Mutta testaa vielä päivän pari, niin tiedät miten se viiva käyttäytyy.

 

Voi Zandi... Kylläpä nyt sullekin kurjuuden lykkäs! Tuntuu että jokaiselle on vuorollaan jotain ikävää tulossa. Onneksi Sahramiini ja Vauvatoiveinen (ja Hedelmiina, joka taisi palstoilta poistua) ja tietty Jopo ja uusina plussaajina Äiti74 ja Kalabaliikki pitävät toivoamme yllä. Saisi kyllä nämä suru-uutiset päättyä!! Toivotaan, että Zandi sulla menee helposti tämä pahin vaihe. Tokihan se henkisesti tulee kummittelemaan vielä pitkään. Lähde ihmeessä viettämään juhannusta.

Te oottekin kaikki jo hyvissä ajoin selkeesti sitä viettämässä Tänään on vasta tiistai Karoliina, PANOsta erityisesti tähän iltaan ja huomiseen. Sulla on kp:t jo niin pitkällä, että voi olla nopeakin ovis. Mutta niinhän sä varmasti panostatkin!

Meilläkin taitaa mennä juhannus metsiköissä. Ainakin voi silloin jo harjoitella. Ovis on varmaan alkuviikon tuntumassa. En nyt jaksa siitä kauheasti kiinnostua. Mut täytyy se kuitenkin yrittää hyödyntää.

Se on miehellä toki yksi juttu, että jos adoptiolapsi on jotenkin niin "vaurioitunut" että siitä olis jotain haittaa omalle lapselle. Mulla kyllä riittäis rakkautta ja ammattitaitoakin, on paljon kokemusta erityislapsista, mutta tietenkin se olis rankkaa. Olisin kuitenkin valmis. Kiina, Thaimaa tai Intia olisivat omat ykköskohteet, olen asunutkin Aasiassa, mutta mikä vaan muukin kävisi. No mutta eipäs siitä sen enempää!

Voimia kaikille, jaksetaan luottaa ja uskoa ja popsia foolihappoa! Mulla onkin se dhea koklaamatta, taitaakin olla ainut vippaskonsti pilleripurkkipuolella, siis ennen normihormoneja. Joita lykkään koko ajan. En tiedä olisko niistä hyötyäkään, kun folleja kuitenkin kehittyy aina mukavasti. Buustaisko ne sitten munasolullisia folleja paremmiksi, ja toki limakalvoja. Nyt on jo 5kk ollut letrozol-resepti käyttöön ottamatta.

 

Moikkelis kaikille ihanaisille!!

Minusta on tullut huono työntekijä, tulen aamulla töihin ja ekana päivitän palstaa. Sitä se vauvakuume teettää...

Ihanaa kun kerrankin saa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Yritäppä työpaikan kahvipöydässä alkaa selostamaan millasia maksanpaloja ja veripalttuja on alapäästä tirissyt.

Mulla kolme keskenmenon vuodot olleet aika samanlaisia. Yks lähti itsekseen niin siinä se alun huippu jotenkin puuttui. Kaksi muuta on siis zytoteceillä käynnistetty. Ekana päivänä on tullut mulla se isoin osuus, eli klönttejä ja runsaampaa. Muistan että joskus keväällä kukkia istuttelin kun tuntui että hupsis ämpäri lorahti ja eikun juosten suihkuun! Siitä ois saanut aterian koko perheelle siitä paltusta!!

On se kamalaa. Mutta sen jälkeen on jatkunut kuin normimenkat. Jossain kohtaa on saattanut pieniä veripalttuja tulla, mutta kyllä sen vuodon kanssa on pärjännyt. Kestokin on parhaimmillaan ollut kuin perusmenkat. Mulla on siis kaksi km rv 12 ja yksi rv 8.

Adoptiolasten haasteista; Kyllä, ei voi tietää mitä sieltä saisi. Mainitsemani kasvattilapsi on narkkiperheestä. Kukaan ei tiedä mitä mömmöjä on raskausaikana ja ekan vuoden aikana saanut. Tiedossa on että poliisi on käynyt eikä lasta silloin tahotnut saada hereille. Jollain lomalla lapsi oli myös jätetty ventovieraille hoitoon ja unohdettu tuoda kotiin. Siis ulkomailla!! Miettikää, silti lasta ei ole otettu pois vaan paijattu päähän, että yritetään vielä!! Että suututtaa!! Siinä mielessä hänen vanhempien kuolema kun lapsi oli 1 v on olut parasta, mitä tuolle lapselle on koskaan tapahtunut!! Mutta, raskausaika ja eka vuosi on näkynyt lapsessa. Hänestä on jo kasvanut aikuinen, mutta ihan kaikki ei ole hyvin. Matka aikuisuuteen on ollut todella haastava!! Mutta se rakkauden määrä, mitä perhe tuolle haavoittuneelle yksilölle on antanut on niin ylitsepursuavaa ettei tosikaan!! Ja kun tällainen nuori välillä jossain onnistuu se ilo on miljoonakertainen ns "normilapsen" onnistumiseen. Entistä enemmän kannatan kaikkia adoptointeja ja muita ratkaisuja.

Huhhuh, juhlia pukkaa nyt ja vkl, kauheeta kun on raskaana ja ei jaksais.

Tsempit kaikille etenkin metsäkuksioille!! Vaikkei vielä ole jussi niin kyllä aina sopii kesällä luonnossa kuksia!!! tv woodis rv 2+

ps palsta jotenkin tökkii? pps foolihappoa alan minäkin vetämään ensi kierrosta

 

Pakko oli kirjautua sisään ja kysyä Woodoolta, että joko sulla on liitoskivut ym. vaivat alkaneet?! Mahtavan pitkällä on sunkin raskautesi jo!

MaiMei, "tietty" Jopo <3 Kiva, jos jollekin yhä toivoa annan. Se on hyvä syy roikkua täällä taustalla ja välillä huudella väliin jotain...

Pahoittelut Zandi ja myös Virkki, jos en ollut vielä "ääneen" pahoitellut. Mielessä ootte kyllä olleet...jotenkin ihan turhia kokemuksia tuollaiset...

Aurinkoista (hehe) juhannusta kaikille! Ja lihavia plussia juhannuksen jälkeen!!!!!

 

Woodoo, kyllä sä niin saat hymyn huulille noilla jutuillas aina.

Follihaposta: Mies bongasi jostain päin nettiä, että sitä 0,5mg ei saa ylittää ilman, että keskustelee lääkärin kanssa. Eli lienee hyvä jutskata lisäystarpeesta ennen kuin menee kokeilemaan. Itse nyt bongasin siitä lääkärin lauseesta, että voin nostaa siihen 1mg. Miehelle ääneen siinä totesin, että meillä siis nostetaan yhteen milliin ja ei se lääkäri ainakaan kieltänyt.

Ja heipä hei, kyllä reissu todellakin kutsuu huomenna. Lappeenranta lienee lähin isompi paikka, eiköhän ne siellä saa tarvittaessa hoidettuu.
Lääkäri soitteli ja kun kuulosteli, niin sanoi, että kuulostaa siltä että kaikki olisi tullut kerralla ulos. Sikiöpussi kun on ollut vain pari senttiä ja tämä oli tosiaan lähes nyrkin kokoinen kappale, niin on sieltä tullut paljon enemmänkin. Sanoi, että toki vuoto voi alkaa uudestaan, mutta näillä näkymin menen tarkastukseen vasta 7.7.
Mä niiiin juon viiniä ja syön kaikkia juustoja mitä eteen kannetaan. Myös nautin anopin terveysjuomia, joita viimeksi välttelin, kun niistä tuppaa tulemaan masu kipeeksi.
Sekin hyvä puoli tässä on kun viimeksi jäi viinit appivanhemmilla juomatta, niin nyt ne vasta ihmeissään on kun taas juon. Seuraavalla kertaa ne ei voi tietä mikä kotkotus mulla on menossa.

Kaikille plussia, ensin ovistikkuihin ja jos ne on jo tässä kierrossa ohitettu, niin sitten siihen plussatikkuun. Minä liityn sitten kesän huonommalla puolella tähän settiin matkaan.

 

Voi Zandi, noinko siinä sitten kuitenkin kävi. Pahoitteluni! Hyvä sinänsä että olit jo osannut valmistautua huonoihin uutisiin, ettei tullut ihan puskan takaa. Sinuna lähtisin myös juhannusreissuun, mutta pakkaisin mukaan Tenoja tms, sillä kuulostaa kyllä siltä että olet joko päässyt todella helpolla tai sitten kunnon vuoto on vasta tulossa. Itselläni tehtiin viime vuonna tyhjennys Cytoteceillä ja laitoin ne joskus amupäivällä. Joskus neljän maissa tuli vähäistä vuotoa, illemmalla hieman enemmän menkkamaisesti ja vasta noin 12 tuntia nappien jälkeen aukesi hanat oikein kunnolla. (Eritevaroitus! ): Yösiteet eivät riittäneet mihinkään, tulivat täyteen ihan hetkessä, joten lopulta majoittauduin pöntölle ja sieltä en sitten about kolmeen tuntiin noussut ollenkaan, kun tavaraa ja verta vain tulvi ulos. Pienen hiiren kokoisia kappaleita tuli, mutta sitten rauhoittui sen verran että uskalsin mennä nukkumaan. Aamulla tuli vielä vähän klimppiä, mutta sitten rauhoittui menkkamaiseksi vuodoksi, joskin runsaaksi sellaiseksi. Tenoja taisin kyllä muutaman päivän käyttää, kun aina välillä hulisi oikein kunnolla. About viikon jälkeen vuoto alkoi rauhoittumaan ja lopulta muuttui tuhruksi. Mutta noin 3 viikon päästä tuli vielä yksi satsi, ilmeisesti joku palanen oli vielä jäänyt ja kohtu sitten kramppasi ja työnsi senkin pois. Yök! Kipuja ei ollut (muuta kuin pienen pientä menkkajomotusta) ja kaikki tuli ulos, mutta enpä haluaisi tuota uudestaan kokea. Toivottavasti sä olisit kuitenkin päässyt nyt tosi helpolla!

Äiti seiskanelonen, joo, kyllä se plussa olisi niin kovin toivottu täälläkin (tai siis ei pelkkä plussa, vaan vauva ). Nuorennusleikkauksesta en tiedä, mieli on nuori ja ulkonäön puolesta mua luullaan 10+ vuotta nuoremmaksi, joten eipä ole vielä tarvetta nuorennusleikkaukselle , mutta olisihan se vauva vaan niin ihana! On kyllä toivo alkanut nyt hiipua, joten pitää kai yrittää hyväksyä että lisää lapsia ei tule. Kaikenlaista troppia tulee vedettyä; raskaus-multivitaa, Q10, gelée royalea, greippimehua... Olen nyt kiinnostunut siitä DHEA:sta, uskaltaiskohan sitä kuitenkin jostain tilata. Tai kirjoittaisiko yleislääkäri reseptin? Jotenkin olen niin kypsä noihin gynekäynteihin, maksaa maltaita ja pelkään huonoja ultrauutisia ("joo, ei täällä munasarjoissa enää mitään toimintaa ole" tms).

Täällä oli juttua adoptiosta ja lahjasoluista. Meillä ei kumpaakaan ole harkittu, jotenkin ei tunnu meidän jutulta. Adoptioprosessiin menee kuitenkin vuosia, joten taitaa olla myöhäistä meille joka tapauksessa. Lahjasolut taas jotenkin tuntuu oudolta, ihan niin kuin se ei olisi oma lapsi, vakka kantaakin sitä itse. Tai että se olisi jotenkin enemmän miehen lapsi kuin oma. Varmaan mielipide muuttuisi siinä tilanteessa, mutta jotenkin vierastan ajatusta. Ja hintalappu tällaiselle projektille ei ole kovin kaunis myöskään. Joten jatkamme omilla vanhoilla munasoluillani ja toivotaan että joukosta löytyisi vielä se kultamuna (jos siellä enää edes mitään munasoluja on... ).

Mutta ensin juhannuksen viettoon. Viiniä ja saunasiideriä hyvällä omatunnolla ja napa täyteen herkkuja. Onneksi ei tarvitse tänä vuonna juosta pusikoissa lempimässä, se kohtalo meillä oli pari vuotta sitten , mutta eipä tuottanut silloinkaan edes juhannus taikoja. Mutta pää pystyyn ja taistelumieltä kehiin.

 

Kyllä täälläkin jo raskaus alkoi joko viime yönä tai viimeistään aamulla! matkapahoinvointikin meinaa iskeä ton yhden kyydissä! Tänään testattu ovis apsin vessassa, ja nyt viiva vahvempi kuin eilen! Joudutaan siis metsäretkille meinas eilen hiukka rassata, kun laps ei meinannu nukahtaa, mies kyllä meinas, mutta heräs varsin hyvin ja hyvä zandi! Reissu kuulostaa hyvältä ja kaikista herkuista nauttiminen!

 

Jimima, mulla kyllä oli sellanen olo, et oon tosi vanha, kun en onnistunu millään ilveellä raskautumaan, siksi tuo plussa oli mulle vähän niinkuin nuorennusleikkaus. Mä tosiaan jätin nuo kaikki geleet ja Q10:it yms. jo aikoja sitten, ja keskityin vain tärkeimpiin (D ja Mg), kun ruokavalio suht kunnossa oli kuitenkin. Mutta silti jää miettiin oliko se foolihappolisä nyt sitte joku ratkaiseva, tai E-vitamiini. No ei voi tietää, olispa hienoa kun tämmösiäkin joskus tutkittais.
Kyl mä uskon että sun taistelutahto sieltä vielä nousee. Tilaa ihmeessä iHerbistä, ei se maksa paljoo. Mulla oli MRM DHEA 25mg 90 vegetarian capsules. Niitä kyllä on aika valikoima siellä. Ei ne ultrat taida paljoa hyödyttää ihan muuten vaan, ei niistä oikeen näy kuin follien määrä (mikä yleisesti pitäs olla se yks johtofolli kaikilla), ei edes sitä onko sisällä mitään.

Lahjasoluihin me luultavasti oltais päädytty, riippuen tietty rahatiltanteesta. Mies ensin kuvitteli, että minä en sellaseen haluaisi, koska se olis multa pois. Mutta kunnon jutustelu asiasta ja alettiin molemmat olla "sinuja" asian suhteen. Adoptio olis ollut armottomasti liian kallis ja pitkä prosessi. Sijaisperhetoimintaan ei mies suostunut millään mutta tukiperheenä ollaan toimittu.

 

MaiMei, miksi et oo hakenut letroja?