Miten sujunut noin 1,5-vuotiaalla päiväkodin aloitus?

  • Viestiketjun aloittaja tyhu
  • Ensimmäinen viesti
"rrrr"
Meni todella hyvin. Kuopus oli silloi 1v 8kk kun aloitti. Menivät isosisaruksen (3v) kanssa samaan ryhmään, oli sellianen sisrusryhmä, jossa oli lapsia vain muutamista perheistä.

Toki ensimmäisinä päivinä jättötilanteessa hieman harmitti. Mutta viikon sisään lähti sujumaan. Alkuun päivät vähän lyhempiä.

Mä vannon hyvän arkirytmin nimrrn tuossa hoidon aloituksessakin. Se tasaa lapsen päiväkokonaisuutta. Hoidossa nyt luontavasti on se tietty rytmi, mutta pidetitin myös kotona rytmiä yllä kun tultiin kotiin. Eli ruokaa, ulkoilua, iltatoimia ja nukkumista. EI meillä ollut mitään kiukkuitkuja hoitopäivän jälkeen- perustyytyväisen oleloisia lapsia.
 
..-..
Meillä alku meni itkien, mutta on aina itkenyt helposti ja erityisesti uusien ihmisten kanssa. 3-vuotiaalla isoveljellä sen sijaan sujui aloitus helpommin, vaikka luonteeltaan samanlainen.
 
pienten puolesta
Aika hyvin noin 1-vuotiaat sopeutuvat päiväkotiin ja eroon vanhemmasta. Menevät ympäriinsä vähän tyhjä katse silmissä ja kiintyvät tavaroihin. Ihmisiin kiintyminen on sitten niin ja näin kun pettymyksiä tulee pettymysten jälkeen. Kuinka kukaan edes voisi olettaa, ettei pitkät hoitopäivät jotain jälkiä jättäisi?
 
no höh...
Olipas yllätys että joku jo kommentoi päiväkodin sopivuutta pienille... :)

Meillä 1,5v aloitti päiväkodin siskonsa 3v kanssa ja kyllä isommalla oli vaikeampaa sopeutua. Eri ryhmissä ovat. Pienten ryhmässä lapset jaettu 4 pienryhmään niin että yhessä ryhmässä n. 4lasta.

joo jos lotossa voitan niin jään kotiin, siihen asti on vaan pidettävä niitä lapsiasiellä pahuuden pesässä... :D
 
ksksk
Tämän takia juuri ei alle 3v pitäisi viedä päiväkotiin lastenpsykiatrien mielestä.
On se kumma, miten suurta painoa annetaan kahden suomalaisen lapsipsykologin mielipiteille näissä asioissa. Esim. näiden kahden lausuntojen pohjalta valtaosa Suomen vanhemmista on nykyään sitä mieltä, että aikainen päivähoidon aloitus on vaaraksi lapselle ja että toisaalta jäähyjen käyttö traumauttaa. Koko muu maailma on muuta mieltä, mutta sehän ei näitä Keltinkangas-Sinkkonen-uskovaisia häiritse...
 
"Reeta"
Aika hyvin noin 1-vuotiaat sopeutuvat päiväkotiin ja eroon vanhemmasta. Menevät ympäriinsä vähän tyhjä katse silmissä ja kiintyvät tavaroihin. Ihmisiin kiintyminen on sitten niin ja näin kun pettymyksiä tulee pettymysten jälkeen. Kuinka kukaan edes voisi olettaa, ettei pitkät hoitopäivät jotain jälkiä jättäisi?
Aijjaa! Tyhjä katse silmissä jonkun lempilelun kanssa kulkeminen kuvastaa päiväkodin jättämiä jälkiä?

Mitenhän nuo oireet sitten oli mun pikkusiskossani joka oli auttamattoman kiintynyt lempikoiraansa (pehmolelu) ja myöhemmin peppi pitkätossu -nukkeensa. Oli luonteeltaan rauhallinen ja pohdiskeleva ja usein kulkikin juuri tuo "tyhjä katse silmissä" ympäriinsä, mietiskeli omiaan. Ihan tyytyväinen lapsi oli ja kotona hoidettu 5-vuotiaaksi.
 

Yhteistyössä