..ja mulla rupeskin heti näemmä kone vihjailemaan, että voisit mennä koomailemaan toisaalle
Teillä oli jotain juttua sisäisestä kauneudestakin ja ulkoisesta myös...
Tottakai kauniita ja komeita ihmisiä on helppo ja ihana katsella
. Mihin sitä silmänsä laittaisi, väkisinkin sitä saa ihastella luojan luomia...
Mutta - mitä sitä sellaisella kuorella tekee, jos sydän ja sielu on aivan loassa? Näyttävän korun voi hankkia ihan koruliikkeestä. Aika nopeasti kuitenkin - tjah, mitäpäs minä siitä oikeestaa mitn tietämään kun on taidokkaasti kerran sumutettu :snotty: - muotoillaas toisin...öh. Ihmisestähän se kiinni on, antaako mitenkä itseänsä tykö, miten päästää sisintänsä esiin. Toisinaan sen sisäisen kauneuden huomaa helpostikin jo pienesti jutellessa, miten kuvailee asioita, miten puhuu ihmisistä, miten käyttäytyy ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa.
Toki myös ne aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, vetääkö etäistä kylmää linjaa vai uskaltaako kuitenkin heittäytyä "vielä kerran".
Mutta kun ihminen on sinut itsensä kanssa, tasapainoisena ja siihen tilanteeseensa tyytyväisenä, niin sen kyllä näkee ja huomaa
. Ja silloin se silmissä kenties perunana näyttäytyvä näkyykin ainutlaatuisena ruusuna :heart:.