saako päivystys ajaa itsetuhoisen potilaan ulos?

mies erittäin masentunut, paha olla ja itsemurha-ajatuksia hautonut jo ties monta viikkoa. olemme olleet yhteydessä puhelimitse (kaukosuhde) ja kehotin miestä päivystykseen, mutta hänet ajettiin sieltä ulos, kun kuulemma ei ole sairas.
selitti tilanteen, mutta tuloksetta. olen huolissani ja tosissani asian kanssa. voiko suomessa käydä näin?

 

Niin no, tuohan ei ole periaatteessa päivystysasia, jos ei nyt ihan heti sanonut itseänsä tappavan, vaan aika tulis tilata lääkärille "normisti".

 

Saa ja voi. Kuinkahan moni itsetuhoinen potilas on tappanut itsensä juurikin sen takia, ettei ole mitään lakia/suurempaa voimaa, joka velvottaisi yhtään ketään huolehtimaan ko.potilaasta/tapauksesta/henkilöstä/IHMISESTÄ?

 

En tiedä saako mutta kyllä ne niin voi tehdä.
Mutta jos miehestä kovin pahalta tuntuu niin käske soittaa hätänumeroon, voipi sitä kautta herua apua paremmin.

 

No ellei se ole välittömässä itsemurhavaarassa tai muuten psykoottinen niin päivystyksessä ei oikein ole vaihtoehtoja. Käytännössä se on joko pakkohoito (eli pitää olla tooooosi sairas) tai sitten virka-aikana yhteys omaan terveysasemaan ja siellä lääkärille. Varsinkin yhteispäivystyksissä ei yleensä ole ihmisiä jotka tuntisivat joka paikkakunnan psykiatriset palvelut.

Oletko muuten varma että mies on ylipäätään käynyt lääkärissä?
Jos olet hänelle läheinen niin matkustat hänen luokseen ja hommaat apua.

 

Itsemurhan yritys tuottaa tarkkailulähetteen. Esimerkiksi siten, että soittaa 112 ja sanoo juoneensa litran auton pakkasnestettä (glykolia), vie aika nopeasti asiat eteenpäin (oikeasti ei kannata juoda, hengenlähtö on lähes varma).

Yleisesti: ajat ovat muuttuneet ja tulevat kovenemaan. Sairaanhoidossa tapahtuu totaalinen seinäänajo rahoituksen vuoksi ja silloin resurssit pitää kohdistaa niihin, joita voidaan usein hoitaa. Tästä syystä lihaviakin "diskriminoidaan", koska katsotaan, että lihavuus olisi itse hoidettavissa (vaikka usein se ei ole, ellei tajua lihavuuden todellisia syitä). Usein kuulee sellaista valitusta, että paskahousuisia pultsareita kursitaan kokoon, mutta rehellinen veronmaksaja käännytetään ovelta kotiin kuolemaan. Totuuus on kyllä se, että kaikkia kohdellaan yhtä hyvin - tai huonosti. Paras tapa varmistaa tulevaisuutensa on pitää itsestään ja kanssaihmisistä huolta. Ei kannata ulkoistaa omaa terveydenhoitoa muille, kun sen voi tehdä itsekin.

 

Edelliseen ... siis etyleeniglykoli on myrkyllistä, mutta propyleeniglykoli ei niinkään.

 

Itsemurhan yritys tuottaa tarkkailulähetteen. Esimerkiksi siten, että soittaa 112 ja sanoo juoneensa litran auton pakkasnestettä (glykolia), vie aika nopeasti asiat eteenpäin (oikeasti ei kannata juoda, hengenlähtö on lähes varma).

Ei tuota automaattisesti. Mikä lääkäri muka olet kun et tuota tiedä?

 

Itsemurhan yritys tuottaa tarkkailulähetteen. Esimerkiksi siten, että soittaa 112 ja sanoo juoneensa litran auton pakkasnestettä (glykolia), vie aika nopeasti asiat eteenpäin (oikeasti ei kannata juoda, hengenlähtö on lähes varma).

Itsemurhayritys ilman aikomusta oikeasta itsemurhasta?

 

No mitä ne siellä päivystyksessä voi tehdä?
Jos on psyykkistä vaivaa kannattaa hakeutua hoitoon terveysaseman kautta, ei se ole päivystysasia että on paha olo. Niin on monella muullakin ja ihan fyysistä syistä mille voi tehdä päivystyksessä välittömästi jotain kuten vaikka infarktin ollessa kyseessä.

Ei kai kukaan yhtenä päivänä päivystysaikaan totea että nyt tuli paha olo? Yleensä psyykkiset sairaudetkin kehittyy pikkuhiljaa ja se on jokisen itse tajuttava hakeutua hoitoon ihan virka-aikaan. Siis jos oikeasti haluaa apua ja on valmis sitoutumaan pitkään terapiaan josta oikeasti on hyötyä. Valitettavan usein vaan näkee että hoidot jätetään kesken heti kun vähän helpottaa ja sitten ollaan taas vähän ajan päästä päivystyksessä kun on "paha olo".

 

Ihmeellisiä vastauksia tässä ketjussa. Usein psykiatrian päivystys ja yleispäivystys on niputettu yhteen eli kyllä silloin sinne yleispäivystykseen hakeutuu myös psyykkisesti oireilevia ja siellä kuuluu silloin olla myös päivystävä psykiatri paikalla, joka silloin paikalle yleensä kutsutaankin. Eli mitä ne voi tehdä? No kutsua sen psykiatrin, joka sitten miettii yhdessä potilaan kanssa, mikä olisi paras ratkaisu. Tyhmää, ettei näin ole tässä tapauksessa toimittu.

 

Ihmeellisiä vastauksia tässä ketjussa. Usein psykiatrian päivystys ja yleispäivystys on niputettu yhteen eli kyllä silloin sinne yleispäivystykseen hakeutuu myös psyykkisesti oireilevia ja siellä kuuluu silloin olla myös päivystävä psykiatri paikalla, joka silloin paikalle yleensä kutsutaankin. Eli mitä ne voi tehdä? No kutsua sen psykiatrin, joka sitten miettii yhdessä potilaan kanssa, mikä olisi paras ratkaisu. Tyhmää, ettei näin ole tässä tapauksessa toimittu.

Ja sekö kaiken ratkaiseen että keskellä yötä saa puhua psykiatrin kanssa? Se psykiatri mitä ilmeisimmin kehottaa ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan virka-aikaan että voidaan tehdä katoitus hoidon tarpeesta. Ja kyllähän psykiatri jo pelkällä nimikyltillään rauhoittaa sairaan, kas kun kyse on psyykkisestä sairaudesta.

Mutta silti olen sitä mieltä että saman asian voisi hoitaa päivälläkin....

 

[QUOTE="hille";30444889]Ei tuota automaattisesti. Mikä lääkäri muka olet kun et tuota tiedä?[/QUOTE]

Miksi halkoa hiuksia? Ei asiat ikinä ole mustavalkoisia, mutta ap:n kysymykseen "on itsetuhoisia ajatuksia" ei useinkaan ole syy tehdä välittömästi tarkkailulähetettä. Itsetuhon yritys sen sijaan on lähes aina.

Lääkärilehden kirjoituksia ei näköjään saa tänne linkittää, mutta lainaanpa LT Antti Koivukangas Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Tampereen lääkäripäivillä kirjoitelman loppua "Jos kyseessä on itsemurhayritys, potilas on *aina kriisitilanteessa* ja välittömän hoidon sekä avun tarpeessa. Itsetuhokäyttäytyminen liittyy usein päihdeongelmaan, ja siksi itsetuhoajatuksista puhuminen tai itsemurhayritys tuo mahdollisuuden päihdeinterventioon, Koivukangas huomauttaa."

Selvensikö tämä yhtään?

 

Itsemurhayritys ilman aikomusta oikeasta itsemurhasta?

Itsemurhan hautominen ja sen toteutus ovat vähän eri asioita. Moni ihminen ajattelee itsaria joskus. Ei se ole mitenkään poikkeavaa. Itsemurhan konkreettinen valmistelu on jo sitten ihan oma juttunsa. Jäähyväiskirjeet yms. Silloin ihminen on yleensä tehnyt päätöksen tehdä itsarin ja aika usein onnistuu siinä. Ei ehkä eka kerralla, mutta myöhemmillä kerroilla.

Pointti tuossa "olen juonut glykolia"-jutussa oli se, että usein ihmiset liioittelevat oireitaan saadakseen hoitoa ja huomiota. Mikäli soitat 112 ja kerrot juoneesi tappavan annoksen mitä tahansa, on paikalla todennäköisesti aika nopeasti porukkaa ja pääset hoitoon. Toisella kertaa tämä ei enää välttämättä toimi.

Mahtoiko nyt olla tajuttavampi?

 

Itsemurhan hautominen ja sen toteutus ovat vähän eri asioita. Moni ihminen ajattelee itsaria joskus. Ei se ole mitenkään poikkeavaa. Itsemurhan konkreettinen valmistelu on jo sitten ihan oma juttunsa. Jäähyväiskirjeet yms. Silloin ihminen on yleensä tehnyt päätöksen tehdä itsarin ja aika usein onnistuu siinä. Ei ehkä eka kerralla, mutta myöhemmillä kerroilla.

Pointti tuossa "olen juonut glykolia"-jutussa oli se, että usein ihmiset liioittelevat oireitaan saadakseen hoitoa ja huomiota. Mikäli soitat 112 ja kerrot juoneesi tappavan annoksen mitä tahansa, on paikalla todennäköisesti aika nopeasti porukkaa ja pääset hoitoon. Toisella kertaa tämä ei enää välttämättä toimi.

Mahtoiko nyt olla tajuttavampi?

Mä menin joskus päivystykseen ku eka soitin häkeen itsetuhoisista ajatuksista. Erittäin nyrpee ambbarikuski sit kysy, että onko tää jäähyväislappu, ku annoin sille lapun käteen, jossa luki kaikenlaista. Sanoin ettei todellakaan oo, ni se vaan että aina pitää kysyä.

Kyllä päivystykseen pääsee jos on itsetuhoisia ajatuksia, ainakii jos ambulanssilla menee. Eikä sieltä muuten pois pääse, ennenku lääkäri antaa luvan lähtee.

 

Ja sekö kaiken ratkaiseen että keskellä yötä saa puhua psykiatrin kanssa? Se psykiatri mitä ilmeisimmin kehottaa ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan virka-aikaan että voidaan tehdä katoitus hoidon tarpeesta. Ja kyllähän psykiatri jo pelkällä nimikyltillään rauhoittaa sairaan, kas kun kyse on psyykkisestä sairaudesta.

Mutta silti olen sitä mieltä että saman asian voisi hoitaa päivälläkin....

No pätevämpi se psykiatri on sen arvion tekemään kuin arvauskeskuksen lääkäri... Yleensä tapaamisessa on myös psykiatrinen sairaanhoitaja mukana, ainakin täällä. Mahdollisesti voi myös saada paikan osastolta tai lääkereseptin. En tiedä, onko lähetteitä mahdollista tehdä, kun itselläni on aina ollut jo hoitokontakti olemassa, jos olen päivystykseen joutunut menemään, mutta mahdollisesti sekin. Onhan tossa jo aika paljon asioita, joita voidaan tehdä.

Kuulostat tyypilliseltä töitä päivystyksessä tekevältä hoitajalta muuten, ihan noin asenteesi perusteella.

 

No pätevämpi se psykiatri on sen arvion tekemään kuin arvauskeskuksen lääkäri... Yleensä tapaamisessa on myös psykiatrinen sairaanhoitaja mukana, ainakin täällä. Mahdollisesti voi myös saada paikan osastolta tai lääkereseptin. En tiedä, onko lähetteitä mahdollista tehdä, kun itselläni on aina ollut jo hoitokontakti olemassa, jos olen päivystykseen joutunut menemään, mutta mahdollisesti sekin.

Mielenterveysyksikössä on yleensä mukana tiimi, jossa on hoitaja, psykiatri ja mahdollisesti sosiaalipuolen ihminen. Käytäntö kuitenkin vaihtelee ja kun laitospaikkoja on ajettu viimeiset 20-vuotta alas (sinänsä hyvä kehitys), voi joutua aika kauaskin.

Tarkoitat varmaan vanhan reseptin uusintaa? Itsetuhoisen/psykoosissa olevan suhteen lääkkeen vaikutusta pitää tarkkailla ja tehdä uusi arvio siitä, pärjäisikö avohoidossa.

Laki: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 14.12.1990/1116
Valviran ohjeet: Mielenterveys - Valvira.fi
Duodecim "Itsetuhoisen potilaan arviointi" www.duodecimlehti.fi - VUOSIKERRAT

Jos oikein muistan, lääkäri Riitta Kauppinen pistettiin aikoinaan "kollegan kateellisuuden vuoksi" pakkohoitolähetteellä lukkojen taakse ja siitä tuli tämä kaksiportainen malli, jossa tehdään siis tarkkailulähete ja vasta myöhemmin kahden lääkärin arvion perusteella tahdosta riippumaton hoitopäätös.

 

Miksi halkoa hiuksia? Ei asiat ikinä ole mustavalkoisia, mutta ap:n kysymykseen "on itsetuhoisia ajatuksia" ei useinkaan ole syy tehdä välittömästi tarkkailulähetettä. Itsetuhon yritys sen sijaan on lähes aina.

Lääkärilehden kirjoituksia ei näköjään saa tänne linkittää, mutta lainaanpa LT Antti Koivukangas Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Tampereen lääkäripäivillä kirjoitelman loppua "Jos kyseessä on itsemurhayritys, potilas on *aina kriisitilanteessa* ja välittömän hoidon sekä avun tarpeessa. Itsetuhokäyttäytyminen liittyy usein päihdeongelmaan, ja siksi itsetuhoajatuksista puhuminen tai itsemurhayritys tuo mahdollisuuden päihdeinterventioon, Koivukangas huomauttaa."

Selvensikö tämä yhtään?

Miksi sitten kirjoitat väärin ("Itsemurhan yritys tuottaa tarkkailulähetteen"). Ei tuota. Kyllä Suomessa saa täysi-ikäinen ihminen itsensä tappaa jos ei ole mielisairas.

Oletko ikinä päivystänyt?

 

[QUOTE="niinpä";30444290]Saa ja voi. Kuinkahan moni itsetuhoinen potilas on tappanut itsensä juurikin sen takia, ettei ole mitään lakia/suurempaa voimaa, joka velvottaisi yhtään ketään huolehtimaan ko.potilaasta/tapauksesta/henkilöstä/IHMISESTÄ?[/QUOTE]

Aikuisella ihmisellähän ei tunnetusti ole minkäänlaista vastuuta itsestään.
Käsittääkseni ihan jokainen saa itsensä tappaa niin halutessaan. Vähän vaikea siihen on alkaa lakeja kirjoittamaan.

 

Itsemurhan yritys tuottaa tarkkailulähetteen. Esimerkiksi siten, että soittaa 112 ja sanoo juoneensa litran auton pakkasnestettä (glykolia), vie aika nopeasti asiat eteenpäin (oikeasti ei kannata juoda, hengenlähtö on lähes varma).

Yleisesti: ajat ovat muuttuneet ja tulevat kovenemaan. Sairaanhoidossa tapahtuu totaalinen seinäänajo rahoituksen vuoksi ja silloin resurssit pitää kohdistaa niihin, joita voidaan usein hoitaa. Tästä syystä lihaviakin "diskriminoidaan", koska katsotaan, että lihavuus olisi itse hoidettavissa (vaikka usein se ei ole, ellei tajua lihavuuden todellisia syitä). Usein kuulee sellaista valitusta, että paskahousuisia pultsareita kursitaan kokoon, mutta rehellinen veronmaksaja käännytetään ovelta kotiin kuolemaan. Totuuus on kyllä se, että kaikkia kohdellaan yhtä hyvin - tai huonosti. Paras tapa varmistaa tulevaisuutensa on pitää itsestään ja kanssaihmisistä huolta. Ei kannata ulkoistaa omaa terveydenhoitoa muille, kun sen voi tehdä itsekin.

Ihan vaan tiedoksi, että itsemurhayritys ei suinkaan lähseskään aina tuota tarkkailuklähetettä. Psykiatrin tapaamisestakin voi kieltäytyä ennen kotiutumista. Toki, jos fyysistä vammaa hoitanut vuodeosaston lääkäri arvioi potilaan olevan psykoottinen ei psykiatrikaan tapamisesta voi kieltäytyä.

 

Ihan vaan tiedoksi, että itsemurhayritys ei suinkaan lähseskään aina tuota tarkkailuklähetettä. Psykiatrin tapaamisestakin voi kieltäytyä ennen kotiutumista. Toki, jos fyysistä vammaa hoitanut vuodeosaston lääkäri arvioi potilaan olevan psykoottinen ei psykiatrikaan tapamisesta voi kieltäytyä.

Tässä on mennyt vähän puurot ja vellit sekaisin itse kultakin (avohoito/suljettu jne)... ja käytännöt varmasti vaihtelee, mutta tosiaan, mitenkään yksiselitteisesti itsemurhaa yrittäneitä potilaita ei toimiteta *suljetuille* osastoille vaan hoidoksi voidaan katsoa myös avohoito.

Käytännössä, moniko itsaria yrittänyt ja siitä selvinnyt ei ole psykoosissa siinä vaiheessa kun tuodaan vaikkapa ensiapuun? Ne, jotka taas eivät ole psykoosissa, voivat haluta itse tarkkailtavaksi. Pitäis varmaan konsultoida Achtea

Ap:n aloituksen "mies erittäin masentunut, paha olla ja itsemurha-ajatuksia hautonut jo ties monta viikkoa" suhteen olisi pitänyt tehdä Käypähoitoa mukaillen (Suositus - Käypä hoito) sopivat testit ja sopia jatkotoimista. Vai onko niin, että Ap:n arvio miehensä tilasta on niin pahasti ristiriidassa siitä, mitä on todellisuus? En oikein usko, että "hänet ajettiin sieltä ulos, kun kuulemma ei ole sairas" ... statusta saa tuolla "anamneesilla"?

 

Lisäksi osastolle voi mennä myös vapaaehtoisesti. Riippuu sitten omasta voinnista ja vapaista paikoista lähinnä, että onko se suljettu vai avo-osasto. Ja en kyllä ole samaa mieltä siitä, että osastopaikkojen runsas alasajo olisi mitenkään hyvä juttu, kun ei se ole mielestäni avohoidon resursseja yhtään kasvattanut, vaan pikemminkin niistäkin yritetään kokoajan karsia menoja .

 

Tässä on mennyt vähän puurot ja vellit sekaisin itse kultakin (avohoito/suljettu jne)... ja käytännöt varmasti vaihtelee, mutta tosiaan, mitenkään yksiselitteisesti itsemurhaa yrittäneitä potilaita ei toimiteta *suljetuille* osastoille vaan hoidoksi voidaan katsoa myös avohoito.

Et siis todellakaan ole koskaan päivystänyt?

Käytännössä, moniko itsaria yrittänyt ja siitä selvinnyt ei ole psykoosissa siinä vaiheessa kun tuodaan vaikkapa ensiapuun? Ne, jotka taas eivät ole psykoosissa, voivat haluta itse tarkkailtavaksi. Pitäis varmaan konsultoida Achtea

Näppituntumalta sanoisin, että 80% em. ei ole psykoosissa tullessaan ensiapuun.

Heistä ehkä 90% suostuu tapaamaan psykiatrin akuutin somaattisen tilanteen korjaamisen jälkeen ja siitä porukasta noin puolet käy joskus jossain avopuolen palvelussa. Jäljelle jäävä 10% ei halua mitään kontaktia mihinkään mt-puolen järjestelmään.
100% kieltäytyy mainitsemastasi tarkkailusta psykiatrian yksikössä (ts. M1 psykoosi'epäilyllä').

 

Työkaverini on mielenvikainen. Hän saattaa joinain päivinä liikkua vain hyppien ja tanssien, höpöttää non stop omia juttujaan joita kukaan ei ymmärrä. Eli olla täysin iralaan todellisuudesta. Hän saattaa esittää, että syö palasen vierustoverista ja nauraa päälle.
Sitten on päiviä, kun hän ei puhu mitään. Paitsi yksi päivä kesken ruokailun vaan tokaisi "pitää pitää mielessä, ettei kannata koskaan tappaa ketään tuttua".

Minä otin hänet puheeksi pomolle, kun aloitin työni tuolla ja minulle vakuuteltiin että hän on vaan vähän omituinen. Nyt muutama muukin on hänestä keskustellut ja pomo passitti hänet lääkäriin. Lääkäri päästi hänet samantien takaisin töihin.
Olimme pöyristyneitä. Itseäni pelottaa hänen seura, eikö mitään ole tehtävissä?

 

Miksi halkoa hiuksia? Ei asiat ikinä ole mustavalkoisia, mutta ap:n kysymykseen "on itsetuhoisia ajatuksia" ei useinkaan ole syy tehdä välittömästi tarkkailulähetettä. Itsetuhon yritys sen sijaan on lähes aina.

Lääkärilehden kirjoituksia ei näköjään saa tänne linkittää, mutta lainaanpa LT Antti Koivukangas Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Tampereen lääkäripäivillä kirjoitelman loppua "Jos kyseessä on itsemurhayritys, potilas on *aina kriisitilanteessa* ja välittömän hoidon sekä avun tarpeessa. Itsetuhokäyttäytyminen liittyy usein päihdeongelmaan, ja siksi itsetuhoajatuksista puhuminen tai itsemurhayritys tuo mahdollisuuden päihdeinterventioon, Koivukangas huomauttaa."

Selvensikö tämä yhtään?

Miksi lääkörilehden kirjoituskia ei saa linkittää tänne?