No en kehtaa. Joskus on parempi olla hiljaa jos ei oo mitään nättiä sanottavaa.
Ja mie muuten oon sitten tullu kipiäksi. Ei oo kivaa
The ketju
- Viestiketjun aloittaja kepsis
- Ensimmäinen viesti
- Status
No en kehtaa. Joskus on parempi olla hiljaa jos ei oo mitään nättiä sanottavaa.
Ja mie muuten oon sitten tullu kipiäksi. Ei oo kivaa
heitä sääki se pois se kessuttelu
No en kehtaa. Joskus on parempi olla hiljaa jos ei oo mitään nättiä sanottavaa.
Ja mie muuten oon sitten tullu kipiäksi. Ei oo kivaa
Mun pitäis kanssa lopettaa. Onhan tässä jo tullu käryyteltyä yli 21 vuotta :ashamed:
Sitteko toppa tyhjenee. Sovittiin kaverin kanssa että lopetrtaan yhessä sitteko oon muuttanut. Sortuvalle langetettu sanktio on tukka kokonaan pois.
Ite olin kans jo hyvin päässy irti ja sit viihteellä ollessa tulin poltelleeni sen yhden, siittä se sit taas lähti :snotty:Niin pitäs munkin.
Miks tulee aina alotettua uudelleen kun on kerran päässyt irti ?
Mut nyt ois kyl hyvä sauma lopetella, kun tuon miehen kanssa höpisty et uutena vuotena molemmat vois heittää tupakat veks. Ois sit toinenkin siinä, tuis helpommaksi
Se on oikeasti hankala lopettaa jos toinen puolisko ramppaa koko ajan tupakilla..Alkuperäinen kirjoittaja Mettäkylässätuulee;30406472:Ite olin kans jo hyvin päässy irti ja sit viihteellä ollessa tulin poltelleeni sen yhden, siittä se sit taas lähti :snotty:
Mut nyt ois kyl hyvä sauma lopetella, kun tuon miehen kanssa höpisty et uutena vuotena molemmat vois heittää tupakat veks. Ois sit toinenkin siinä, tuis helpommaksi
Tosin mulla se lopettaminen ei oo niin kauhean vaikeeta,
mut se päätöksessä pysyminen on.
"Jos mä vaan tän yhden poltan..." Joopa
Laita sitten kuvia sun kaljusta :vampire:
Mä lopetin puolikasta odottaessa. Mutta alotin uudestaan ko se oli parin kuukauden ikänen, muistaakseni se meni sillain että ämpäri tuli illasta kotia niin tuhdissa humalassa että kusi sammuttuaan sänkyyn,. Ja tietäen sen tupakkaan kohdistuvan vihan niin puhaltelin sitten poltellessani savut sen naamalle ja menin pussailemaan aina pihalta tullessani, ja siitä se sitten lähti.Niin pitäs munkin.
Miks tulee aina alotettua uudelleen kun on kerran päässyt irti ?
Viime vuoden puolella olin himpun vajaan 4kk ilman, ja sitten rakas lapseni oli pudottanut kissan ikkunasta (kuudes kerros) ja matka eläinlääkäriin lopettamaan kattia oli elämäni kamalin ja stressaavin. Poltin kuskina olleelta veljeltäni varmaan puoli askia ketjussa, ja siitä se taas lähti.
Mutta ehkä nyt käy parempi tuuri eikä tuu ikäviä vastoinkäymisiä ja vitutuksen multihuipentumia. Se uudelleen alottaminen on typerintä ko ei tuu mitään vierotusoireita eikä sitä tupakkaa ole edes mikään pakko saada, mutta se on vaan tapa.
Laitan kuvia kaverin kaljusta, se käy viihteellä ja sillä on suurempi vaara sortua kun kännäävät kaverit tupruttelee ympärillä
Hirveetä miten siun kissalle käynyt :hug:
Mä oon miettinyt jo kauan miks sillon kun tapahtuu
jotain hirveetä, stressaavaa, surullista tms. pitää tarttua siihen tupakkaan.
Koska ei se edes auta mitään,
sitä kuvittelee että se auttaa, mutta oikeesti ei.
Mun piti lopettaa taas kun nyt muutettiin,
mutta kun katsos muutto ja kaikki oli niiiiin stressaavaa niin ei voinut
Pitäis ruveta muisteleen aina, että selvisin mä molempien muksujen synnytyksistäkin ilman tupakkia, niin kai sitä nyt selviis mistä vaan :O
:hug:Mä oon miettinyt jo kauan miks sillon kun tapahtuu
jotain hirveetä, stressaavaa, surullista tms. pitää tarttua siihen tupakkaan.
Koska ei se edes auta mitään,
sitä kuvittelee että se auttaa, mutta oikeesti ei.
Mun piti lopettaa taas kun nyt muutettiin,
mutta kun katsos muutto ja kaikki oli niiiiin stressaavaa niin ei voinut
Pitäis ruveta muisteleen aina, että selvisin mä molempien muksujen synnytyksistäkin ilman tupakkia, niin kai sitä nyt selviis mistä vaan :O
No eikös ne/te muutenkin oo syypäitä kaikkeen?
Niinko esim. tappokrapulaan synttäripäivänä.
ollaan ollaan
esim. sun syntymäpäivä on sun isäs syytä
Mä muistan kans miten kaikki vitutukset aiheutti sen pakko saada hermosavut-ajatuksen, ja sitten kon poltti ne hermosavut niin olikin silleen että wtf, ei auttanut yhtään. No mutta mä kerron heti ko mulla purut loppuu, niin voits itten hypätä mukaan tähän juttuun. Sanktio koskee sit myös sua, ja luulisin että se on ihan kelvollinen motivaatioHirveetä miten siun kissalle käynyt
Mä oon miettinyt jo kauan miks sillon kun tapahtuu
jotain hirveetä, stressaavaa, surullista tms. pitää tarttua siihen tupakkaan.
Koska ei se edes auta mitään,
sitä kuvittelee että se auttaa, mutta oikeesti ei.
Mun piti lopettaa taas kun nyt muutettiin,
mutta kun katsos muutto ja kaikki oli niiiiin stressaavaa niin ei voinut
Pitäis ruveta muisteleen aina, että selvisin mä molempien muksujen synnytyksistäkin ilman tupakkia, niin kai sitä nyt selviis mistä vaan :O
Tupakointi ei sinänsä ole tapa. Ihmiset vain tykkää mieltää sen niin. Tupakointi on vain ja ainoastaan nikotiiniriippuvuus. "Tapa" tulee siitä kun tupakkaa on saatava tietyn väliajoin. Nikotiini häviää verenkierrossa noin tunnissa jolloin vieroitusoireet alkavat. Aivot alkaa kehitellä mitä ihmeellisempiä ideoita saadakseen tupakkaa. Stressihormooni taso nousee. Ihminen rientää tupakalle. Keho saa nikotiinia. Aivot antaa viesti "kaikki hyvin" josta tulee se rento tunne, noin tunniksi.
Viimeksi muokattu:
Vois kyllä ottaa haasteen vastaan.Mä muistan kans miten kaikki vitutukset aiheutti sen pakko saada hermosavut-ajatuksen, ja sitten kon poltti ne hermosavut niin olikin silleen että wtf, ei auttanut yhtään. No mutta mä kerron heti ko mulla purut loppuu, niin voits itten hypätä mukaan tähän juttuun. Sanktio koskee sit myös sua, ja luulisin että se on ihan kelvollinen motivaatio
Mut sitten siinä on se riski, kun seuraavan kerran tulee takkukriisi,
meen tupakille ihan vaan jotta saan pakottavan tekosyyn kaljuuntua
Ilmota kun iteltäs loppuu, heitän loput tupakit ukolle ja katotaan kuin käy
kyllä mun mielestä tupakointi on tapakin. Tai siitä on tehnyt itelleen tavan.
Tupakkipaikalla (töissä, baarissa missä vaan) puhutaan aina parhaat jutut ja juorut.
Jää mukamas jostain paitsi jossei ole mukana
Systerillä käydessä, kun otetaan kaffekupit mukaan, jätetään muksut leikkiin ja mennään takaterassille tupakille, se on päivän huokasu hetki jollon höpistään kaikkea mitä muksujen ei tartte kuulla.
Mulla voi mennä melkein koko päivä ilman tupakkia ettei tee edes mieli,
mut kahvia en osaa juoda ellen mee kahvisauhuille.
Siks melkein aina kun oon lopettanut polttamisen, lopetan kahvinjuonninkin jokskin aikaa...
Tupakkipaikalla (töissä, baarissa missä vaan) puhutaan aina parhaat jutut ja juorut.
Jää mukamas jostain paitsi jossei ole mukana
Systerillä käydessä, kun otetaan kaffekupit mukaan, jätetään muksut leikkiin ja mennään takaterassille tupakille, se on päivän huokasu hetki jollon höpistään kaikkea mitä muksujen ei tartte kuulla.
Mulla voi mennä melkein koko päivä ilman tupakkia ettei tee edes mieli,
mut kahvia en osaa juoda ellen mee kahvisauhuille.
Siks melkein aina kun oon lopettanut polttamisen, lopetan kahvinjuonninkin jokskin aikaa...
Mulle se nimenomaan on tapa. En oo kertaakaan elämässäni kokenut että keho tarvitsee nikotiinia, en oo koskaan saanut vierotusoireita enkä ole kokenut ongelmaksi olla päivää tai paria polttamatta tarpeen vaatiessa. Välillä käy sillain että tupakat loppuu just lapsen iltapuuhien tienoilla, ja kauppaan pääsee vasta seuraavana päivänä ja se on ihan ok. Ei oo elämä eikä mieliala heilahtanut mihinkään suuntaan.
Enkä muista että oikeasti olis koskaan tehnyt mieli tupakkaa, se on vaan tapa että kahvia ja tupakkaa. Mitäs nyt tekisin, no menen tupakalle. Käyn tupakalla sillä aikaa kun teevesi kiehuu. On tylsää, menen tupakalle. Korkkasin kaljan, poltan tupakkaa. Kaveri pyytää tupakalle, poltan seuraksi.
Minäpä ilmoitan! Todennäköisesti se tapahtuu huomenna, viimeistään ylihuomenna.Vois kyllä ottaa haasteen vastaan.
Mut sitten siinä on se riski, kun seuraavan kerran tulee takkukriisi,
meen tupakille ihan vaan jotta saan pakottavan tekosyyn kaljuuntua
Ilmota kun iteltäs loppuu, heitän loput tupakit ukolle ja katotaan kuin käy
- Status