Etkö tiedä, että lasta ei saa kädestä ottamalla viedä mihinkään, ei myöskään saa laittaa eri huoneeseen, siitäkin lapsi saa kuulema traumoja:kieh:
No näinhän se on, mutta jos omilleni joku menis tuolleen rääkäsemään mun läsnäollessa niin luultavasti en katselis tilannetta ihan hyvällä.=)Kyllä mä ymmärrän, että nuo opettajatkin on ihmisiä ja niilläkin nousee ääni. Ei ne mitään robotteja ole, jotka pysyy päivästä toiseen ja tilanteesta toiseen hyytävän rauhallisina. Eikä pidäkkään. Se on lapsenkin ihan hyvä oppia, että joskus jollakulla menee hermo.
Itse kyllä muistan opettajienkin korottaneen ääntä ja olen vakuuttunut, että se tapahtui täysiin syystä. Nolollehan se tuntui, kun opettaja karjaisi jotakin, mutta ei mulle siitä mitään traumoja jäänyt.
Tuolla äänen korottamisella olisi ollut ihan oikea vaikutus ellet sinä olisi sotkenut itseäsi tähän mukaan. Poika olisi miettinyt tekojensa seurauksia ja mahdollisesti jatkossa toiminut niin kuin kuuluukiin. Mutta ei, palstamamman piti tulla pilaamaan tämäkin silittelemällä hellanteltun päätä... voi hyvänen aika... Nyt pitäisi mamman vähän hellittää, se lapsesi ei ole enää se kapaloissa nukkuva pikkuvauva vaan menossa vuoden päästä kouluun. Ei siellä voi huidella tekemässä mitä mieleen juolahtaa.Alkuperäinen kirjoittaja ihmetyttää;30404813:Tämä kyseinen henkilö myönsi tilanteen ja uskon kyllä poikaani asiassa. Pointti on se että oli totellut kyllä koska oli säikähtänyt mutta onko oikein opettaa lasta huutamalla. Itse kyseinen ihminen sanoi että jokaisella on oikeus huutaa joskus mikä ei minusta kuulosta normaalilta toiminnalta päiväkodissa. Enkä ole sanonut että lasta palkittiin legoilla leikkimisellä. Ei kai tuo palkitsemista ole jos huutamalla käsketään painua niillä legoillasi leikkimään. Kuusivuotiaat on kuitenkin vielä pieniä ja heillä mieleen juolahtaa milloin mitäkin. Olisi kai tuota voinut selvittää tilanteen asiallisesti. Jos poika kommunikoisi päiväkodissa huutamalla työntekijöille tai kavereille niin mitä luulette, tulisiko kotiin palautetta? Tottakai lapsia pitää ojentaa ja ohjata toimimaan oikein ja näillä alaa opiskelleilla jos kellä luulisi olevan keinoja siihen.
Minusta äänen korottaminen ja huutaminen on eri asioita! Kyllä mullakin ääni nousee hetkellisesti korkeuksiin jos näen lasten olevan toisten kimpussa mutta ei se kestä kun kaksi sekuntia Lapsille ei huudeta. Piste.Siis haloo, eikö nykyaikana saa edes ääntään korottaa?! Tunnen kyllä paljon perheitä missä lapset saavat tehdä mitä huvittaa. Vanhemmat kieltävät mutta siihen se sitten jää. Jos kiltillä äänellä sanotaan vain kerta toisen jälkeen ei, niin eihän lapsi sitä tottele.
Aina niitä jukuripäitä on, muttei niillekään tarvi huutaa ja karjua. Toki tiukkaote asioihin kuitenkin että menee perille.Itse olen eskarissa ja täytyy sanoa että joukossa on aina muutama tapaus jotka eivät usko mitään ennenkuin niiltä ottaa luulot pois, eli kiukkuisesti ja todella käskevästi tehdään jonkin asia eli tehdään niinkuin käsketään, sitten hetken muistetaan että asia todellakin tehdään.
Kun joku "eläväinen persoona" huutaa sille yhdelle lapselle, sen kuulevat kaikki muutkin lapset. Se aiheuttaa pelon ilmapiiriä ja ei todellakaan ole ammatillista, lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa käytöstä. Minusta ei edes ole oleellisinta, että miten lapsi kestää huudon vaan että miksi pitäisi kestää sitä? Jos kerran lapsille voi huutaa ammattiroolissaan ja siitä maksetaan, niin eiköhän muillekin ihmisille asiantuntijat saa niin tehdä, eli vanhuksille, vammaisille, asiakkaille kaupoissa yms. Kyllähän syyt aina löytyy kun pinna palaaJos lapsesi ei normaalisti noin toimi, siis häiritse juttelemalla/leikkimään lähtemällä opetustuokiota/satutuokiota, oli asiatonta minusta.
Mutta jos lapsesi on tehnyt noin vaikkapa joka viikko eskarin alusta asti, tai melkein joka kerta ja joka kerta täti on nätisti selittänyt että pitää istua paikallaan ja ei saa lähteä leikkimään keskenkaiken ja muita ei saa häiritä, nin ymmärrän kyllä et jossain saumassa sitä saattaa jo huutaa jos mikään ei mene perille.
Eikä kyseessä tarvitse olla mikään sen kummempi häirikkölapsi, vaan ihan tavallinen mukava muksu, joka ei vaan muista/halua noudattaa sovittuja sääntöjä.
Mun vanhimman lapsen päikkärissä oli aikanaan päiväkodin ope, joka huusi lapsille usein, komensi huutamalla siis. Muutenkin räiskyvä persoona, mutta lapset tykkäsi kovasti, eikä kukaan sitä pelännyt, vähän ripeämmin vaan tottelivat kuin muita hoitajia Mutta tuo sama hoitaja leikki lasten kanssa, piti sylissä, teki näytelmiä jne, eli ei ollut mikään hermoheikko huutaja, vaan sellainen äänekäs ja eläväinen persoona.
Kyllä vaan niitä on, yhtä kattelin kaksi päivää uutena työntekijänä, oli pakko suorastaan huutaa ennenkuin meni perille, mutta sen hetken jälkeen poika oli kuin ihan eri henkilö ja totteli myös minua uutta ohjaajaa. Puhuin siitä sitten esimieheni kanssa, hän on siinä paikassa myös, sanoi että sama tapaus on kaikki järjestään mennyt koettaen että kuinka kauan saa tehdä niinkuin huvittaa, eli häneen tehosi vain se karjahdus ja se kerta riitti.Aina niitä jukuripäitä on, muttei niillekään tarvi huutaa ja karjua. Toki tiukkaote asioihin kuitenkin että menee perille.
No ihan sama monesko kerta oli. Lapsi saa mokata, ammattilainen ei.Alkuperäinen kirjoittaja Björn;30405107:Tässähän on todennäköisesti käynyt niin, että ap:n lapsi kuuli vasta sen huutamisen, eikä ollut noteerannut aikaisempia huomautuksia. Siinä sitten kotona kerrotaan että heti vaan huusi eikä varoittanut nätillä äänensävyllä. Hohhoijaa.
Ihan samoilla linjoilla olen HG:n kanssa.Alkuperäinen kirjoittaja Björn;30405107:Tässähän on todennäköisesti käynyt niin, että ap:n lapsi kuuli vasta sen huutamisen, eikä ollut noteerannut aikaisempia huomautuksia. Siinä sitten kotona kerrotaan että heti vaan huusi eikä varoittanut nätillä äänensävyllä. Hohhoijaa.
Silti sanon ettei tarvi huutaa. Muakin on todentotta koeteltu ja aika-ajoin sitä tapahtuu edelleen uusissa tilanteissa. Tosi tiukka osaan olla muttei mun tarvi huutaa eikä kenenkään meille. Ryhmän kovimpaankin kalloon on saatu viestiä tiukalla ja topakalla puuttumisella siten että lapsi tasan tietää mikä on homman nimi. Meillä on sopimus tehty siitä että emme huuda tai ärjy lapsille.Kyllä vaan niitä on, yhtä kattelin kaksi päivää uutena työntekijänä, oli pakko suorastaan huutaa ennenkuin meni perille, mutta sen hetken jälkeen poika oli kuin ihan eri henkilö ja totteli myös minua uutta ohjaajaa. Puhuin siitä sitten esimieheni kanssa, hän on siinä paikassa myös, sanoi että sama tapaus on kaikki järjestään mennyt koettaen että kuinka kauan saa tehdä niinkuin huvittaa, eli häneen tehosi vain se karjahdus ja se kerta riitti.
Ehkä monelta nyt unohtuu se, että lapsi on asiakas!Silti sanon ettei tarvi huutaa. Muakin on todentotta koeteltu ja aika-ajoin sitä tapahtuu edelleen uusissa tilanteissa. Tosi tiukka osaan olla muttei mun tarvi huutaa eikä kenenkään meille. Ryhmän kovimpaankin kalloon on saatu viestiä tiukalla ja topakalla puuttumisella siten että lapsi tasan tietää mikä on homman nimi. Meillä on sopimus tehty siitä että emme huuda tai ärjy lapsille.