Mitä ajattelet jos jollakin on 2-3 lasta 25-vuotiaana?

Ehdin jo unohtaa tämän palstan meiningin. Jos sanoo mielipiteensä SITÄ KYSYTTÄESSÄ, saa helvetillisen myrskyn aikaiseksi. Anteeksi, jos äitiys on jollekin noin herkkä asia.

 

Ehdin jo unohtaa tämän palstan meiningin. Jos sanoo mielipiteensä SITÄ KYSYTTÄESSÄ, saa helvetillisen myrskyn aikaiseksi. Anteeksi, jos äitiys on jollekin noin herkkä asia.

Missä se helvetillinen myrsky oli?

 

Missä se helvetillinen myrsky oli?

Tuolla ekalla sivulla vähän trombia ilmassa. Toivottavasti laantuu .

 

Tuolla ekalla sivulla vähän trombia ilmassa. Toivottavasti laantuu .

Nyt suutuin minäkin. Hmph!

 

Nyt suutuin minäkin. Hmph!

?

 

?

No pitäähän sitä välillä suututellakin, saa äksöniä iltaan.

 

No pitäähän sitä välillä suututellakin, saa äksöniä iltaan.

Ai . Mun äksönit on nyt tässä. Leffa katsottu ja sänky kutsuu. Öitä!

 

Täytn pian 25 ja odotan kolmatta lastamme. Meille tämä on sopinut mutta jollekin muulle ehkä ei.

 

Ajattelen, että tuskin on kouluja käyty.

 

Ehkä päässä vilahtaisi ajatus siitä, että olisi ehkä kannattanut opiskella ja hankkia töitä ensin, mutta tuskin asiaa sen kummemmin miettisin.

 

Mä miettisin että onkohan tuolla töitä ja onkohan se opiskellut.. Mutta itse 26v, 2 lasta ja olen opiskellut, ja on vakkarityö, joten mitäpä sitä arvostelemaan.

 

Mitäpä siitä sen kummempia ajattelemaan. Ehkä se tuli mieleen, että kyseisellä äidillä on varmasti hyvä mies ja parisuhde. Itsellä ei tuon ikäisenä olllut, oli jopa niin huono etten ottanut pienintäkään riskiä että tulisin raskaaksi.

 

Mä aina ajattelen, että olisinpa mäkin ollut niin kypsä jo siihen aikaan. Saanut lapsen ja rakentanut kodin jne nuorena. Nyt olen jo ihan just 40v ja eka lapsi menee vasta kouluun. Ehdinköhän lapsenlapsiani näkemään edes.. ja kodistakin on vielä puolet lainaa jäljellä, kun en tajunnut nuorena ostaa omaa, vaan haaskasin rahat vuokraan.

Osakesalkkukin olisi kannattanut rakentaa jo parikymppisenä. En mä tajunnut silloin tehdä mitään järkevää

 

En mä oikeastaan ajattele mitään.

Olen itse saanut lapseni 22-, 25- ja 29-vuotiaana, ja juu, saman (avio)miehen kanssa kaikki suunnitellusti. Minulla oli ennen ensimmäisen lapsemme syntymää opistoasteen sh:n tutkinto, ja töitä olin ehtinyt tekemään jo pitempään, silloin kun opiskeluaikanakin sai tehdä hoitotyötä. Hain 27-vuotiaana oikikseen (ja pääsin), kolmas lapsemme syntyi kesken opiskelujeni ja olin reilut 1,5 vuotta kotona "vauvalomalla" siinä kohtaa. Opintojen ohessa tein myös vanhan alani töitä. Kaiken kaikkiaan opiskeluni veivät noin 6,5 vuotta, enkä siis viidessä vuodessa valmistunut, mutta 7 vuoden sisällä kuitenkin. Valmistuttuani 35-vuotiaana sain heti uuden alani töitä, jotka jatkuvat varmuudella ainakin vielä vuoden. Määräaikaista joo, mutta kahden vuoden katkeamattomalla työkokemuksella on sitten taas helpompi etsiä uusia töitä, mikäli tarve niin vaatii.

Olen siis tehnyt asiat vähän väärinpäin, mutta meidän perheellemme tämä järjestys on sopinut, ja mies on kannustanut ja tukenut koko "matkan" ajan. Nyt 36-vuotiaana olen siis saman miehen kanssa edelleenkin, ja lapsilukumme on ollut täynnä kolmannen lapsemme syntymän jälkeen.

Näinkin voi siis asiat tehdä.

 

En mitään erityistä. Itse sain 5. lapseni hiukan ennen 25v synttäreitäni, esikoisen sain 19v ikäisenä..

 

Miks siitä pitäs ajatella yhtään mitään?
Mä oon tehnyt toisen ja viimisen lapseni 24 vuotiaana ja nyt on suht vapaa olo 33 vuotiaana.

 

En yhtään mitään, parempihan lapset on hankkia nuorina jos hankkii, tuo ei edes ole hirveän nuori.

 

Enpä ihmeemmin mitään muuta kuin kuinka kamalaa se olisi ollut omalle kohdalle. Parhaat vuodet olisi mennyt pieleen ja niin paljon jäänyt tekemättä ja kokematta.

 

Enpä ihmeemmin mitään muuta kuin kuinka kamalaa se olisi ollut omalle kohdalle. Parhaat vuodet olisi mennyt pieleen ja niin paljon jäänyt tekemättä ja kokematta.

Musta taas ois ihan kamalaa jos mulla ois nyt kolmekymppisenä pieniä lapsia. Pienten lasten vanhemmat on koko ajan sidottu niihin lapsiin.

 

Musta taas ois ihan kamalaa jos mulla ois nyt kolmekymppisenä pieniä lapsia. Pienten lasten vanhemmat on koko ajan sidottu niihin lapsiin.

Niin no, minä olen sitä porukkaa jolla ei ole silloinkaan lapsia tuosta syystä... Mutta tuon kysymyksen ikäisenä ne kyllä olisivat olleet silti eniten pois omasta elämästä nauttimisesta. Nyt ne sopisivatkin paremmin elämään, mutta... Ei, ei siltikään oikein mitenkään huonontamatta elämän laatua merkittävästi ja en koe että lapsia tulisi tehdä jos siitä ei koe mitään hyvää tai etuja, miksi nähdä sen vaivan...

 

Niin no, minä olen sitä porukkaa jolla ei ole silloinkaan lapsia tuosta syystä... Mutta tuon kysymyksen ikäisenä ne kyllä olisivat olleet silti eniten pois omasta elämästä nauttimisesta. Nyt ne sopisivatkin paremmin elämään, mutta... Ei, ei siltikään oikein mitenkään huonontamatta elämän laatua merkittävästi ja en koe että lapsia tulisi tehdä jos siitä ei koe mitään hyvää tai etuja, miksi nähdä sen vaivan...

Ei ne huonontaneet mun elämänlaatua. Sillon ku ne oli ihan pieniä, ei ois ollut varaakaan mennä esimerkiksi johonkin matkoille... En mä koe että olisin nyt jotenkin tullut erilaiseksi kuin nuorempana, nyt vaan on välillä varaa vaikka matkustella.

 

[QUOTE="Jaa";30146975]Ajattelen, että tuskin on kouluja käyty.[/QUOTE]

Minä sain tutkinnon suoritettua esikoisen syntymän aikoihin. Sitä ennen olin jo 16-vuotiaasta asti tehnyt töitä. Päiväkodissa olin reilun vuoden ja muitakin hoitoalan töitä sai silloin vielä alaikäisenä.

Ensimmäisen lapsen sain 21-vuotiaana, toisen 23-vuotiaana ja kolmannen 24-vuotiaana. Ammatti oli ja vakityön sain heti kun hoitovapaat loppui. Ja tosiaan sen iltatähden saimme vielä 36-vuotiaana.

Korkeakoulututkintoa minulla ei ole, mutta töitä on aina riittänyt, eikä rahastakaan ole pahemmin pulaa ollut. Ihan ok tullaan toimeen ja vähän luksustakin elämästä löytyy.

 

Peyoten ei olisi pitänyt tehdä ensimmäistäkään lasta. Eikä Pinin, joka jaksoi valittaa mukulastaan kyllästymiseen saakka täällä.

 

Mulla oli eka 23-vuotiaana, toinen 25-vuotiaana ja kolmas 26-vuotiaana. Mitähän tosta siis pitäisi ajatella?

 

Peyoten ei olisi pitänyt tehdä ensimmäistäkään lasta. Eikä Pinin, joka jaksoi valittaa mukulastaan kyllästymiseen saakka täällä.

Mulla on kuules hienot lapset. Oot vaan kade koska sulla on jotkut peikkomöröt siellä kakat housussa.