"huh"
perintöjä ei pitäisi jakaa ollenkaa tai ei pitäisi olla mitään mitä jakaa tai ne pitäisi määrätä valtiolle kaikki. Tappelua niistä vain tulee.
Se on reilua niin, että jokainen lapsi saa saman verran rahaa. Mulla on yksi veli. Mun sedällä on viisi lasta. Meidän vaari antaa jokaiselle saman verran rahaa. Sedän lapset saavat siis 5000 euroa, isäni lapset saavat vain 2000 euroa. Mielestäni jako on kuitenkin oikeudenmukainen, koska lopputulos on se, että jokainen lapsenlapsi saa 1000 euroa. Ei minulle kuuluisi antaa enemmän rahaa vain siksi, että minulla on vähemmän sisaruksia.Niin edelleen jos jaettais niinku perintö niin ne A:n lapset sais 500/nuppi. Mutta nyt ne saa sit lisäksi toisen 500/nuppi. Joten millä tavalla se nyt on reilua?
Joo, ei tarvi vastata ja jakakoon tosiaan niinku tykkää. Mutta mikä siinä on niin kauheaa että B ja C ei suostu rahaa ottamaan?
Mitä väliä jos joku saa vähä enemmän teiän mielestä. Ne rahat on mummon lapsille eli sä saat 2000e niin mikä ongelma tossaki on? Turha enää valittaa täällä kertaakaa rahan vähyyttää, asennevamma sulla on.Niin edelleen jos jaettais niinku perintö niin ne A:n lapset sais 500/nuppi. Mutta nyt ne saa sit lisäksi toisen 500/nuppi. Joten millä tavalla se nyt on reilua?
Joo, ei tarvi vastata ja jakakoon tosiaan niinku tykkää. Mutta mikä siinä on niin kauheaa että B ja C ei suostu rahaa ottamaan?
Se, että jaksat siitä epäreiluudesta täällä sivukaupalla ruikuttaa, etkä ota niitä rahoja omille lapsille, että he voivat olla vielä katkerampia serkkujen rahoista. Varmaan jätät mainitsematta kokonaan, että olisit saanut itsekin sitä rahaa, mutta tyhmän ylpänä et huoli.Joo, ei tarvi vastata ja jakakoon tosiaan niinku tykkää. Mutta mikä siinä on niin kauheaa että B ja C ei suostu rahaa ottamaan?
Anteeksi ranskani, MUTTA MITEN VITUSSA VOI KATKEROITUA SIITÄ, ETTÄ SAA KAKSI TUHATTA EUROA ILMAISTA RAHAA? MITEN VITUSSA SIITÄ EI VOI VAIN OLLA ILOINEN JA KIITOLLINEN??No en puhu kuule mitään. Mutta miksi ottaisi vastaan rahaa joka aiheuttaa vaan katkeruutta? Josta ei voi olla kiitollinen?
Mutta he jäävät ilman rahaa vain siksi, että B ja C kieltäytyvät ottamasta rahaa vastaan. Olisi todellakin reilua edes kertoa niille lapsille, että älkää nyt sille mummalle olko vihaisia, ois se antanu teille rahaa, mutta mä en suostunut ottaa sitä vastaan, koska toiset sai enemmän.Mutta kun ei ole kyse perinnöstä! (ja jos olis niin jako menis silti väärin)
Kyse on siitä että mumma haluaa antaa lapsenlapsille rahaa, mutta vain osalle. Osa jää ilman. Ja ilman jääneet loukkaantuu.
Mä saan täälä valittaa mitä mä haluan, sä et sitä päätä.Mitä väliä jos joku saa vähä enemmän teiän mielestä. Ne rahat on mummon lapsille eli sä saat 2000e niin mikä ongelma tossaki on? Turha enää valittaa täällä kertaakaa rahan vähyyttää, asennevamma sulla on.
Aaa. Mä inhoan näissä keskusteluissa tällaisia lassipalloja. Ensin oli kaksi lasta ja sen jälkeen niitä löytyikin kaksi lisää. Äh. Ja jos nämä kaksi lisälasta ei nyt olleet mumman lapsenlapsia, niin niitä ei sitten tartte laskennoissa huomioida. Eikä kissoja ja koiria.Ap:lla on nuorempiakin lapsia, jotka jätti aloituksessa mainitsematta.
Mutta kun ei ole kyse perinnöstä! (ja jos olis niin jako menis silti väärin)
Kyse on siitä että mumma haluaa antaa lapsenlapsille rahaa, mutta vain osalle. Osa jää ilman. Ja ilman jääneet
Kerroppa miten se menee väärin JOS se olis jako?
Mutta kun se mumma ei oo antamas niille rahaa. Vaan B:lle ja C:lle joista vielä B on tilanteessa että jos tilille tulee rahaa niin ei voi niitä lapsilleen antaa.Mutta he jäävät ilman rahaa vain siksi, että B ja C kieltäytyvät ottamasta rahaa vastaan. Olisi todellakin reilua edes kertoa niille lapsille, että älkää nyt sille mummalle olko vihaisia, ois se antanu teille rahaa, mutta mä en suostunut ottaa sitä vastaan, koska toiset sai enemmän.
Ketä siellä on sitten pidetty parempiarvoisena, kun itse kerrot, että äitisi on kohdellut A:ta huonosti?Mä saan täälä valittaa mitä mä haluan, sä et sitä päätä.
Ja ihan varmasti on asennevamma ku on aina saanu kokea olevansa vähempiarvoinen ja nyt se sitte läväästään lastenki naamalle, että viimestään nyt tehdään niillekki selväksi mikä on marssijärjestys.
Toimiiko teillä niin, että ei ole ainoastaan miehellä ja vaimolla omat rahat vain on vielä lapsillakin omat? Ja sitten laskimen kanssa lasketaan ettei vaan kukaan ole nyt vahingossa käyttänyt toisten rahoja. Eikö perheiden rahat ole yleensä yhteisiä? Ja B ja C saavat ihan itse päättää mitä niille rahoille tekevät, he voivat antaa ne omille lapsilleen. Mitä sitten jos ne menevät välikäsien kautta?Mutta kun se mumma ei oo antamas niille rahaa. Vaan B:lle ja C:lle joista vielä B on tilanteessa että jos tilille tulee rahaa niin ei voi niitä lapsilleen antaa.
Miksei? Ulosotto vie? Eikö silloin ole vielä loogisempaa antaa raha B:lle eikä hänen lapsilleen? Menee koko perheen hyväksi eikä yksittäisen lapsen. Varsinkin, jos B:llä sattuu olemaan muitakin lapsia, jotka ei ehkä ole mumman lapsenlapsia.Mutta kun se mumma ei oo antamas niille rahaa. Vaan B:lle ja C:lle joista vielä B on tilanteessa että jos tilille tulee rahaa niin ei voi niitä lapsilleen antaa.
Senku valitat, mutta sympatiat jää antamatta. Uskomatonta porukkaa, onneks meiän perheessä ei ole pikkusieluja.Mä saan täälä valittaa mitä mä haluan, sä et sitä päätä.
Ja ihan varmasti on asennevamma ku on aina saanu kokea olevansa vähempiarvoinen ja nyt se sitte läväästään lastenki naamalle, että viimestään nyt tehdään niillekki selväksi mikä on marssijärjestys.
Mitäs nillittämistä tässä sitten on jos ei ole perintö? :OMutta kun ei ole kyse perinnöstä! (ja jos olis niin jako menis silti väärin)
Kyse on siitä että mumma haluaa antaa lapsenlapsille rahaa, mutta vain osalle. Osa jää ilman. Ja ilman jääneet loukkaantuu.
Sekin on A:n lasten vika, että sinä joudut kikkailemaan tileilläsi?Mutta kun se mumma ei oo antamas niille rahaa. Vaan B:lle ja C:lle joista vielä B on tilanteessa että jos tilille tulee rahaa niin ei voi niitä lapsilleen antaa.
Mutta kun ei se oo antamas niille rahaa! Eikö se ny mee jakeluun. Jos olis niin antais rahat niille suoraan.Mutta he jäävät ilman rahaa vain siksi, että B ja C kieltäytyvät ottamasta rahaa vastaan. Olisi todellakin reilua edes kertoa niille lapsille, että älkää nyt sille mummalle olko vihaisia, ois se antanu teille rahaa, mutta mä en suostunut ottaa sitä vastaan, koska toiset sai enemmän.
Samaa mieltä. Ei noilla mielenosoituksilla voita mitään, koska ei niitä vastapuoli ikinä ymmärrä.Ap:n ois ihan hyvä joskus miettiä yhtä positiivisen psykologian periaatetta eli onko tärkeämpää olla oikeassa vai onnellinen. Ehkä mumma on tehnyt väärin. Ehkä rahat olisi voinut jakaa järkevämmin ja ehkä hän on menneisyydessäkin toiminut epäoikeudenmukaisesti. Mutta onko se oikeasti niin tärkeää keskittyä juuri siihen? Vai voisiko niiden asioiden vain antaa olla ja keskittyä sen sijaan siihen hyvään asiaan eli ilmaiseen rahaan, jonka voi itse jakaa omille lapsilleen oikeudenmukaisemmin?