Miten teillä,onko pakko ottaa ruokaa,josta lapsi ei tykkää?

Ymmärräthän happygir, että kaikkia lapsia ei voi niputtaa yhteen. Kaikkiin ei tehoa samat kasvatusmetodit. Ellei ole valmis tiedostamaan ja hyväkysmään tätä, on tarkoituksena vain alistaa lapsi tottelemaan, ei kasvattaa.

Oikeanlainen kasvatus merkitsee siis jokaiselle lapselle eri asiaa. Ja syömään pakottaminen ja syömättömyydestä rankaiseminen lähenee jo sadismia.
Ymmärrän ja minusta hyvä kasvattaja arvostaa lasta juuri sellaisena kuin hän on, löytää hyvät puolet ja korostaa niitä. En ole pilkunviilaja pätkääkään ja suurpiirteisenä ihmisenä en takerru pikkumokiin kuten moni muu. Lapsella on oikeus kokeilla rajojaan, tehdä virheitä ja oppia kantapään kautta.

En ole herkästi käyttämässä jäähyä tai mitään muutakaan kasvatuksellista seuraamusta. Paitsi jos on lapsen edun mukaista, esim. auttaa lasta ymmärtämään tekonsa seuraukset tms. On välittämistä puuttua ajoissa ja rajattomista olosuhteista tulevat lapset JANOAVAT rajoja - meidän pomo sanoikin hyvin että lapsi ei saa tyydytystä siitä että katsot sormien läpi ja annat periksi vaan siitä että osaat sanoa "EI KÄY". Minulla on paljon opettelemista siinä etten anna periksi.
 
Ymmärräthän happygir, että kaikkia lapsia ei voi niputtaa yhteen. Kaikkiin ei tehoa samat kasvatusmetodit. Ellei ole valmis tiedostamaan ja hyväkysmään tätä, on tarkoituksena vain alistaa lapsi tottelemaan, ei kasvattaa.

Oikeanlainen kasvatus merkitsee siis jokaiselle lapselle eri asiaa. Ja syömään pakottaminen ja syömättömyydestä rankaiseminen lähenee jo sadismia.
En ole lukenut tarkkaan HG:n viestejä joten en tiedä millaisia tapoja hänellä on käytössä, mutta yleisestiottaen lastenkotien kanssa toimii tarvittaessa isokin joukko ammattilaisia tehden yhteistyötä lastenkodin kanssa, ja ovat hoitajien tukena.

Lapselle räätälöidään "kasvussuunnitelma" tarkasti lapsen tarpeiden mukaan.
Kaikki suunnitelmat ovat yksilöllisiä.


Että lepo vaan.:)
 
Viimeksi muokattu:
"vvieras"
Meillä ruokailut toimii niin että pyydämme perheen pöytään, kerromme mitä ruokana jos joku ei vielä tiedä. Sitten otamme lautasen, kysymme annoksen saajalta paljonko haluaa mitäkin annokseen kuuluvaa elementtiä. Hän kertoo. Tapana on että lautanen syödään tyhjäksi, joten jokainen osaa tässä vaiheessa ilmaista annoskoon ja jos ei ole sitä lempiruokaa niin osaa sanoa että ottaa määrän jonka myös saa syötyä.
Toiminut meillä hyvin. Jokainen syö ruokansa.
Itsensä ilmaisukyky on harvinainen ominaisuus. Nyt siis kerrotkin, että lasta ei syötetä väkipakolla, koska lapsi voi päättää annoskooksi yhden lusikallisen?

Ekalla sivulla viestistäsi sai ihan eri kuvan, koska kerroit että lapsen on syötävä ruoka loppuun, eikä pahoja ruokia ole olemassa.
 
[QUOTE="vvieras";29533528]Itsensä ilmaisukyky on harvinainen ominaisuus. Nyt siis kerrotkin, että lasta ei syötetä väkipakolla, koska lapsi voi päättää annoskooksi yhden lusikallisen?

Ekalla sivulla viestistäsi sai ihan eri kuvan, koska kerroit että lapsen on syötävä ruoka loppuun, eikä pahoja ruokia ole olemassa.[/QUOTE]Pahoja ruokia ei ole olemassa ja annoksensa on syötävä loppuun.
 
meillä
Meillä syödään varmaankin aika kapeasti ja sellaisia mikä maistuu kaikille. Jos kokeillaan uutta ruokaa niin sitä maistetaan mutta jos se ei maistu niin sen saa sylkeä pois roskikseen. Pizzatkin saa jokainen valita mieleisensä.
 
"vvieras"
Pahoja ruokia ei ole olemassa ja annoksensa on syötävä loppuun.
Minkä takia usea aikuiset eivät syö ruokaansa loppuun?
En nyt yritä väkisin väitellä kanssasi, mutta mielestäni on todella viakeaa lapselta
tehdä asioita, mitä useat aikuiset eivät tee.

Tänään jouduin itse jättämään kanaviillokin kesken työpaikkaruokalassa, koska siellä oli niin iljettäviä ruhopaloja seassa, et alkoi oksettamaan.
 
En ole lukenut tarkkaan HG:n viestejä joten en tiedä millaisia tapoja hänellä on käytössä, mutta yleisestiottaen lastenkotien kanssa toimii tarvittaessa isokin joukko ammattilaisia tehden yhteistyötä lastenkodin kanssa, ja ovat hoitajien tukena.

Lapselle räätälöidään "kasvussuunnitelma" tarkasti lapsen tarpeiden mukaan.
Kaikki suunnitelmat ovat yksilöllisiä.


Että lepo vaan.:)
Juuri näin.

En olisi uskonut että olet ollut huostaanotettu nuorena. Eilen kun sängyssä vielä lukaisin viestiketjua niin hieraisin kyllä kahdesti silmiä kun luin viestisi :) Ihan upeaa, että olet esimerkki hyvästä "kohtalosta" perheellisenä ja tasapainoisena fiksuna ihmisenä ja vielä parasta se, ettet häpeä lastenkotitaustaa mitenkään. En ymmärrä ihmisiä jotka esimerkiksi saattavat olla masennuksen takia kuukausia sairauslomilla, mutta eivät puhu sitä vaan pitävät salaisuutena.. Se ei auta silloin ketään muuta puhumaan masennuksesta , vaikka se voisi auttaa ja rohkaista jotain toista!

Tosiaan lähes jokainen käy jonkinlaista terapiaa (pitkänkin matkan päässä) ja lääkärisuhde on monilla. Erityisesti syömishäiriöt ja muut ovat niin yleisiä, että jos jossain niin laitoksessa siihen nopeasti saa apua, olkaa ihmiset huoleti.
 
Juuri näin.

En olisi uskonut että olet ollut huostaanotettu nuorena. Eilen kun sängyssä vielä lukaisin viestiketjua niin hieraisin kyllä kahdesti silmiä kun luin viestisi :) Ihan upeaa, että olet esimerkki hyvästä "kohtalosta" perheellisenä ja tasapainoisena fiksuna ihmisenä ja vielä parasta se, ettet häpeä lastenkotitaustaa mitenkään. En ymmärrä ihmisiä jotka esimerkiksi saattavat olla masennuksen takia kuukausia sairauslomilla, mutta eivät puhu sitä vaan pitävät salaisuutena.. Se ei auta silloin ketään muuta puhumaan masennuksesta , vaikka se voisi auttaa ja rohkaista jotain toista!

Tosiaan lähes jokainen käy jonkinlaista terapiaa (pitkänkin matkan päässä) ja lääkärisuhde on monilla. Erityisesti syömishäiriöt ja muut ovat niin yleisiä, että jos jossain niin laitoksessa siihen nopeasti saa apua, olkaa ihmiset huoleti.
En ole huostaanotettu.
Mä itse menin muutamaks viikoks ensihuoltolaitoselle että sain isukkiin vähän vipinää.
No, se oli toivoton yritys saada faija irti pullosta. Muutaman päivän oli juomatta.

Kyllä sieltä kavereita sai, ja heidän kauttaan lastenkotimeininki tuli paremmin tutuksi, senkin jälkeen kun minä olin jo kotiutunut.
 
En ole huostaanotettu.
Mä itse menin muutamaks viikoks ensihuoltolaitoselle että sain isukkiin vähän vipinää.
No, se oli toivoton yritys saada faija irti pullosta. Muutaman päivän oli juomatta.

Kyllä sieltä kavereita sai, ja heidän kauttaan lastenkotimeininki tuli paremmin tutuksi, senkin jälkeen kun minä olin jo kotiutunut.
ok, taitaa olla aika tuttu stoori monille joilla on ollut alkoholisti-vanhempi. :/ Jos ei omalle kohdalle osu niin jokainen varmaan tuntee jonkun kyseistä sairautta sairastavan tai jo siihen kuolleen.
 
[QUOTE="vvieras";29533770]Minkä takia usea aikuiset eivät syö ruokaansa loppuun?
En nyt yritä väkisin väitellä kanssasi, mutta mielestäni on todella viakeaa lapselta
tehdä asioita, mitä useat aikuiset eivät tee.

Tänään jouduin itse jättämään kanaviillokin kesken työpaikkaruokalassa, koska siellä oli niin iljettäviä ruhopaloja seassa, et alkoi oksettamaan.[/QUOTE]Mistä minä tiedän miksi aikuiset eivät syö . Meillä otetaan sen verran ruokaa minkä pystyy ja jaksaa syödä. Jokainen perheenjäsen saa ruokaa annettaessa sanoa minkä verran ottaa ja sen sitten syö ja jos haluaa saa ottaa lisää. Sama on lapsilla koulussa ja muualla, sen minkä ottavat lautaselle sen myös syövät. Sama on meillä vaimoni kanssa, että molemmat otamme sen minkä syömme ja syömme lautasen tyhjäksi.
 

Yhteistyössä