lto
Ensisijaisesti sovitellaan, eli yritetään (paino sanalla yritetään) saada lapset aikuisen johdolla neuvotellen löytämään ratkaisu yhdessä. Tätä kun johdonmukaisesti toistaa ja toistaa, niin pikkuhiljaa lapset tuntuvat oppivan neuvottelutaitoja puuhiin. Toiset hitaammin, toiset nopeammin. Jos ei onnistu, aikuisen johdolla keskustellen yritetään ratkoa tilanteet ja löytää häiritsijälle järkevämpiä toimintatapoja tai muuta puuhaa. Ja sitten pakolla, jos ei hyvällä.Mitä rangaistusmenetelmää teillä sitten käytetään jos/kun lapsi toistuvasti kielloista huolimatta toimii väärin, esim. sotkee toisten leikit, satuttaa kaveria tms.?
Tällä hetkellä meillä on täysi nollatoleranssi häiriköinnin suhteen, koska se meni muutamalla liian pitkälle. Tämä tarkoittaa täydessä aikuisen valvonnassa olemista yhdestäkin "rikkeestä". Yritämme panostaa siihen, että aikuinen olisi mukana lasten puuhissa, leikeissä ainakin alkuunsa ja ongelmatilanteissa, leikkimässä, ja sillä tavalla opettaa lapsille parempia leikki ym. taitoja. Tämä ei aina silti riitä, tai aikuisia on siihen liian vähän.
Kritisoinkin jäähyjä ym. vain syömisen yhteydessä, koska siitä asiantuntijat ovat nykyään sitä mieltä, että se aiheuttaa ongelmia ruokasuhteeseen (vrt. tunnesyönti -vanhempi tuputtaa ruokaa lohtuna lapselle). Kyllä aikuinen on auktoriteetti, muuten ollaan pahasti metsässä.