On ok. Se on ok silloinkin, kun joku tekee viidennen abortin kun ei tajua käyttää ehkäisyä - ei tavoiteltava tila, mutta erittäin ok, kun ottaa huomioon miten huono vanhempi tällainen nainen olisi.
niuuuu
On. Ei se miltään erityisemmältä tuntunut, fyysisesti vain ikävä. Mutta ei sen pitäisi olla mikään ykkösvaihtoehto ehkäisylle, vaan välttämätön pakko kun kaikki muu on mennyt pieleen.
"..."
Riippuu täysin tilanteesta ja ihmisistä. Minulle se ei tule olemaan ok, kuin vain jos minut raiskattaisiin tai henki olisi vaarassa raskauden vuoksi
vier
On ok, mutta olisin valmis tiettyihin toimiin jos henkilöllä on taipumusta teettää niitä useampia, siis tarkoitan sosiaalisista syistä tehtyjä abortteja.
Esim. saman henkilön toinen sosiaalinen abortti velvottaisi ko. henkilön käymään 5 kerran kurssi jossa käsitellään ehkäisyä, eri ehkäisytapoja, vastuullista seksin harrastamista, aborttia ja 2 kerran pakollinen terapiaistunto kahdestaan psykologin kanssa.
Esim. saman henkilön toinen sosiaalinen abortti velvottaisi ko. henkilön käymään 5 kerran kurssi jossa käsitellään ehkäisyä, eri ehkäisytapoja, vastuullista seksin harrastamista, aborttia ja 2 kerran pakollinen terapiaistunto kahdestaan psykologin kanssa.
"orion"
On ok. Yhtä ok kuin vaikka lopettaa kissanpennut. Ei siis mikään ihan kevyt juttu (ei ainakaan pitäis olla), ja pitäis pyrkiä välttämään sitä tilannetta että tarvis abortti tehä, mut jos se tilanne silti tulis, ei siitä tarvi tuntea huonommuutta.
Random.
On ok, mutta ei ehkäisykeinona. Jos ei tajua käyttää sitä ehkäisyä, edes jälkiehkäisyä, niin se on sitten voivoi..
Yksi ryhmä missä abortti myös pääsi yllättämään. Lapsettomuushoidoilla esikoisensa saaneet naiset. Kun ei kerran eka tullut luomuna, niin ei se toinenkaan tule ja näin ollen ei mitään ehkäisyä oteta käyttöön. Ja kas, muutaman kuukauden päästä ollaankin taas pieniin päin. Tämän mulle kertoi ehkäisyneuvolan TH.
Yksi ryhmä missä abortti myös pääsi yllättämään. Lapsettomuushoidoilla esikoisensa saaneet naiset. Kun ei kerran eka tullut luomuna, niin ei se toinenkaan tule ja näin ollen ei mitään ehkäisyä oteta käyttöön. Ja kas, muutaman kuukauden päästä ollaankin taas pieniin päin. Tämän mulle kertoi ehkäisyneuvolan TH.
"tiipii"
Mun mielipiteeni on se, että on ok, mikäli tilanne on sellainen, että se vaihtoehto on vähiten huono. Esim., jos sikiö on niin sairas, että jo odotusaikana tiedetään, ettei tule elämään syntymänsä jälkeen. Tai ädin henki on vaarassa raskauden takia/aikana..eikös sellaistakin voi olla? Tai, jos raskaus on saanut alkunsa raiskauksesta, ja vieläpä silloinkin, jos odottava ihminen on itse aivan lapsi.. Joten joo, mun mielestä abortti on ok.
"vieras."
On. Enkä usko, että sitä käytettäisiin ehkäisykeinonakaan kovin paljoa. Ja jos joku käyttää niin parempi sekin, kuin että sellaisille ihmisille syntyisi lapsia, jotka ovat niin typeriä että käyttävät sitä ehkäisykeinona.
Ainakaan yksikään joka on ajoissa abortoitu, ei ole joutunut kokemaan sellaista kohtaloa kuin esimerkiksi Eerika. Jos multa kysytään, Eerikan vanhemmatkin olisi pitänyt aikanaan abortoida.
Ainakaan yksikään joka on ajoissa abortoitu, ei ole joutunut kokemaan sellaista kohtaloa kuin esimerkiksi Eerika. Jos multa kysytään, Eerikan vanhemmatkin olisi pitänyt aikanaan abortoida.
vierass
Mä olen aina suhtautunut aborttiin "myönteisesti". Mä olen riittävästi kuunnellut muutaman adoptiolapsen ( joilla on ollut hyvä ja rakastava koti) arvuuttelua ja sen biologisen äidin suremista että mun mielestä on parempi tehdä abortti kuin a) antaa lapsi pois B) pitää lapsi ja olla katkera siitä että synnytti tuon "ei niin toivotun " lapsen. Jokaisen oma valinta.
Toki mun ajatusmaailmani asian suhteen kapeni tullessani itse "yllättäen" raskaaksi. Muistan aina sen ensimmäisen ultran, viikolla jolloin vielä saisi abortin. Mitään selkoa ei "möykystä" saanut , mutta sydämen sykkeen erotti. Se oli pysäyttävää...
Toki mun ajatusmaailmani asian suhteen kapeni tullessani itse "yllättäen" raskaaksi. Muistan aina sen ensimmäisen ultran, viikolla jolloin vielä saisi abortin. Mitään selkoa ei "möykystä" saanut , mutta sydämen sykkeen erotti. Se oli pysäyttävää...
Ja samaan aikaan masentuneet, itsetuhoiset ihmiset joutuvat odottamaan terapiaan pääsyä, jos pääsevät ollenkaan... Pitäisköhän ensin huolehtia, että terapiaan pääsisivät ne, jotka haluavat ja vasta sitten pakkoistunnot.
Tässä ei puhutukaan murhasta vaan abortista. Eksyitkö kenties väärään ketjuun?Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;29525820:
vier
No nämä ovat niitä yhteiskunnan valintoja, minne se raha laitetaan. Olen kanssasi samaa mieltä tuosta että nuo eivät ole kyllä kärkipaikalla jonossa, varsinkaan nyt vaikeina aikoina, mutta esim. tuo ryhmäistunto olisi varmasti kustannuksiltaankin mahdollista toteuttaa, varsinkin sitten kun pahin lama on ohi.Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29525963:
kahvikirahvi
Eikö tommoset vois hoitaa neuvolassa.
"Lissu"
Mun mielestä on ok ja parempi vaihtoehto kuin synnyttää lapsi jota kohtelee huonosti. Näitäkin ikävä kyllä näkee, joskus se huostaanoton kynnyskin tuntuu olevan todella korkea.
"vvieras"
Ehdottomasti on ok. Jos ei ole sinut raskauden kanssa eikä äiti, ei ole valmis. Itse tosin en ole pystynyt enkä tiedä pystyisinkö tekemään. Jos nyt olisin raskaana, yrittäisin ainakin pystyä siihen. 2 lasta, toinen muutaman kk ja olen niin pahoinvoiva etten pärjää yksin ollenkaan. Viime raskaudessa majoittauduin isovanhemmille pääosin koska en pystynyt esikoiselle edes ruokaa tekemään tai pitämään seuraa. Migreeni oli niin hirveää että itkin tuskissani kun tuntui että vasaralla hakataan päähän. Lastani en myöskään lääkkeilöe haluaisi altistaa. Buranaa tosin otin pari kertaa pahimpiin iskuihin. Psnacod ei itselläni hyödytä. Jos siis vielä lapsen haluan, on nuorempi oltava niin vanha että voin välillä vaikka maata koko sen ajan kun mies töissä.
Ei ole mitenkään ok, mutta hyväksyn sen kuitenkin sillä se voi olla huonoista vaihtoehdoista paras...