Onko tää joku nykyajan juttu ettei vauvat saa olla vauvoja?

Lasketaan päiviä, kun voi pitää "unikoulua", valitetaan ku herää öisin syömään jne. jne.

Joku on joskus keksiny et 6kk iässä voi pitää unikoulun ja se on laki. Ei katsota yksilöllisesti tilanetta, ihan sama vaikka kiinteet ei vielä maistu, ihan sama vaikka lapsi tahtoo yöllä ravintoa/läheisyyttä, ihan sama mitä lapsi tarvitsee jne.

Ihan sama, mut ku 6kk tulee täytee nii vanhempien KUULUU saada nukkua.

 

Mitä sä länkytät siellä? Joku varmaan laskee päiviä mutta tuskin kovinkaan moni joilla äidinvaistot ajaa eelle.

 

[QUOTE="noh";29450465]Mitä sä länkytät siellä? Joku varmaan laskee päiviä mutta tuskin kovinkaan moni joilla äidinvaistot ajaa eelle.[/QUOTE]

Ootkos seurannu palstaa?

 

Ihan samaa oon ihmetelly. tutti pois tietyssä iässä, tuttipullo myös, potalle ajoissa, asiasta ku asiasta pitää vierottaa, unikoulua jne...

 

Aika monella nykyihmisellä on varmaan sekin, ettei osata elää hetkessä? Ajatellaan, että sitten kun... Itse havahduin tässä juuri siihen, että omista pienistä vauvoistani on kasvanut isompia, en koskaan enää saa kokea vauva-arkea, niisk.

Mutta lapsuus on munkin mielestä nykyisin surullisen lyhyt.

 

Neuvolassa aletaan myös tuputtaa unikoulua (ainakin meillä) heti, kun lapsi on täyttänyt puoli vuotta. Annetaan ymmärtää, että yöimetysten jatkamisessa ym. olisi jotain vikaa.

 

Ihan samaa oon ihmetelly. tutti pois tietyssä iässä, tuttipullo myös, potalle ajoissa, asiasta ku asiasta pitää vierottaa, unikoulua jne...

Meillä tää korostuu nykyään siinä, kun lapset on hoidossa. Ei saa oppia/opetella asioita omaan tahtiin, vaan koska olet näin ja näin vanha, niin pitää vaan osata. Toisaalta ymmärrän, kun ryhmät on isoja ja hoitopäivä tarvii ne rutiinit sujuakseen. Mut silti.

 

Aivan samaa mieltä.. Vauvat viedään jo tarhaan ja vieroitetaan äidistä ja kaikessa kauhea hoppu Kerran se lapsi on vain vauva perkule!!

 

Musta on surullista, että vanhemmat vaikka kuinka niin toitottavat, että "jokainen on yksilö ja kehityy miten kehittyy" niin kuitenkin päättävät, että nyt et saa enää tehdä näin, koska aikaraja tuli vastaan. Et saa enää yöllä huomiota koska 6kk tuli vastaa, et saa enää iltamaitoa/päiväunimaitoa koska aikaraja tuli vastaan jne. Et saa enää olla vauva koska aikaraja tuli vastaan.
Nää "säännöt" on hienoja ajatuksia, eihän siitä kovin kauaa ole kuin ajateltiin, että vauvaa kuuluu huudattaa jotta keuhkot vahvistuvat eikä sitä pidä "palvella" liikaa.
Mitä jos vanhemmat antaisitte niiden lapsien olla vaan lapsia ja nukkukaa sit myöhemmin.

 

Näin esikoisen kanssa tuntuu, että ns. viralliselta taholta eli neuvolan terveydenhoitajaltakin tulee kaikenlaisia vaateita. Esimerkiksi minulle on neuvottu kuinka vauvaa olisi pitänyt tuetusti istuttaa 5kk iästä alkaen ja kiinteitä tosiaan nopeatahtisesti heti 6kk iästä lähtien neljä/viis kertaa päivässä, joten maistelu on hyvä aloittaa 5kk iässä. Lisäksi karkeampaa ruokaa tulee antaa 8kk iässä, vaikka hampaita ei vielä ole. Vauvan pinnis on hyvä myös siirtää niin pian kuin mahdollista omaan huoneeseen jne.

 

Äitiyttä suoritetaan; täytyyhän sinun pitää melua kaikesta siitä kuinka hirveänkamalaa ja työlästä koko äitiys on! Ei saa ikinäkoskaan nukkua, ei omaa aikaa, täytyy viihdyttää ihan vastasyntynyttäkin, on unikoulua, pottakoulua, korvakierrettä, sormiruokailua , yms yms. Ei sitä normaalia, maalaisjärjellä varustettua äitiyttä ja normaalia vauva/pikkulapsiaikaa johon tietyt asiat kuuluvat olennaisesti. Vaan kaikesta tehdään hirveä älämölö kuinka kauheanhirveää tää mulla nyt onkaan... Ja siltikin ahdistutaan vaikka kuinka satasella koitetaan vaan olla täydellisiä, täysin unohtaen kaiken luonnollisuus.

 

Musta tuntuu ettei nykyään kuunnella sitä lasta. Katotaan vaan mitä suositellaan. Jos on lapsi joka tarvitsee paljon huomiota ja sylittelyä, myös yöllä niin sehän ei käy.
Jos tulisi suositus ettei lasta saisi pitää sylissä kuin 2h päivässä niin mammat täällä huutelis et mitä mä ny teen ku toi vaa huutaa ja selvästi haluu sylii, mut ku suositus sanoo muuta?
Kaikkea sontaa on vuosisatoja äideille suositeltu ja sokeesti niitä noudatettu niin onko ihan oikeesti vaikeeta kuitenkin toimia lapsen tahtisesti ja hänen persoonan mukaisesti?
Minun mielestä ei ole. Miksi sen lapsen pitää osata puhua ennen kuin hänen tarpeitaan kuunnellaan, vauva kuitenkin ilmaisee mitä hän tarvitsee, joku on vaan päättänyt ettei tätä pidä huomioida.

 

Musta on surullista, että vanhemmat vaikka kuinka niin toitottavat, että "jokainen on yksilö ja kehityy miten kehittyy" niin kuitenkin päättävät, että nyt et saa enää tehdä näin, koska aikaraja tuli vastaan. Et saa enää yöllä huomiota koska 6kk tuli vastaa, et saa enää iltamaitoa/päiväunimaitoa koska aikaraja tuli vastaan jne. Et saa enää olla vauva koska aikaraja tuli vastaan.
Nää "säännöt" on hienoja ajatuksia, eihän siitä kovin kauaa ole kuin ajateltiin, että vauvaa kuuluu huudattaa jotta keuhkot vahvistuvat eikä sitä pidä "palvella" liikaa.
Mitä jos vanhemmat antaisitte niiden lapsien olla vaan lapsia ja nukkukaa sit myöhemmin.

Minusta puolikin vuotta vaikka on aika pitkä aika valvoa. Helppoahan se on sanoa että "nukkukaa sit myöhemmin", vaan voihan se olla että myöhemmin on jo liian myöhään vanhemman kannalta, univelka kun voi saada aikaan vaikka mitä pahaa aikuisessa.

Ja mulle ainakaan henk. koht. unikoulu ei ollut mikään sellainen "kun olet jo noin iso lapsi" -juttu, vaan se pidettiin ihan kaikkien jaksamista ajatellen. Yöllä ei olisi ollut mitään ongelmaa imettää vaikka silloin tällöin, mutta kun lapsi oli tottunut pitämään minua tuttina ja tissin piti olla suussa ihan koko ajan, yöt oli vartin välein heräilyä kun tissi irtosi suusta ja alkoi karmiva huuto. Ja siihen tilanteeseen oltiin ajauduttu siksi, että vauvan ollessa ihan pieni ajattelin että pitäähän sen pienen vauvan saada läheisyyttä, maitoa, huomiota ym. eikä tajuttu lopettaa sitä sitten kun suositus varmaan olisi ollut. Sitten jouduttiin yli vuoden ajan (silloin vihdoin itsekin tajusin että ei tämä lapsi nuku varmasti koskaan ilman unikoulua) siitä kärsimään kaikki, en suosittele kenellekään.

 

Niin kai sitten. Palstalla käy muutenkin omituista porukkaa jutuista päätellen.

Minä en ainakaan mitään suorita ja minulla on äitiysloma (ja sen jälkeen hoitovapaa) vauvaa varten. Eikös se sitä varten ole, että voi heräillä öisin.
Mä taidan sitten olla se ääripää, minusta on niin ihanaa kun vauva nukkuu kiinni minussa, että en taida raskia viedä vauvaa koskaan omaan sänkyyn nukkumaan

Palstalla tuntuu muutenkin välillä siltä, että parisuhde on se pääasia ja vauva ylimääräinen rasite.

 

Mahtavaa että vielä on sentään olemassa näin ajattelevia ihmisiä ! <3 ootte ihania <3

 

Nykyään vanhempia kontrolloidaan monelta suunnalta sen verran voimakkaasti, että vääjäämättä se lisää paineita toimia kuten "hyvään vanhemmuuteen" kuuluu - ja lastenkin kuuluu olla kuitakuinkin samasta muotista. Tämä on surullista, sillä se lisää stressiä erityisesti nuoremman polven äideissä ja isissä. Tästä seuraa viranomaispelkoa ja turhaa kilpailua muiden vanhempien kanssa.

 

Minusta taas tuntuu tätä palstaa seuranneena, että asiat on juuri päinvastoin. Pikku nico-jannicat ovat kaiken keskipisteinä ja järki on unohtunut.LApsen viereltä ei voi poistua sekunniksikaan, pitää väkisinkin roikottaa kantoliinassa, nukkua perhepedissä vaikka ukko lähtisi mätkimään, kun on useamman vuoden ollut ulkoistettuna sohvalle. Pääasia on "et meidän nico-Janica saa läheisyyttä ja tissiä 123 kertaa vuorokaudessa vaikka kukaan ei nuku ja uskokin lähti! En mä mitään huudattamista kannata vaan kohtuullisuutta ja maalaisjärkeä.

 

Siis ukkokin lähti

 

Samaa olen ihmetellyt ja olenkin antanut lasten päättää, koska jättävät tuttipullon pois, milloin on kivaa käydä potalla, milloin haluavat itse syödä. Tutteihin en ole ketään kuudesta lapsestani totuttanut, koska se pilaa hampaat. Tuttipullo on suussa vain hetken eikä pilaa purentaa. Mehua en pulloista juota vaan maidot ja vellit. Toki uniajat päätän minä. Eivät lapset saa valvoa myöhään ja päiväunet nukutaan vielä 4-vuotiaanakin. Se uni lakkaa päivisin tulemasta jos ei unta tarvi ja vaikka miten kauan yrittäisi saada unen päästä kiinni. Säännöt toki on eli ei lapset pomota. Tuollaiset asiat mitkä eivät lasta pilaa niin sen he päättävät itse. Kukaan ei ole vielä vaipoissa kouluun lähtenyt.

 

En mä ole törmänny mihinkään ehdottomiin aikarajoihin jollon vauva ei saisi kertaakaan herätä, mutta jos esim vauva heräilee yli kymmenen kertaa yössä vielä 8kk iässäkin, niin kyllä kai sille joskus on loppu tultava jos vain jatkuueikä loppua näy?
Tota aikarajaa olen huomannut vain kun mietitään onko normaalia vai ei, eli pohditaan miten tietyn ikäset noin yleensä heräilevät, ja onko oman vauvan heräilyt esim jokseenkin tiheämpiä vai kymmenkertaisia tai jopa enemmän.
Ihan hyvähän noita on pohtia jos nyt ei mene ihan överiksi mitä ehkä tarkoitit kuitenkin?

Luojan kiitos toi on alkanut nyt ainakin toistaiseksi nukkumaan(katotaan nyt jatkuuko), unikoulua en raaskinut oikein pitää, vaikka olisi varmaan ollut jo aika.

Missä te tuollaisiin pakonomaisiin rajoihin olette törmänny?

 

Kyllä aina on vaikeiden vauvojen vanhemmat toivoneet helpotusta arkeen mitä on lapsettomien ja helppojen vauvojen vanhempien ehkä vaikea tajuta. Ette tietenkään tekisi mitään vaikka vuodenkin ikäinen heräilisi 12krt yössä syömään. Ehei, te nukutte urheasti sitten myöhemmin kyselemättä unikoulu ja muita neuvoja, kyllähän lapsi on yksilö. Kyllä meillä saa vauva olla vauva, mutta äiti ja isä haluaa myös olla vielä ihmisiä joskus, esikoinenkin ansaitsee edes hetken nukkuneet vanhemmat ja jos tähän on keinoja, me käytämme niitä. Voit kokeilla huviksesi nukkua 20min pätkissä vaikka alkuun viikon ja kertoa miltä tuntui. Sitten vaan jatkat ja jatkat. Kerro kun tulee stoppi. Vaikeimpina aikoina kävi niin pimeitä ajatuksia päässä, että itsekin niitä pelästyin. Se on oikeasti kuin helvetti jos ei koskaan kunnolla pääse nukahtamaan, ainoastaan pätkissä.

 

Mistä lähtien perhepeti ja sormiruokailu on ollu suorittamista? Nehän on nimenomaan sitä että vauva saa olla vauva ja tuo on ihanan laiskasti tehty vanhemmilta koska pääsevät vähemmällä. Kolahtaako kun joku tekee vahvan parhaaksi ja pääsee vielä vähemmällä ?!

 

vauvan siis

 

Minullekin sanoi terkka että jos vauva nukahtaa syliin niin myöhemmin tulee ongelmia. Sanoin että sitä katsotaan sitten JOS niitä tulee, en ala nyt tekemään ongelmaa jotta EHKÄ vältyn myöhemmältä ongelmalta.

No eipä tullut ongelmaa. Nukahtaa nykyään ihan nätisti sänkyyn ja paljon aikaisemmin kun itse odotin että niin tapahtuu.

 

no pitäähän ne nyt ajoissa saada ruotuun, eläkeikää on nostettava ja työuria pidennettävä joten ei vauvoille voi antaa mitään erityisoikeuksia kun niiden pitää asap selvitä mukaan tähän oravanpyörään. Mitäs siitä nyt tulis jos niille jo heti kättelyssä annettais periksi yösyötöissä tai tutinkäytössä? Yhteiskuntahan pysähtyis jos kaikki ei hoitais osaansa! No way!