Vanhuksista huolehtiminen -olenko aivan kamala ihminen

Ja ihan vaan tiedoksi, voi olla että niistä vanhemmista joutuu huolehtimaan aikaisemmin kuin luulikaan. Itse olen 4-kymppinen, nuorin veljeni on 24 v. Ja meillä on isä 64 vuotias ja ollut jo pitempään osastohoidossa, kun ei enää kotona pärjännyt. Niin kuinka me alle 5-kymppiset töissä olevat lapset, joilla on pieniä alle kouluikäisiä lapsia, voisimme ryhtyä omaishoitajiksi? Isäkin tarvitsi apua 24/7 viimeisen vuoden ennen hoitoon pääsemistä. Kaikilla meillä asuntolainat päällä. Ei mitään mahdollisuuksia hoitaa isää.

Nykyäänhän lastensaanti on täysin vanhempien vastuulla ja heidän suunnittelemaansa. Ei kai voi kysyä muuta kuin, että pakkoko ne suunnitellut lapset on hankkia vasta silloin kuin omat vanhemmat jo tarvitsevat vaippoja? Voisi kai nipistää niistä pitkistä vapaista nuoruusvuosista, jos kerran niin jalo haluaa olla... "Voi, kyllä minä muuten, mutta kun mulla on noi omat lapset niin pieniä..."
Sanokaa niin kuin asiat on. "Meille on tärkeämpää turvata varallisuutemme ja maksaa itsellemme oma asunto." Piste.
Eikä:"Kyllä minä muuten, mutta kun on toi asuntolaina..."

Että minä ällöän tätä tekopyhää aikaa ja tekopyhien ihmisten tekopyhää lässytystä.

 

Ja jos asiaa ajattelee vielä yhdeltä kantilta, niin eikös tässä nyt sentään ensin ne vanhemmat ja nyt myöhemmin heidän lapsensa ole maksaneet sekä veroja että eläkemaksuja juurikin sitä varten, että valtiolta ja yhteiskunnalta saa apua ja tukea esimerkiksi toimivan vanhustenhoidon muodossa siinä vaiheessa kun sitä tarvitsee.

 

Nykyäänhän lastensaanti on täysin vanhempien vastuulla ja heidän suunnittelemaansa. Ei kai voi kysyä muuta kuin, että pakkoko ne suunnitellut lapset on hankkia vasta silloin kuin omat vanhemmat jo tarvitsevat vaippoja? Voisi kai nipistää niistä pitkistä vapaista nuoruusvuosista, jos kerran niin jalo haluaa olla... "Voi, kyllä minä muuten, mutta kun mulla on noi omat lapset niin pieniä..."
Sanokaa niin kuin asiat on. "Meille on tärkeämpää turvata varallisuutemme ja maksaa itsellemme oma asunto." Piste.
Eikä:"Kyllä minä muuten, mutta kun on toi asuntolaina..."

Että minä ällöän tätä tekopyhää aikaa ja tekopyhien ihmisten tekopyhää lässytystä.

Niin juuri, että munkin olisi pitänyt 14 vuotta sitten nähdä tulevaisuuteen ja tietää, että isä sairastuu 4 vuoden päästä, jätänpä oman elämäni elämättä? Nyt hän on sairastanut 9 vuotta ja mä olen yli 40, joten omista lapsihaaveista pitäisi siis luopua vanhempien tähden?

Kyllä huomaa ettei sulla ainakaan ole mitään kokemusta siitä, kuinka paha tilanne voi pahimmillaan olla. Meilläkin kävi 3 kertaa poliisit taltuttamassa isän, kun täysin sekaisin olevana riehui ja pisti huonekaluja päreiksi. Kun on nuori, on fyysinen kunto hyvä. Ihan eri asia kun 8-kymppinen hauras vanhus.

Voin sanoa että ei, en missään nimessä hoitaisi isää omaishoitajana. Kun ei hänen kanssaan sairaalassakaan pärjätty, miten me lapset olisi pärjätty? Että turha sun on siinä lässyttää tekosyistä, kun et tälläisestä tilanteesta tiedä yhtään mitään.

 

Isällä oli jo nyt suuria vaikeuksia päästä vanhainkotityyppiseen paikkaan, jossa on lääkäripalvelut saatavilla. Väenväkisin yritettiin hoitaa 3 kertaa päivässä käyvän kotihoidon avulla, jonka hoito ei isälle ollut riittävä.

Ihmettelen suuresti tätä innokkuutta dumpata vanhukset kotiin, oli kunto mikä tahansa.

Sairaaksi on mennyt tämä yhteiskunta, kun vanhukset on jätetty pahasti heitteille. 90-vuotias sotaveteraanipappani on käytännössä kotinsa vankina. Kotihoito käy päivittäin katsomassa ja tuomassa ruoan. Isäni ja veljeni käyvät myös, vaikka itsekin ovat sairaita ja huonokuntoisia. Ovessa on hälyttimet, jotta pappa ei lähtisi ulos seikkailemaan.

Joskus naapuri on löytänyt papan ojasta, kun oli kaatunut eikä päässyt enää ylös. Joskus pappa oli lähtenyt aamuyöllä hortoilemaan ulos ja kolkutellut muiden talojen ovia aamuviiden aikaan, kun ei tiennyt missä oli. Lonkkansa mursi, kun putosi sairaalan sängystä (hoitovirhe, kun ei sidottu kiinni) ja siitä alkoi alamäki. Pappa on yksinäinen ja kaipaisi juttuseuraa, mutta ei pääse palvelutaloon. Kunta on yksityistänyt palvelutalotoiminnan ja paikkoja ei ole riittävästi.

 

[QUOTE="jeps";29444069]Ja jos asiaa ajattelee vielä yhdeltä kantilta, niin eikös tässä nyt sentään ensin ne vanhemmat ja nyt myöhemmin heidän lapsensa ole maksaneet sekä veroja että eläkemaksuja juurikin sitä varten, että valtiolta ja yhteiskunnalta saa apua ja tukea esimerkiksi toimivan vanhustenhoidon muodossa siinä vaiheessa kun sitä tarvitsee.[/QUOTE]

Niinhän sitä luulisi, mutta päättäjien mielestä somalit, muut mamut ja kehitysmaat tarvitsevat rahaa kipeämmin kuin oman maan vanhukset ja sotaveteraanit.

 

minäkin olen päättänyt etten hoidan , miehen kanssa on myös tehty soppari jos jompaa kumpaa pitää hoitaa, niin hoitokotiin vaan, kenenkään elämää ei ruveta pilaamaan.

 

Todella hyvä yhdistelmä: Olen kolmekymppinen, minulla on pienet lapset. Äiti lähes 70 ja aika pihalla jo. Otanko äidin tänne ahtauteen asumaan (Suomessa tunnetusti asumisväljyys on mitä on) vai kuljenko päivittäin 40 km matkan äitiäni hoitamaan lasten hoitoon viemisten ja 20 km työmatkojen lisäksi? Ihan oikeasti, paljon yhdeltä ihmiseltä voidaan vaatia? Jo tämä suomalainen täysipäiväisen työnteon ja pikkulapsiperheen arjen yhdistäminen laittaa perheet melko koville. Vanhusten hoito siihen vielä päälle, vai?

 

ihmisten täytyy vaatia hoivapalveluja, ei pidä antaa valtiolle sitä etua, että ilmaiseksi hoidetaan ne työt mistä ennen joku on saanut palkkaa. mitä tapahtuu kotihoidolle? lähihoitajat jäävät työttömäksi, ne jotka hoitavat omaisiaan omien töidensä lisäksi uupuvat ja ovat sairaslomalla, joka tulee kalliiksi sekin

 

[QUOTE="Saara";29447047]Sairaaksi on mennyt tämä yhteiskunta, kun vanhukset on jätetty pahasti heitteille. 90-vuotias sotaveteraanipappani on käytännössä kotinsa vankina. Kotihoito käy päivittäin katsomassa ja tuomassa ruoan. Isäni ja veljeni käyvät myös, vaikka itsekin ovat sairaita ja huonokuntoisia. Ovessa on hälyttimet, jotta pappa ei lähtisi ulos seikkailemaan.

Joskus naapuri on löytänyt papan ojasta, kun oli kaatunut eikä päässyt enää ylös. Joskus pappa oli lähtenyt aamuyöllä hortoilemaan ulos ja kolkutellut muiden talojen ovia aamuviiden aikaan, kun ei tiennyt missä oli. Lonkkansa mursi, kun putosi sairaalan sängystä (hoitovirhe, kun ei sidottu kiinni) ja siitä alkoi alamäki. Pappa on yksinäinen ja kaipaisi juttuseuraa, mutta ei pääse palvelutaloon. Kunta on yksityistänyt palvelutalotoiminnan ja paikkoja ei ole riittävästi.[/QUOTE]

ihmistä ei saa sitoa sänkyyn ilman lääkärin erityislupaa, joka pitää olla perusteltu, laidat saa nostaa, mutta sänkyyn, tuoliin yms. ei sidota!

 

minäkin olen päättänyt etten hoidan , miehen kanssa on myös tehty soppari jos jompaa kumpaa pitää hoitaa, niin hoitokotiin vaan, kenenkään elämää ei ruveta pilaamaan.

Hoitotestamentti olisi varmasti ihan hyvä olla olemassa niin ei tarvitse kenenkään miettiä onko tuo hoitokoti asianomaisen itsensä vai omaisten tahto.

Myös omien vahempien kanssa hoito vaihtoehdoista olisi hyvä keskustella siinä vaiheessa kun he vielä pystyvät asioista päättämään. Juuri kenelläkään ei vain ole kantaa siihen miten haluaisi itseään hoidettavan siinä vaiheessa kun itsestä huolehtiminen ei enää onnistu ja omasta hoidosta päättäminen on mahdotonta.
Hoitotestamentti - THL

 

Hoitotestamentti olisi varmasti ihan hyvä olla olemassa niin ei tarvitse kenenkään miettiä onko tuo hoitokoti asianomaisen itsensä vai omaisten tahto.

Likki oli ehkä vähän huono koska "Hoitotahdossa henkilö ilmaisee omaa hoitoa koskevan tahtonsa tulevaisuuden varalle. Hän voi kieltäytyä tietyistä hoidoista tai antaa määräyksiä kuolemaa edeltävästä viime vaiheen hoidosta. Siinä voi myös esittää toiveita esimerkiksi hoitopaikan valinnasta ja hoivan arkeen liittyvistä seikoista."http://www.sydanliitto.fi/hoitotahto#.UtOeeHI8LIU

 

No ei puhettakaan että rupeaisin. Saati miehen vanhempia. Kummatkaan eivät juuri ole meidän elämästä kiinnostuneita, niin turha odottaa mitään meidänkään suunnalta. Niin makaa kuin petaa, olipa miten kylmästi sanottu hyvänsä.

 

Kai niillä vanhuksillakin jotakin omaisuutta on? Miksi sitä pitää säästää perinnöksi, kun sen voisi realisoida ja käyttää hoivamenoihin? Minusta olisi ainakin outoa maksaa vanhempieni hoidosta niin kauan kuin heillä on velaton omakotitalo.

 

ihmistä ei saa sitoa sänkyyn ilman lääkärin erityislupaa, joka pitää olla perusteltu, laidat saa nostaa, mutta sänkyyn, tuoliin yms. ei sidota!

Nykyisin sitomiseksi lasketaan myös laitojen nostaminen, pyörätuolin laittaminen pöydän ääreen niin ettei vanhus pääse siitä itse pois (eli jarrut päällä), g-tuolin tarjottimen käyttäminen ja pyörätuolin turvavyö.

kaikkiin tarvitsee luvan.


mina en ikinä rupeaisi haasteellisesti käyttäytyvän muistisairaan omaishoitajaksi, olen ollut vanhustyössä riittävän kauan tietääkseni että en pysty enkä halua 24/7 olla sellaisessa tilanteessa :|

 

Kai niillä vanhuksillakin jotakin omaisuutta on? Miksi sitä pitää säästää perinnöksi, kun sen voisi realisoida ja käyttää hoivamenoihin? Minusta olisi ainakin outoa maksaa vanhempieni hoidosta niin kauan kuin heillä on velaton omakotitalo.

Tähänhän se pian menee, ja tavallaan on minusta ihan ok.

Mulla itselläni on kokopäivätyö, sekä pienet lapset ja omat vanhemmat asuu satojen kilometrien päässä. Ei ole mahdollisuutta käydä kovin usein siellä auttelemassa, ja asiaan kyllä vaikuttaa sekin ettei vanhempani ole olleet kiinnostuneita auttamaan perhettäni kun meillä olisi tarvittu lastenhoitoapua. Lapset eivät siis kertaakaan ole olleet mummolla hoidossa, edes paria tuntia.

Että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

 

Nykyisin sitomiseksi lasketaan myös laitojen nostaminen, pyörätuolin laittaminen pöydän ääreen niin ettei vanhus pääse siitä itse pois (eli jarrut päällä), g-tuolin tarjottimen käyttäminen ja pyörätuolin turvavyö.

kaikkiin tarvitsee luvan.


mina en ikinä rupeaisi haasteellisesti käyttäytyvän muistisairaan omaishoitajaksi, olen ollut vanhustyössä riittävän kauan tietääkseni että en pysty enkä halua 24/7 olla sellaisessa tilanteessa :|

Omaishoito oli vähän jotain muuta vuosikymmeniä sitten kun ihmiset elivät paljon lyhyemmän aikaa kuin nyt. Esim. mun mummoni on ollut jo 10 vuotta vuodepotilaana terveyskeskuksen vuodeosastolla, saanut kaksi halvauskohtausta. Ei syö eikä käy vessassa itse. Täytyy sanoa että tällaisia ei juuri kukaan pystyisi eikä jaksaisi hoitaa kotona itse kymmeniä vuosia.

Lyhyehkö saattohoito kotona (alle puoli vuotta tms) olisi minusta ok hoitaa omaisvoimin. Mutta kymmenen vuotta, se on todella pitkä aika.

Voi kuulostaa itsekkäältä ja se sitä onkin, mutta minulla on tosiaan oma perhe ja omat lapset myös huolehdittavina. Millä me elettäisiin jos jäisin vain kotiin hoitamaan dementoitunutta vuodepotilasta?

 

Tähänhän se pian menee, ja tavallaan on minusta ihan ok.

Joo. Ja minulla on sentään hyvät ja läheiset välit vanhempiini. Enpä siltikään tule ryhtymään omaishoitajaksi, koska en siihen tehtävään lainkaan sovi.

 

Teen kotipalvelussa mm. omaishoidon lomitusta ja arvostan kovasti omaishoitajien työtä. Monelle tulee mieleen omaishoidosta esimerkiksi lievästi dementoituneen, omilla jaloillaan kävelevän omaisen hoito.

Totuus on usein paljon ankarampi - omaishoitajilla on hoidettavanaan jonkin verran myös kommunikointikyvyttömiä läheisiä, halvaantuneita petipotilaita sekä syvästi dementoituneita. Tulevaisuudessa pelkään, että nämä järjestelyt tulevat lisääntymään, samalla kun hoitojaksoja laitoksessa vähennetään, kuten myös kotipalvelua. Omaishoidon lomitusta ei nytkään saa oikeutettua määrää juuri kukaan.

Vaikeasti sairaan omaisen hoito on aivan äärimmäisen raskasta työtä, etenkin psyykkisesti, mutta toisinaan myös ihan fyysisesti (nostot, siirrot, kääntämiset, vaipanvaihdot, pesemiset jne.). Laitospaikkoja tulee lisätä, ei missään nimessä vähentää!!! Sen lisäksi, että lomitusasiat pitäisi saada oikeasti kuntoon.

 

[QUOTE="hoitaja";29447331]Laitospaikkoja tulee lisätä, ei missään nimessä vähentää!!! Sen lisäksi, että lomitusasiat pitäisi saada oikeasti kuntoon.[/QUOTE]

Yhteisasumista pienkodeissa tai esim. tehostettua palveluasumista ei nykyisin laitoshoidoksi lasketa, vaikka niissä tarjottaisiin ympärivuorokautista hoitoa/valvontaa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän ollaanko tälläisi hoitomuotoja edes vähentämässä, lisääntynyt pienkotien määrä on selvästi viime vuosina.

 

Jos omaisten hoitamisesta maksettaisiin kunnolla, että omaishoitajan toimeentulo olisi turvattu, vaikka jäisikin pois ansiotyöstä, niin kyllä, olisin valmis huolehtimaan 24/7 esim. Omasta mummostani, vanhemmistani, taikka anopista. (Appiukosta en, on alkoholiongelmainen narsisti..) Sitten kun omat vanhempani ikääntyvät ja tarvitsevat apua, niin olen luvannut heitä auttaa, he ovat auttaneet minua aina kun olen ollut avun tarpeessa. Juu, ja tiedän millaista se on, olen hoitanut vanhuksia työkseni vuosia, eli kuvitelmat eivät ole mitään yleviä. Ehkä juuri siksi haluaisin, että omat vanhempani saisivat ihan oikeasti aikaa ja hyvää hoitoa loppuun asti, eikä tarvitsisi maata jossain vanhainkodin pissavaipoissa aikaisesta illasta pitkälle aamupäivään, syödä teollisia peltilaatikoissa taksillakuskattuja keskuskeittiömössöjä.

 

ihmistä ei saa sitoa sänkyyn ilman lääkärin erityislupaa, joka pitää olla perusteltu, laidat saa nostaa, mutta sänkyyn, tuoliin yms. ei sidota!

Omaiset tiesivät, että potilas tulee levottomaksi, eikä halua olla sairaalassa, joten pyysivät vahtimaan tätä. Kuinkas kävikään. Potilas oli yrittänyt lähteä itse sängystä pois, ja oli pudotessaan murtanut lonkkansa. Koska omaisia ei kuunneltu, niin lopputulos oli karmea. Siihen loppui ennen täysin toimintakykyisen ihmisen liikuntakyky ja loppuelämän joutuu olemaan avustettavana kotinsa vankina.

 

Kannattaa muistaa sekin että kaikki eivät hoitoalalle sovellu eivätkä myöskään omaishoitajiksi. Kun kävin mummoani katsomassa tk vuodeosastolla, vieruskaveri höpötteli moneen kertaan että "Anne ei ole hyvä kaikille" eli joku hoitajista on töykeä ja ikävä hoidettavia kohtaan. Tätä sattuu hoitopaikoissa, mutta hyvää hoidon tasoa ei voida taata myöskään kotihoidossa. Kaikki eivät tuota työtä jaksa henkisesti taikka fyysisesti.

 

Omaiset tiesivät, että potilas tulee levottomaksi, eikä halua olla sairaalassa, joten pyysivät vahtimaan tätä. Kuinkas kävikään. Potilas oli yrittänyt lähteä itse sängystä pois, ja oli pudotessaan murtanut lonkkansa. Koska omaisia ei kuunneltu, niin lopputulos oli karmea. Siihen loppui ennen täysin toimintakykyisen ihmisen liikuntakyky ja loppuelämän joutuu olemaan avustettavana kotinsa vankina.

Tuollaiset tapaukset ovat todella valitettavia. Herää kuitenkin kysymys, millä perusteella lääkäri olisi kirjoittanut sitomisluvat, jos henkilö oli "täysin toimintakykyinen"?

 

Yhteisasumista pienkodeissa tai esim. tehostettua palveluasumista ei nykyisin laitoshoidoksi lasketa, vaikka niissä tarjottaisiin ympärivuorokautista hoitoa/valvontaa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän ollaanko tälläisi hoitomuotoja edes vähentämässä, lisääntynyt pienkotien määrä on selvästi viime vuosina.

Ihan totta. Mietin vaan siltä kannalta, että kun laitospaikkoja puretaan, niin juuri nämä raskashoitoisimmat vanhukset jäävät herkästi omaisten hoidettaviksi. Nämä sen kuntoiset, joilla esim. tehostettu palveluasuminen ei millään riitä, ja joiden pääsy tähän palveluun voidaan evätä sillä perusteella, että palvelu ei ole tarpeeksi kattavaa ja vastaa tarpeita...
Tällä hetkelläkin laitospaikkoihin voi olla paikoitellen kuukausien jono. Pienkodeilla on mahdollista (/välttämätöntä) rajata resurssiensa mukaisesti asiakaskuntaa.

Tk:n käytävä jäänee silloin ainoaksi vaihtoehdoksi, ja se taas on mielestäni voimakasta painostusta omaisia kohtaan - harva haluaa puolisonsa terveyskeskukseen lojumaan vaan yrittää ja yrittää viimeiseen asti pärjätä hoitourakkansa kanssa kotona

 

Nykyäänhän lastensaanti on täysin vanhempien vastuulla ja heidän suunnittelemaansa. Ei kai voi kysyä muuta kuin, että pakkoko ne suunnitellut lapset on hankkia vasta silloin kuin omat vanhemmat jo tarvitsevat vaippoja?
Että minä ällöän tätä tekopyhää aikaa ja tekopyhien ihmisten tekopyhää lässytystä.

Tiesitkö että myös ennen vanhaan on lapsia tehty nelikymppisenä?

T. 7-kymppisten vanhempien kolmekymppinen lapsi, jolla on pienet lapset kotona. Olisiko pitänyt ryhtyä teiniäidiksi niin olisin saanut omat lapset pois jaloista ennen kuin pitää alkaa vaihtaa omien vanhempien vaippoja?