Oletko jossain äitiyttä koskevassa asiassa kulkenut ns."vastavirtaan"?

Vauva on isällään kantoliinassa, sitä näkee harvoin.
Ruokakaupassa herättää myös ihmetystä kun vauva on olkapäällä (toinen pitää koria/kärryjä ja toinen pitää vauvaa). Ihmiset ilmeisesti näkee harvoin pieniä vauvoja kun ne on usein vaunuissa piilossa.

Vauva on mukana normaalissa elämässäni, enkä ole linnoittautunut kotiin missään vaiheessa. Vauvalle ei myöskään ole opetettu päivärytmiä, hän nukkuu turvakaukalossa tai liinassa kun väsyttää ja on hereillä kun sille tuntuu. Yöllä ei lähdetä juttuun mukaan jolloin tämä tapaus elämöi puolisen tuntia yksinään ja nukahtaa sitten viereen. Saa nähdä toimiiko rytmittömyys vielä taaperonkin kanssa.

 

En mennyt kertaakaan neuvolaan (raskaus ja äitiys) ilman miestäni, tosin lastenneuvolaan en aina mennyt mieheni mukaan. En tullut imetysuskovaiseksi. Yllätyin siitä uskonnosta ja että mut kehdattiin tulla herättämään heti vauvan synnyttyä keskellä yötä kaksi kertaa "imettämään" kun sairaalassa oli vauvala ja olisin nyt jumalauta uskonut, että siellä on sitä maitoa, ihan sama mitä kunhan ruokkii sen lapsen, niin ei, mut pitää varta vasten herättää, haloo, lehmä on keksitty tai jos niitä ei ole, voi vauvalle aina antaa kauralimaa.

Tää oli hauska, kiitos nauruista myös täältä päin.

Ketjun aiheeseen: Varmaan olen, mutta mitä nyt tulee ensimmäisenä mieleen... imetän vielä yli 1-vuotiasta myös yöllä ja nukutan rinnalle. Ja ei ulkoilla joka päivä, jos ei satu huvittamaan. Joidenkin mielestä myös sukupuolisensitiivinen kasvatus on vastavirtaa. Joidenkin mielestä sekin on varmaan vastavirtaa, että lapset nukkuvat meidän vanhempien makuuhuoneessa (taapero vieressä, esikoisella on oma sänky vieressä).

 

Kolme lasta ja kukaan ei ole koskaan syönyt tuttia. Esikoiselle tarjottiin mutta ei halunnut. Kakkoselle ja kolmannelle ei edes tarjottu ja hyvin pärjäsivät.

 

Ainiin ja lapset eivät ole koskaan ollut hoidossa hetkeäkään, kenelläkään.

Sääliksi käy, ihan oikeesti

 

Itse en synnytysvuodeosastolla herättänyt tervettä, täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntynyttä vauvaa uniltaan syömään, vaikka niin olisi pitänyt kuulemma tehdä, vaan annoin nukkua ja herätä omia aikojaan.

Tein kotona töitä äitiysloman jälkeen (olen yrittäjä). Lapsi / lapset leikkivät itsekseen / keskenään, en toiminut viihdyttäjänä enkä leikkikaverina.

Minusta on tärkeää että lapsilla on muitakin läheisiä aikuisia kuin vanhemmat, ja he ovatkin olleet isovanhemmilla ja muilla sukulaisilla hoidossa suht usein.

Nuorempi lapsi meni tarhaan ollessaan 2 v 2 kk.

 

Ai niin, opetin vauvat myös tietoisesti pullolle ja ainoastaan osittaisimetin. Olin lukenut ihan tarpeeksi kauhujuttuja siitä mitä tapahtuu jos lapsi ei suostu imemään pullosta ja äití joutuu sairaalaan tms.

 

Joo, olen laittanut molemmat lapset päiväkotiin 10 kk ikäisinä ja mennyt töihin. Tutin laitoin kuopuksen suuhun heti kun lapsivuodeosastolle päästiin (eli parin tunnin iässä).

 

Olen osittais imettänyt,pulloruokittuja ovat suuremmaksi osin kaikki kolme
Aloittanut kiinteät siinä 3kk iässä jokaiselle
Iimuroinut kun vauva on nukkunut,meillä ei ole muutenkaan hyssytelty kun lapset ovat olleet nukkumassa.
Jätin kuopuksen rokotuksista osan ottamatta (ne uudet rota ja mitä niitä nyt kerkisi tulla)
Luottanut siihen että myös mies osaa pitää huolta lapsistaan,ilman ohjeistuksia ja kyttäämistä.
En ole herätellyt vauvoja syömään tai muutenkaan pitänyt heille rytmiä,vaan kaikki ovat saaneet pitää oman luonnollisen rytminsä vauvana.

 

-ei rokoteta
-perhepeti
-imetän vielä, lapsi kohta 2v
-en nukuta päiväunia ulkona talvella

 

Esikoinen sai synnäriltä lähtien lisämaitoa pullosta. Kipujen takia imetin vain synnärillä, kotona pumppasin kuukauden (aika pieniä määriä sain tulemaan), mutta pääasiassa esikoinen kasvoi korvikkeilla. Kiinteät aloitettiin jo 3kk iässä (peruna ja porkkana, pitkään vain maistellen)

Toista täysimetin viikon. Pääasiallinen ravinto tuli tissistä 2kk, osaimetyksellä 3,5kk saakka. Nyt 4kk ja ihan korvikkeilla kun ei huolinut enää tissiä (taisi hoksata, että pullo on nopeampi tapa saada masu täyteen).

Imetys ei tunnu minulle "ominaiselta" puuhalta, vaikka kyllä kuopuksen kanssa pääsin 2kk kipujen jälkeen siihen pisteeseen että siitä läheisyydestä nauttikin. Koin kamalaa syyllisyyttä siitä, että "omin vauvaa" kun mies ei voi sitä ruokkia, niin tyhmältä kuin se varmaan kuulostaakin. Olisin toivonut osaimetyksen toimivan vähän pidempään, mutta tämäkin on jo saavutus minulle ja olen tyytyväinen siihen että tämä meni näinkin hyvin. Yli 6kk en usko että olisin jatkanut kuitenkaan..

 

Yhtäkään opusta en ole lukenut lasten hoitoon liittyen,maalaisjärjellä on menty.
Kiinteät eväät on aloitettu hitusen alle 3 kk jos on tarvetta ollut.Samasta padasta lapset on saaneet n.6 kk ikäsestä (siis otettu lapsen annos ennen maustamista erilleen)

Sairauksia ei ole vältelty mitenkään hysteerisesti.

 

Emme kävelyttäneet muksua metriäkään. Totesin selkäystävällisemmäksi antaa sen opetella itse sohvia apuna käyttäen. Aikaisessa vaiheessa oppi silti kävelyn ja juoksemisen.

 

Hmm. Ei tässä ketjussa montaakaan oikeasti vastavirtaanmenijää tunnu olevan. Esimerkiksi perhepetiläisiä joka toinen, ja "pitkään" imettäneitä puolet. Toinen puoli onkin sitten nukuttanut omassa sängyssään, ja ruokkinut osittaisimetyksellä. Eli ei kumpikaan mitenkään erityisen erilaista toimintaa muusta massasta. Oliskin joku nukuttanut sisarusten kanssa tai hankkinut imettäjän, niin olisi jo vastattu otsikkoon...

Tuskin tuo #62 kommenttini kävelyttämisestäkään on erikoista, mutta kunhan kokeilin löytyisikö muitakin.

 

Hmm. Ei tässä ketjussa montaakaan oikeasti vastavirtaanmenijää tunnu olevan. Esimerkiksi perhepetiläisiä joka toinen, ja "pitkään" imettäneitä puolet. Toinen puoli onkin sitten nukuttanut omassa sängyssään, ja ruokkinut osittaisimetyksellä. Eli ei kumpikaan mitenkään erityisen erilaista toimintaa muusta massasta. Oliskin joku nukuttanut sisarusten kanssa tai hankkinut imettäjän, niin olisi jo vastattu otsikkoon...

Tuskin tuo #62 kommenttini kävelyttämisestäkään on erikoista, mutta kunhan kokeilin löytyisikö muitakin.

Ai, minä käsitin että tarkoitus oli verrata esim. neuvolan ohjeistuksiin eikä niinkään etsiä jotain mahdollisimman radikaalia.

 

No meillä ei oo käytetty lainkaan vaippoja kuukauden iästä alkaen. Lapsella puhkes atooppinen ihottuma ja pylly ärsyyntyi kaikista vaipoista, kestovaipat mukaanlukien niin että oli ihan verillä eikä mikään tuntunu auttavan. Heitettiin sit vaipat hittoon ja ruvettiin käyttää tavispikkareita. Aika paljon tuo nakusillaan oli ku ei oo vieraita, lämmitys vaan oli vähän tehokkaammalla. Aamulla kuudelta kun heräs nii. Nostettiin potalle heti herättyä ja lirautti ja jatko ysiin unia. Sit heti potalle taas. Sama ruoan jälkeen. Vuoden on nyt ja osaa itse sormella näyttää pottaa ku on hätä. Yökuiva on ollut syntymästä lähtien eli nukkuessa ei pissaa. Silloin kuudelta ekan kerran.

 

Ai, minä käsitin että tarkoitus oli verrata esim. neuvolan ohjeistuksiin eikä niinkään etsiä jotain mahdollisimman radikaalia.

No niin minäkin käsitin. Ohjeistukset eivät kuitenkaan lastenhoidosta ole kovin kiveenhakattuja ja esimerkiksi neuvolan eri materiaaleissa perhepeti ja omaan sänkyyn nukuttaminen mainitaan aivan normaaleina, erilaisina tapoina toimia vauvan kanssa. Ja imetystä suositellaan jatkettavan pitkään, mutta samalla kerrotaan myös mahdollisuudesta korvikkeisiin. Ainoat tiukemmat suositukset/kiellot ovat mielestäni liittyneet vältettäviin ruoka-aineisiin.