Vihaan äitejä ketkä tuovat 1-2v. lapsiaan päivähoitoon.

Vihaan, työssäni näen näitä itsekkäitä vanhempia koko ajan.

Ja ajatella, että tämä "aikuinen, kypsä" ihminen on hoitamassa lapsiamme. Puistattavaa. Mielestäni asenne on alkuperäisellä kirjoittajalla todella epäkypsä.

 

[QUOTE="a.p";29378774]Mielestäni on erittäin huolestuttavaa jos ulkomailla on vieraannuttu kotihoito-käsiteestä (siitä ettei se ole neljän seinän sisällä olemista) ja suositellaan pikkulapsille mielummin päiväkotia! Pk ei millään pysty edes ajallisesti vastaamaan lapsen tarpeisiin yhtä hyvin kuin tuttu hoitoja, joka pystyy antamaan aikaa kunnolla. Pieni tarvitsee läsnäoloa, hellyyttä ja rauhaa enemmän mitä isompi lapsi.

Ymmärrän joten kuten pk-suosituksen taaperollekin, mikäli on epävarmuutta tai epäluottamusta vanhemman kyvystä/aktiivisuudesta huolehtia lapsesta. MUTTA keskiverto vanhemman kohdalla en käsitä.[/QUOTE]

Tuskin täälläkään kotihoitoa pidetään neljän seinän sisällä istumisena. Toisaalta ei myöskään nähdä että 3v tarvitsisi 8-10h hoitopäiviä ja että vanhemmuus olisi tuossa vaiheessa isolta osalta suoritettu.

Päivähoitoa ei nähdä mörkönä niin kuin suomessa (mitä en toisaalta ihmettele jos henkilökunta siellä vihaa pienten lasten vanhempia; ei mikään rakentava alku yhteistyölle ja luottamukselle...) vaan luonnollisena osana lapsen elämää. Paikkana jossa leikitään ja tavataan muita lapsia sen kotonaolon lisäksi.


Mutta tosissaan itsekin mielummin laitan lapsen hoitoon 1,5v iässä esim kolmeksi lyhyeksi päiväksi viikossa ilman että hänen tarvitsee ikinä olla täyspäiväisesti hoidossa sen sijaan että hoidan kotona 3v ja sitten täysaikaisesti päiväkotiin (jonka henkilökunta suhtautuu työhönsä varsin nurjasti).

 

Minun molemmat lapset ovat aloittaneet päivähoidossa 10 kk iässä. Kotiin olisi toki voinut jäädä, järjestelykysymyksiä nämä, ainakin meillä. Koko perheen hyvinvointi on lastenkin etu, se taas rakentuu monista elämän elementeistä ja valinnoista, jotka ovat jokaisen perheen omia. Lasten päivähoidossa olo on yksi valinta perheen monien muiden valintojen joukossa, niillä rakennetaan juuri sitä meidän perheelle parasta arkea. Silloin valitsimme näin, ja valitsisimme todennäköisesti edelleen. Tämä ratkaisu sopi ja sopii edelleen meidän perheellemme ja olemme onnellisia näin. Puistattaa ajatus, että meidän kohdallemme olisi osunut ap:n kaltainen hoitotäti, joka olisi halunnut väärällä asenteellaan tuhota meidän perheen parhaan.

 

[QUOTE="kahden äiti";29379387]Minun molemmat lapset ovat aloittaneet päivähoidossa 10 kk iässä. Kotiin olisi toki voinut jäädä, järjestelykysymyksiä nämä, ainakin meillä. Koko perheen hyvinvointi on lastenkin etu, se taas rakentuu monista elämän elementeistä ja valinnoista, jotka ovat jokaisen perheen omia. Lasten päivähoidossa olo on yksi valinta perheen monien muiden valintojen joukossa, niillä rakennetaan juuri sitä meidän perheelle parasta arkea. Silloin valitsimme näin, ja valitsisimme todennäköisesti edelleen. Tämä ratkaisu sopi ja sopii edelleen meidän perheellemme ja olemme onnellisia näin. Puistattaa ajatus, että meidän kohdallemme olisi osunut ap:n kaltainen hoitotäti, joka olisi halunnut väärällä asenteellaan tuhota meidän perheen parhaan.[/QUOTE]

Et voi väittää että ajattelet päiväkodin olevan paras, tai edes hyvä ratkaisu tuon ikäiselle!! Kaikki tietää että pk ei ole hyvä paikka 10kk vanhalle VAUVALLE.

Ymmärrän että joidenkin on pakko laittaa sinne vauvojakin, mutta hyvä paikka se ei vauvalle ole, ellei vanhemmat ole jotain alkkis/narkkari-sossutapauksia.

 

En jaksanut kahlata koko tekstiä läpi, mutta itse Jouduin laittamaan esikoisen hoitoon, ko hän oli 1v 2vkoa vanha. (Itse palasin töihin jo ko hän oli 11k, isänsä oli isäkuukaudella tuon loppuajan) Olisin halunnut olla kotona pitempäänkin, mutta tienaan enemmän kuin mieheni joten mun oli "pakko" palata töihin ja laittaa lapsi päiväkotiin tuon ikäisenä. (Hoitioraha oli n.6ooe kuntalisineen, sillä ei maksettu edes vuokraa! )

Tällä hetkellä olen kotona uuden muksun kanssa, ja tuo esikoinen (nyt n.4v) on tietty kotona kanssa. Mutta todennälköisesti joudun palaamaan töihin taas niin että nuorin ei iehdi edes vuotta täyttää :/ Kun ei miehen tulot edelleen ole sen suuremmat...

Ja olen itsekin lh, joten tiedän kyllä tasan mitä näistä asioista hoitohenkilökunta ajattelee. (tosin epäilen että onko ap:lla itsellään yhtään lasta, sillä ajattelin yhtä kummasti aikoinaan ko aloittelin päiväkotityötä, että kuinka pienten lasten vanhemmat on pisimpiä päiviä töissä, eikö he yhtään ajattele lastaan jne. Ja kun sitten aikanaan sain oman lapsen, ja varsinkin sinä vaiheessa ko jouduin hänet laittamaan hoitoon, tajusin miksi jotkut vanhemmat olivat päätyneet ko. ratkaisuun...ei ole juurikaan ollut vaihtoehtoja silloin todennäköisesti))

 

En jaksanut kahlata koko tekstiä läpi, mutta itse Jouduin laittamaan esikoisen hoitoon, ko hän oli 1v 2vkoa vanha. (Itse palasin töihin jo ko hän oli 11k, isänsä oli isäkuukaudella tuon loppuajan) Olisin halunnut olla kotona pitempäänkin, mutta tienaan enemmän kuin mieheni joten mun oli "pakko" palata töihin ja laittaa lapsi päiväkotiin tuon ikäisenä. (Hoitioraha oli n.6ooe kuntalisineen, sillä ei maksettu edes vuokraa! )

Tällä hetkellä olen kotona uuden muksun kanssa, ja tuo esikoinen (nyt n.4v) on tietty kotona kanssa. Mutta todennälköisesti joudun palaamaan töihin taas niin että nuorin ei iehdi edes vuotta täyttää :/ Kun ei miehen tulot edelleen ole sen suuremmat...

Ja olen itsekin lh, joten tiedän kyllä tasan mitä näistä asioista hoitohenkilökunta ajattelee. (tosin epäilen että onko ap:lla itsellään yhtään lasta, sillä ajattelin yhtä kummasti aikoinaan ko aloittelin päiväkotityötä, että kuinka pienten lasten vanhemmat on pisimpiä päiviä töissä, eikö he yhtään ajattele lastaan jne. Ja kun sitten aikanaan sain oman lapsen, ja varsinkin sinä vaiheessa ko jouduin hänet laittamaan hoitoon, tajusin miksi jotkut vanhemmat olivat päätyneet ko. ratkaisuun...ei ole juurikaan ollut vaihtoehtoja silloin todennäköisesti))

Miksi miehesi ei jäänyt kotiin sitten pidemmäksi aikaa? Siis tuo perustelu on hassu, ikäänkuin mies ei voisi hoitovapaalle jäädä. Ei sillä, meilläkin mies kieltäytyi, josta olen vieläkin aika kiukkuinen ja oma asemani työelämässä kärsi merkittävästi, kun jäin sitten itse kotiin pidemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus. Ja lapsi joutui hoitoon aiemmin kuin olisi ollut ihanteellista. Minusta n. 2-vuotiaana on sopiva aika aloittaa hoidossa ja perhevapaat saisi jakaa niin, että äiti on ensin vuoden ja isä sitten sen toisen vuoden kotona. Hoidin enemmän kuin osuuteni, joten en itse todellakaan suostu syyllistymään siitä, että lapsi aloitti perhepäivähoidossa 1,5-vuotiaana.

 

Laki lasten päivähoidosta (36/1973, 2a §): Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä.

Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005):
Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa.
Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista.

Kuinka sinä ap mielestäsi täytät lain ja valtakunnallisen vasun tavoitteet perheiden tukemisesta ja päivähoidon henkilöstön ja perheiden keskinäisestä luottamuksesta, tasavertaisuudesta ja kunnioituksesta?

Vaikka turhaan minä tätä kysyn, trollihan sinä olet. En ole koskaan kuullut yhdenkään lto:n kutsuvan itseään pk-opeksi.

 

Kyllä pienistä lapsista voi kasvaa ihan ihmisiä isossa ryhmässä päiväkodissakin, mutta en usko että se monellekaan pienelle lapselle on mukavaa aikaa. Sen takia mä en tajuu niitä, ketkä valitsee laittaa pienen lapsen isoon päiväkotiryhmään, JOS vaihtoehtoja kuitenki on. Kyllä orvosta, eroperheen lapsesta tai jatkuvia selkäsaunoja saaneesta lapsesta voi tulla ihan kunnon kansalainen, mutta en minä ainakaan ehdoin tahdoin haluais omaa lastani laittaa siihen tilanteeseen. Ja juu ei ole sama asia olla päiväkodissa tai orpo, mutta pointti on se, että monenlaisista ikävistä asioista voi selvitä ihan ehjin nahoin. Siltikään mä en tajua, miten joku tahallaan laittaa pienen lapsen saati ihan vauvan semmoseen paikkaan, missä lapsi ei saa sitä huomioo, apua ja turvaa mitä se tarttis.

 

No ei tästä mikään hirveän pitkä aika ole, kun äitiysloma ei ollut näin pitkä mitä se nyt on ja todella pienenä meni lapset tarhaan. Erikoinen ajattelutapa aloittajalla ja minusta on surullista omankin lapseni kannalta, että tarhassa on tuollaisia ihmisiä töissä, katkeroituneita ja aina naama norsunv_itulla.

 

[QUOTE="a.p";29375079]Niitä ei pysty mukamas maksamaan peruspäivärahalla? Onpas kallista peruselämistä, jos ei rahat riitä olevinaan ruokaan jne.![/QUOTE]

Miksi ihmeessä olet päiväkodissa töissä? Kannattaisiko miettiä työpaikanvaihtoa?

Omat lapset vein hoitoon noin yhden vuoden ikäisenä. Kun ¨valitin¨ asiasta äidilleni (ettei ole varaa jäädä kotiin pidemmäksi aikaa), hän muistutti minua kuinka onnellisessa asemassa minä olen häneen verrattuna. Hän joutui viemään minut hoitoon 3 kk ikäisenä, koska silloin ei ollut vanhempainvapaata ja äitiysloman jälkeen ei ollut muuta vaihtoehtoa.

No onneksi olet päiväkodissa töissä nyt, etkä 70-luvulla.

 

[QUOTE="Hömelö";29379506]Kyllä pienistä lapsista voi kasvaa ihan ihmisiä isossa ryhmässä päiväkodissakin, mutta en usko että se monellekaan pienelle lapselle on mukavaa aikaa. Sen takia mä en tajuu niitä, ketkä valitsee laittaa pienen lapsen isoon päiväkotiryhmään, JOS vaihtoehtoja kuitenki on. Kyllä orvosta, eroperheen lapsesta tai jatkuvia selkäsaunoja saaneesta lapsesta voi tulla ihan kunnon kansalainen, mutta en minä ainakaan ehdoin tahdoin haluais omaa lastani laittaa siihen tilanteeseen. Ja juu ei ole sama asia olla päiväkodissa tai orpo, mutta pointti on se, että monenlaisista ikävistä asioista voi selvitä ihan ehjin nahoin. Siltikään mä en tajua, miten joku tahallaan laittaa pienen lapsen saati ihan vauvan semmoseen paikkaan, missä lapsi ei saa sitä huomioo, apua ja turvaa mitä se tarttis.[/QUOTE]

No niin. Johan päästiin taas vertaamaan päiväkodin oloja selkäänsaamiseen. Ei jestas, tämä palsta ei petä koskaan

 

Miksi ihmeessä olet päiväkodissa töissä? Kannattaisiko miettiä työpaikanvaihtoa?

Omat lapset vein hoitoon noin yhden vuoden ikäisenä. Kun ¨valitin¨ asiasta äidilleni (ettei ole varaa jäädä kotiin pidemmäksi aikaa), hän muistutti minua kuinka onnellisessa asemassa minä olen häneen verrattuna. Hän joutui viemään minut hoitoon 3 kk ikäisenä, koska silloin ei ollut vanhempainvapaata ja äitiysloman jälkeen ei ollut muuta vaihtoehtoa.

No onneksi olet päiväkodissa töissä nyt, etkä 70-luvulla.

Ja onneksi nykyään on sähköt...jne..

Tottakai asiat paranee ajan ja ymmärryksen myötä.

 

Ja tähän vielä, että meidän perheen ruokakustannukset on noin 850 € /kk. Joku vanhempainvapaalla oleva vois kommentoida riittääkö tuo vanhempainvapaan peruspäiväraha ruokakustannuksiin ja asumiseen.

Mulla ei ole omakohtaista kokemusta, koska sain lapset opiskeluaikana ja sain vain sen kaikkein pienimmän tuen. Jos nyt muistan oikein et se äitiyspäiväraha oli mulla jotain 250 - 350 € (?), koska sillä sain maksettua joka toinen kuukausi meidän vuokran. Luksusta =)

 

Asia ei selvästikään ollu sulle riittävän selvästi kerrottu kun tuohon takerrutaan. No puhutaan nyt sitte ihan vaan vaikka siitä, että lapsen tarpeita ei täytetä. Surullista nähdä miten monen mielestä on ok että oma pieni lapsi jää yksin jonnekin nurkkaan itkemään kun hoitotädeillä ei yksinkertaisesti riitä kädet ja syli hoitamaan kaikkien lasten syötöt, vaipat, pukemiset sun muut ja samalla pitelemään sylissä ja lohduttamaan jne kun tarvetta olis. Kumma miten syyksi viedä lapsi tarpeettomasti tosi pienenä päiväkotiin riittää ihan vaan se, että monessa maassa ja pari sukupolvee sitten meillä Suomessakin asiat on ollu huonommin.

 

Tämä ja imetys, toimii joka kerta. Aiheet jotka nostavat tunteet pintaan.

 

Tämä ja imetys, toimii joka kerta. Aiheet jotka nostavat tunteet pintaan.

Joo, olen varma että ap oli trolli, kutsui itseään pk-opeksi eikä lto:ksi eikä todellakaan vaikuttanut siltä että olisi opiskellut yliopistossa kasvatustieteitä ainakaan tämän vuosituhannen puolella. Lisäksi ei tuntunut tajuavan mitään kasvatuskumppanuudesta.

 

Koko keskustelun pääasia varmaan olikin, onko ap oikeesti lastentarhanopettaja ja millä nimikkeellä lto:t saavat itseään keskustelupalstalla kutsua. Syyttävä sormi yritetään vaan tuskissaan kääntää siihen, joka ottaa epäkohdan puheeksi ja toivotaan että alkuperäinen pointti unohtuu. Mulle on ihan sama mikä ap on ammatiltaan, mutta en kyllä tunne yhtään kasvatusalalla olevaa, joka laittais oman vuoden ikäsen lapsensa päiväkotiin. Enkä ihmettele yhtään miten päiväkodissa töissä olevat turhautuu tähän asiaan, jos osa vanhemmista joko ei kykene ymmärtämään tai ei halua ymmärtää oman lapsen etua. Luuletteko te muuten että päiväkodin henkilökunta tulee päivittäin mainostamaan, että taas jäi teidän pikku pallero ilman apua ja syliä ja tunti aamusta meni ihan itkuks, kun ei meitä hoitajia täällä vaan ole tarpeeksi? Jos nyt otsassa ei kaameeta kuhmua ole, niin toiset vaan sanoo vanhemmille että kaikki on menny ihan hyvin, kun tilanne on mikä on eikä se muuksi muutu. Tai sitten kukaan ei välttämättä ole edes huomannu sitä vähän ääntä pitävää lasta sivussa, kun joku toinen pitää kovempaa mekkalaa. Tai on kaikki voinu mennä ihan hyvinkin, ja toivottavasti onkin. Mun kuuleman mukaan kuitenkin käsipareja vaan on yksinkertasesti pääasiallisesti liian vähän että kerkeis tehä kaiken mitä pitäis ja haluais.

 

Kyllä se pointti ja ammatillisuus hukkuu jo heti otsikossa.
... ja ei ei omat lapseni eivät edes ole olleet päiväkodissa 1-2 vuotiaina.

 

Kyllä se pointti ja ammatillisuus hukkuu jo heti otsikossa.
... ja ei ei omat lapseni eivät edes ole olleet päiväkodissa 1-2 vuotiaina.

Joo, ammatillisuudesta ei kyllä ole jälkeäkään ap:n aloituksessa. Lastentarhanopettajien tulisi olla perheen kasvatuskumppaneita, mutta kuinka voit olla kasvatuskumppani, jos vihaat ja inhoat hoitolastesi vanhempia? Valtakunnallisessa vasussa korostetaan keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja kunnioitusta, ja ne kaikki ovat ap:ltä hukassa.

Jos ap todellakin on lto (mitä epäilen) hänen tulisi mitä pikimmin hakeutua työnohjaukseen.

 

Te jotka toistelette, että onneks ap ei oo teidän lasten pk:ssa: mistäs tiedätte ettei oo? Valtaosa päivähoidon työntekijöistä - johtajia myöten - ajattelee juuri noin. Sitä ei vaan luonnollisestikaan sanota ääneen eikä anneta näkyä asiakassuhteissa. Mielipide jokaiselle suotakoon, kunhan se ei vaikuta työskentelyyn.

 

Esikoinen meni päivähoitoon n. 1,5-vuotiaana ja kuopus menee 1v ja 4kk ikäisenä. Päivien pituus on max. 7h ja yleensä sen 6h.

Haen lapset päiväkodista kahden ja kolmen välillä. Meillä on koko ilta aikaa olla yhdessä ja lisäksi tilillä on rahaa maksaa laskut, lainat ja eläminen ajoissa ilman jatkuvaa rahasta stressaamista.

Lapsen paras on paljon muutakin kuin kotihoito.

 

Te jotka toistelette, että onneks ap ei oo teidän lasten pk:ssa: mistäs tiedätte ettei oo? Valtaosa päivähoidon työntekijöistä - johtajia myöten - ajattelee juuri noin. Sitä ei vaan luonnollisestikaan sanota ääneen eikä anneta näkyä asiakassuhteissa. Mielipide jokaiselle suotakoon, kunhan se ei vaikuta työskentelyyn.

Kuinka vaikuttaa vanhempien ja hoitajien väliseen kasvatuskumppanuuteen se, että vanhemmat joutuvat jatkuvasti epäilemään toisen osapuolen hyvää tahtoa?

Ja kuinka voit olla varma, että hoitolasten vanhempien vihaaminen ja inhoaminen ei muka vaikuttaisi työskentelyyn?

Mitä hyötyä päiväkodin työntekijöille on tästä keskinäisen epäluulon ja epäluottamuksen kylvämisestä?

 

Et voi väittää että ajattelet päiväkodin olevan paras, tai edes hyvä ratkaisu tuon ikäiselle!! Kaikki tietää että pk ei ole hyvä paikka 10kk vanhalle VAUVALLE.

Ymmärrän että joidenkin on pakko laittaa sinne vauvojakin, mutta hyvä paikka se ei vauvalle ole, ellei vanhemmat ole jotain alkkis/narkkari-sossutapauksia.

Et lukenut, mitä kirjoitin. Kommentoit vaan yhtä asiaa. Juuri edellä kerroin, että perheen ja lasten hyvinvointiin vaikuttaa niin moni muukin asia päivähoitoratkaisujen lisäksi, että tätä yhtä asiaa ei voi tarkastella mustavalkoisesti yksinään, eikä se yksinään ole lapsen hyvin- tai pahoinvoinnin tae.

 

Jos perheessä on asiat kunnossa, niin missähän tapauksessa päiväkotihoito lisää 1-vuotiaan hyvinvointia..?

 

Tuskin täälläkään kotihoitoa pidetään neljän seinän sisällä istumisena. Toisaalta ei myöskään nähdä että 3v tarvitsisi 8-10h hoitopäiviä ja että vanhemmuus olisi tuossa vaiheessa isolta osalta suoritettu.

Päivähoitoa ei nähdä mörkönä niin kuin suomessa (mitä en toisaalta ihmettele jos henkilökunta siellä vihaa pienten lasten vanhempia; ei mikään rakentava alku yhteistyölle ja luottamukselle...) vaan luonnollisena osana lapsen elämää. Paikkana jossa leikitään ja tavataan muita lapsia sen kotonaolon lisäksi.


Mutta tosissaan itsekin mielummin laitan lapsen hoitoon 1,5v iässä esim kolmeksi lyhyeksi päiväksi viikossa ilman että hänen tarvitsee ikinä olla täyspäiväisesti hoidossa sen sijaan että hoidan kotona 3v ja sitten täysaikaisesti päiväkotiin (jonka henkilökunta suhtautuu työhönsä varsin nurjasti).

Kerkeän nyt vastata vain tähän. Harmi ettet osaa lukea kirjoittamaani tekstiä, vaan teet päätelmiä ja tulkintoja omassa päässäsi. Meillä Suomessa on erinomaisia opettajia ja hoitajia päiväkodeissa, mukaanluettuna minä itse. Teen työni täydestä sydämmestä ja olen äärimmäisen lapsirakas. Siksi mietinkin lasten parasta ja tunnen kovasti myötätuntoa pienimmille jotka joutuvat päiväkotiin liian aikaisessa vaiheessa. Ammattitaitoon kuuluu kriittinen ajattelu ja kyky ajatella/pohtia lapsen parasta.

Pk hoito ei ole Suomessa mörkö! Jos sinusta asioista KESKUSTELU tekee aiheesta tabun, olet valitettavan hakoteillä ja selvästi asenteellinen.