Vihaan äitejä ketkä tuovat 1-2v. lapsiaan päivähoitoon.

Toki voidaan puhua asian vierestä eli millä ammattinimikkeellä päiväkodin hoitajista puhutaan, mutta yhtä kaikki. En koe tarvetta nostaa itseäni ylemmäksi ja viilailla pilkkua. Päiväkodin lasten perheet ovat huolenaiheeni.

 

Kannataisiko vaihtaa alaa. Itse ainakin harkitsen siinä vaiheessa jos alan vihata asiakkaita tai yhteistyökumppaneita.

 

Alan vaihto ei ole suunnitelmissa, mutta haluaisin oppia ymmärtämään asiakkaitani ja heidän itsekkäitä syitään paremmin. tämä on ammatillisesti haastava paikka, kun meidän pitäisi toimia lapsen parhaaksi ja puuttua epäkohtiin joista lapsi selvästi kärsii.

 

Kyllä minullakin huolestuttaa tämä nyky-yhteiskunta ja sen meno...mutta sinuna keskittäisin ammattitaidon, huolenpidon ja tuen niihin lapsiin ja heidän vanhempiin. Ovat valinneet niin tai näin, meidän ammattilaisten tehtävä ei ole arvostella perrheiden valintoja. Siinä mitä me taas voidaan, tai ainakin voidaan yrittää, on pitää lapsiryhmien koko jotenkin hallinnassa jotta lapsilla on mahdollisimman turvallinen ympäristö jossa viettää päivä

 

Kyllä minullakin huolestuttaa tämä nyky-yhteiskunta ja sen meno...mutta sinuna keskittäisin ammattitaidon, huolenpidon ja tuen niihin lapsiin ja heidän vanhempiin. Ovat valinneet niin tai näin, meidän ammattilaisten tehtävä ei ole arvostella perrheiden valintoja. Siinä mitä me taas voidaan, tai ainakin voidaan yrittää, on pitää lapsiryhmien koko jotenkin hallinnassa jotta lapsilla on mahdollisimman turvallinen ympäristö jossa viettää päivä

Jahas, no..ehkei se ole meidän tehtävä mutta kyllä totta vieköön meillä ammattilaisilla on oikeus ihmetellä asiaa anonyymisti jollain käpysellä keskuskelupalstalla. Kukaanhan ei ole asiaa läväyttämässä asiakkaalle päin naamaa. Ja sitäpaitsi pk:n (vai pitäisikö sanoa py:n) johtajalla on kyllä oikeus tarvittaessa kyseenalaistaa perheen päivähoidon tarve paikkaa haettaessa, ja muutenkin.

 

Ja jos on useita lapsia, pitää huomioida isompienkin tarpeet. Ei olisi kivaa, jos isompien pitäisi vaikkapa luopua harrastuksistaan vuosien ajaksi. Saatikka, jos perheen kotitalo pitäisi myydä kun lainanlyhennyksiä ei kotihoidontuella makseta.

Joissain maissa muuten pidetään nimenomaan lapsen edun mukaisena päivähoitoa n. vuoden iästä alkaen, vaikka vanhempi olisi kotonakin. Onko Suomessa päivähoidon taso sitten niin paljon heikompi, että täällä pitäisi vaikka perheen taloudellinen ja äidin henkinen hyvinvointi uhraten pitää lapset 3-vuotiaaksi asti kotona.

 

[QUOTE="vieras.";29375299]Ja jos on useita lapsia, pitää huomioida isompienkin tarpeet. Ei olisi kivaa, jos isompien pitäisi vaikkapa luopua harrastuksistaan vuosien ajaksi. Saatikka, jos perheen kotitalo pitäisi myydä kun lainanlyhennyksiä ei kotihoidontuella makseta.

Joissain maissa muuten pidetään nimenomaan lapsen edun mukaisena päivähoitoa n. vuoden iästä alkaen, vaikka vanhempi olisi kotonakin. Onko Suomessa päivähoidon taso sitten niin paljon heikompi, että täällä pitäisi vaikka perheen taloudellinen ja äidin henkinen hyvinvointi uhraten pitää lapset 3-vuotiaaksi asti kotona.[/QUOTE]

Joo, mutta ei niissä 'useissa muissa maissa' lapset ole kokopäivähoidossa jos äiti on kotona. Meillähän täällä toimii subjektiivinen oikeus jota moni edelleen, valitettavasti, käyttää siten, ettei lapsen etu toteudu.

 

[QUOTE="a.p";29375271]Alan vaihto ei ole suunnitelmissa, mutta haluaisin oppia ymmärtämään asiakkaitani ja heidän itsekkäitä syitään paremmin. tämä on ammatillisesti haastava paikka, kun meidän pitäisi toimia lapsen parhaaksi ja puuttua epäkohtiin joista lapsi selvästi kärsii.[/QUOTE]

Voin kertoa että vihaamalla sitä ei ainakaan opi. Ehkä sitten kannattaisi harkita jotakin jatko opintoja.

...niin ja itse yhteistyökumppanit useimmiten tarkoittaa usein omaisia, lähisiä tai ystäviä. Usein tosin pikemmin niitä lapsia kuin vanhempia jotka taas usein ovat niitä asiakkaita.

 

Jos molemmat vanhemmat työssä/opiskelemassa, niin ei siinä todellakaan ole oikeutta kyseenalaistaa kenelläkään hoitopaikkaa haettaessa..

 

Voin kertoa että vihaamalla sitä ei ainakaan opi. Ehkä sitten kannattaisi harkita jotakin jatko opintoja.

...niin ja itse yhteistyökumppanit useimmiten tarkoittaa usein omaisia, lähisiä tai ystäviä. Usein tosin pikemmin niitä lapsia kuin vanhempia jotka taas usein ovat niitä asiakkaita.

Joo, no, viha ei kai ole kaikkein hedelmällisin tunnetila, joten ehkä olisi syytä päästä sen yli.

 

Melkein 20 vuotta tein pätkätöitä, 4 vuotta yritettiin lasta ja viimein tärppäsi. Kun lapsi on vuoden vanha sain ensimmäisen vakituisen työpaikan. Valitettavasti vakituinen työpaikka on nykyään melkein lottovoitto täälläpäin, jossa kaupunkikin lomauttaa väkeä ensi vuonna, joten menin töihin. Toki on mieskin ja hänellä vakituinen työpaikka myös tällä hetkellä. Vuosia pätkätöitä tehneenä ja raha-asioita miettiessä ja välillä senttejä laskiessa, niin nykyään on sen puolesta paljon helpompaa. Meillä lapsi on kaikki lomat pois päiväkodista, nytkin menee hoitoon seuraavan kerran 7.1. Lapsen haen aina heti, jos töistä pääsen aikaisemmin ja yritän järjestää muutenkin ylimääräisiä vapaapäiviä. Toiset jaksaa sitä rahallista stressiä ja olla kotona lapsen kanssa, toiset valitsee toisin ja on yksi huolen aihe vähemmän. Säästöjä on jonkin verran ja hetken niiden avulla olisin vielä kotona voinut olla, mutta olisinko nyt töissä vai työtön, veikkaan, että työtön ja pätkätyörumbassa edelleen.

 

Aika monet lto:t ovat kasvatustieteen kandeja, osa sosionomeja. Eli kyllä noita kandeja näkyy monissa pk:ssa.
Ap:n toivoisin koko sydämestäni vaihtavan alaa. Toivottavasti omien lastenkohdalle ei osu yhtä ammattitaidotonta lto:a.

 

Jos molemmat vanhemmat työssä/opiskelemassa, niin ei siinä todellakaan ole oikeutta kyseenalaistaa kenelläkään hoitopaikkaa haettaessa..

No ei tietenkään jos paikkaa tarvitaan...

 

Meillä lapsi meni hoitoon 9 kk ikäisenä ihan sen takia, että äidilläkin oli jotain tekemistä. Eipä lapsi siitä pilalle mennyt, vaikka muutaman tunnin päivässä oli kaverien kanssa leikkimässäkin. Menin töihin seitsemäksi, lapsi meni kuuden tienoilla hoitoon nukkuvana kantokopassaan, heräili hoidossa 8-9 aikoihin ja lähti ulos leikkimään muiden kanssa aamupalan jälkeen. Söi ruoan ja meni päikkäreille, heräili kun tulin lapsen hakemaan noin 15.00. Hoitoajan voit itse miettiä, ja vaikutuksen moneen asiaan: rahalliseen tilanteeseen, jaksamiseen kun oli aikuistakin seuraa, lapsi tykkäsi ja kehittyi kovasti, oppi kävelemään vuoden ikäisenä vaikka hoitoon mennessään ei mennyt kuin pyörien eteenpäin, täti luki paljon satuja, että lapsen kirjoitustaito nyt kakkosella on hurjasti muita edellä, kuten myös sanavarastonsa jne...

 

[QUOTE="wieras";29375349]Aika monet lto:t ovat kasvatustieteen kandeja, osa sosionomeja. Eli kyllä noita kandeja näkyy monissa pk:ssa.
Ap:n toivoisin koko sydämestäni vaihtavan alaa. Toivottavasti omien lastenkohdalle ei osu yhtä ammattitaidotonta lto:a.[/QUOTE]

Monet ja monet...noh, ihan miten vaan. Itse olen vaan harvemmin törmännyt vaikka useissa kymmenissä päikyissä olen kierrellyt. Mutta mitäpä sitä kiistämään jos sun kokemusken mukaan näin on.
Ap:n ammattitaidosta ei kyllä hirveesti voi vetää johtopäätöksiä aloituksen perusteella. Mitä mieltä olet mun ammattitadosta lh:na? =)

 

no huh, tuskin sinäkään olet kenenkään äidin toivomuslistalla. olet niin suvaitsevainen, sukupuolet tasa-arvoisia, varmasti viet pojalle vauvanuken ja pyydät auttamaan pienempää tyttöä lapasten laitossa.

 

Kiitos lamanmorbid! Tuota juuri olen minäkin mieltä. Viha ei tietenkään kuulu työhön mutta täällä on lupa onneksi päästellä höyryjä, ja kyseenalaistaa meidän yhteiskunnan normeja. Lapset eivät kykene niihin vaikuttamaan, joten vähintä mitä voin ihmisenä ja lto:na tehdä on tuoda esille nurjia puolia aktiivisesti. Yksikin perhe, joka havahtuisi miettimään kahdesti pikkulapsensa hoitoa olisi jo hyvä.

 

[QUOTE="wieras";29375349]Aika monet lto:t ovat kasvatustieteen kandeja, osa sosionomeja. Eli kyllä noita kandeja näkyy monissa pk:ssa.
Ap:n toivoisin koko sydämestäni vaihtavan alaa. Toivottavasti omien lastenkohdalle ei osu yhtä ammattitaidotonta lto:a.[/QUOTE]

Minusta ammatillisuuteen kuuluu ammattirooli, osaaminen, taidot ja niiden jatkuva kehittäminen - työssä. Nyt olen kuitenkin vapaalla ja mielelläni vaihdan ajatuksia tästä huolestuttavasta ilmiöstä, vaikkei toki mikään uusi ongelma meille olekaan.

 

[QUOTE="a.p";29375374]Kiitos lamanmorbid! Tuota juuri olen minäkin mieltä. Viha ei tietenkään kuulu työhön mutta täällä on lupa onneksi päästellä höyryjä, ja kyseenalaistaa meidän yhteiskunnan normeja. Lapset eivät kykene niihin vaikuttamaan, joten vähintä mitä voin ihmisenä ja lto:na tehdä on tuoda esille nurjia puolia aktiivisesti. Yksikin perhe, joka havahtuisi miettimään kahdesti pikkulapsensa hoitoa olisi jo hyvä.[/QUOTE]

No täytyy sanoa, että sen verran ajattelen enkä missään nimessä veisi lastani hoitoon päiväkotiin alle 3 vuotiaana, mutta onneksi se ei ole mitenkään pakollista suomessa nykyäänkään, vaikka lapsi menisi hoitoon ilman vanhemman hoitovapaata. Kuten varmaankin tiedät, hoitovapaa ei ole ihan peruspäivärahan tuloista, että turhapa sitä on höpöttää, että kyllä sitä nyt päivärahalla toimeen tulee.

 

[QUOTE="a.p";29375386]Minusta ammatillisuuteen kuuluu ammattirooli, osaaminen, taidot ja niiden jatkuva kehittäminen - työssä. Nyt olen kuitenkin vapaalla ja mielelläni vaihdan ajatuksia tästä huolestuttavasta ilmiöstä, vaikkei toki mikään uusi ongelma meille olekaan.[/QUOTE]

Ei todellakaan, äitinikin aloitti 70 luvun puolella perhepäivähoitajana ja todellakin lapset tulivat hoitoon kun vanhemmat menivät töihin, nuorimmat muutaman kuukauden ikäisinä.

 

[QUOTE="a.p";29375374]Viha ei tietenkään kuulu työhön mutta täällä on lupa onneksi päästellä höyryjä, ja kyseenalaistaa meidän yhteiskunnan normeja.[/QUOTE]

Ammattitaitoisempaa tunteita on käsitellä työyhteisössä eikä julkisuudessa. Ikävää jos työyhteisössä ei siihen mahdollisuutta ole.

Vaikeutat vaan omaa työtäsi päästelemällä höyryjä ulos yleisellä keskustelu palstalla.
Jos taas haluat/haluaisit oikeasti vaikuttaa vanhempien päätöksiin se ei tapahdu vetoamalla tunteisiin... ei ainakaan siihen mitä sinä heitä kohtaan tunnet.

 

Ammattitaitoisempaa tunteita on käsitellä työyhteisössä eikä julkisuudessa. Ikävää jos työyhteisössä ei siihen mahdollisuutta ole.

Vaikeutat vaan omaa työtäsi päästelemällä höyryjä ulos yleisellä keskustelu palstalla.
Jos taas haluat/haluaisit oikeasti vaikuttaa vanhempien päätöksiin se ei tapahdu vetoamalla tunteisiin... ei ainakaan siihen mitä sinä heitä kohtaan tunnet.

Hmmm. Ja kysymys kuuluu: miten?

 

Ammattitaitoisempaa tunteita on käsitellä työyhteisössä eikä julkisuudessa. Ikävää jos työyhteisössä ei siihen mahdollisuutta ole.

Vaikeutat vaan omaa työtäsi päästelemällä höyryjä ulos yleisellä keskustelu palstalla.
Jos taas haluat/haluaisit oikeasti vaikuttaa vanhempien päätöksiin se ei tapahdu vetoamalla tunteisiin... ei ainakaan siihen mitä sinä heitä kohtaan tunnet.

minusta on hyvä keskustella ammatillisista huolista ja epäkohdista välillä myös ns julkisesti. Eivät nämä salassapidettäviä asioita ole vaan hyvin yleisellä tasolla käytäviä keskusteluita... Ikävä jos koet sen vääräksi, että käy laajempaa ja avointa keskustelua vapaalla foorumilla.

 

[QUOTE="a.p";29375442]minusta on hyvä keskustella ammatillisista huolista ja epäkohdista välillä myös ns julkisesti. Eivät nämä salassapidettäviä asioita ole vaan hyvin yleisellä tasolla käytäviä keskusteluita... Ikävä jos koet sen vääräksi, että käy laajempaa ja avointa keskustelua vapaalla foorumilla.[/QUOTE]

Vai että välillä... Jos seuraisit julkista keskustelua, tietäisit että tästä aiheesta on keskusteltu tällä palstalla sekä suuremmissakin medioissa viime vuosien aikana säännöllisesti ja suhteellisen paljon.

Fakta on nyt ja tulevaisuudessakin se, että osa perheistä, syystä tai toisesta, vievät lapsensa jo alle vuoden ikäisinä hoitoon. Niinpä mielestäni olisi tärkeintä keskittyä kehittämään päivähoitoa sellaiseksi, että näillä alle yksi vuotiaillakin olisi siellä hyvä ja turvallinen olla. Vanhempien syyllistämisellä ei saada mitään hyvää aikaiseksi. Syyt siihen, miksi lapset viedään kodin ulkopuolelle hoitoon ovat moninaisia eivätkä kuullu kenellekään perheen ulkopuoliselle (pl. sosiaaliset syyt) eikä kenelläkään ole varaa lähteä arvostelemaan vieraiden perheiden ratkaisuja tarkkoja taustoja tietämättä.

 

Komppaan "wierasta"..