Missä vaiheessa se "parkumaan jättäminen" ei ole enää julmaa?

[Aargghh prkl]

Tunnetaan myös kauniimmalta nimeltä, unikoulu.
Muistan vielä kaiholla esikoisen ensimmäisen vuoden, kun vauva ihan vahingossa nukahti. Oi se oli ihanaa, matolta kantoi sänkyyn, nukahteli syliin ja kannettiin sänkyyn ja jos vietiin nukkumaan NIIN VIETIIN NUKKUMAAN ja se oli siinä.

Nyt päivästä menee arviolta alakanttiin 4h pelkkiin nukuttamistoimenpiteisiin. On hytkytystä tissin kanssa, yritetään pari kertaa "huijata" vauva jäämään, palataan takaisin kun hoksaa aikeemme, hytkytellään lisää ja sitten taas koitetaan. Vauva ei vahingossakaan väsyneenä nukahda, vaan muistuttaa tästä kitisemällä ensimmäiset pari tuntia.
Hermot on melkein joka päivä kireellä kuten arvaatte varmaan ja pyydän neuvoja.

Kaikki kikat ja ihan kaikki otetaan käyttöön. Tuntuu että kaikkea ollaan kokeiltu, mutta voin kokeilla vaikka uudestaan ja tuplana ja päällekäin ja ihan mitä vaan...
Tiedän ettei pikkuvauva "opi" nukahtamaan, mutta missä iässä voidaan jo puhua siitä, että totutetaan vauva jäämään sänkyyn ilman lehtien heilutusta ja viinirypäleiden tiputtelua suuhun?

 

["vieras"]

Mitä jos lopettaisit koko nukuttamisen? Ennemmin tai myöhemmin se nukahtaa kuitenkin. Joo, voi alkuun tulla sellasta, että valvottaa itsensä yliväsyneeksi, mutta ei siihen kukaan kuole. Pidä muuten säännöllinen päivärytmi, ulkoilkaa ja rauhoittakaa illat. Kylpekää ja syökää iltapalaa rauhassa, pukekaa yöpuku ja hämärtäkää ympäristöä. Kyllä se pieni ihminen jossain vaiheessa nukahtaa. Älä painosta.

 

[vieras#2]

Mutta älä jätä yksin! Ole läsnä, turvana.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";29177143]Mitä jos lopettaisit koko nukuttamisen? Ennemmin tai myöhemmin se nukahtaa kuitenkin. Joo, voi alkuun tulla sellasta, että valvottaa itsensä yliväsyneeksi, mutta ei siihen kukaan kuole. Pidä muuten säännöllinen päivärytmi, ulkoilkaa ja rauhoittakaa illat. Kylpekää ja syökää iltapalaa rauhassa, pukekaa yöpuku ja hämärtäkää ympäristöä. Kyllä se pieni ihminen jossain vaiheessa nukahtaa. Älä painosta.[/QUOTE]

Eli annan huutaa itsensä uneen vai miten? Vauvahan kitisee nytkin yliväsymystä pitkään ennen kuin viedään nukkumaan. Vai tarkoitatko että annan kitistä monta tuntia sylissä kunnes luovuttaa ja nukahtaa siihen. Eikö se ole vähän sama asia kuin nukuttaisin? Jos taas en nosta syliin niin parkuu lattialla itsensä uneen?

 

[vieras#2]

[QUOTE="a.p";29177156]Eli annan huutaa itsensä uneen vai miten? Vauvahan kitisee nytkin yliväsymystä pitkään ennen kuin viedään nukkumaan. Vai tarkoitatko että annan kitistä monta tuntia sylissä kunnes luovuttaa ja nukahtaa siihen. Eikö se ole vähän sama asia kuin nukuttaisin? Jos taas en nosta syliin niin parkuu lattialla itsensä uneen?[/QUOTE]

Köllöttäkää yhdessä siellä lattialla tai sängyssä. Tai pidä sylissä, jos lapsi sitä pyytää. Syli on pienen paikka.

Laske kuinka ison osan prosenteissa "joudut" nyt käyttämään pienen lapsesi rinnalla. Mieti, onko se oikesti liikaa pyydetty? Tämä ajatus voi auttaa jaksamaan ja suhteuttamaan tunnetta siitä, että lapsen kanssa on rankkaa.

 

[vieras#2]

Kuinka ison osan elämästäsi siis...

 

["a.p"]

Köllöttäkää yhdessä siellä lattialla tai sängyssä. Tai pidä sylissä, jos lapsi sitä pyytää. Syli on pienen paikka.

Laske kuinka ison osan prosenteissa "joudut" nyt käyttämään pienen lapsesi rinnalla. Mieti, onko se oikesti liikaa pyydetty? Tämä ajatus voi auttaa jaksamaan ja suhteuttamaan tunnetta siitä, että lapsen kanssa on rankkaa.

Köllöttelisin mielelläni, sehän vasta ihanaa olisi jos voisimme köllötellä. Voisin vaikka tupla-ajan köllötellä, mutta meillä se tarkottaa käytännössä sitä, että lapsi karjuu kurkkusuorana ja ainoa mikä sen lopettaa, on nouseminen ylös ja hytkytys.

No jokatapauksessa sanoin jo, etten jaksa sitä vähintään neljää tuntia päivästä hytkytellä ja tupla-aikaa tuosta yhteensä kuunnella parkumista, joten siihen kyselin neuvoja.
Olen nyt 7 kuukautta hytkyttänyt koko elämäni edestä, alkaa kiitos riittää jo.

 

["Jepulis"]

[QUOTE="a.p";29177156]Eli annan huutaa itsensä uneen vai miten? Vauvahan kitisee nytkin yliväsymystä pitkään ennen kuin viedään nukkumaan. Vai tarkoitatko että annan kitistä monta tuntia sylissä kunnes luovuttaa ja nukahtaa siihen. Eikö se ole vähän sama asia kuin nukuttaisin? Jos taas en nosta syliin niin parkuu lattialla itsensä uneen?[/QUOTE]

Jep. Meillä on samanlainen 5kk ja ei todellakaan JÄÄ mihinkään eikä nukahda ilman apua. Olen nostanut kädet ilmaan. Meillä on vaativa vauva ja sillä hyvä.

No on yks juttu, jota voit koittaa. Eli kun selkä väärällään oot rytkyttäny ja hytkyttäny sen vauvan siihen kuntoon et silmät alkaa lumpsuun niin laske pinnikseen. Kädet päälle ja hytkytä pinnistä (meillä keinujalat pinniksessä). Hyssytä samalla tai vaihtoehtoisesti voi käyttää jotain white noisea you tubesta (esim baby got colic). Kun lasket vauvan niin avaa silmät ja ensimmäisillä kerroilla tod näk alkaa parkuun. No, nosta se ylös ja rauhoita niin, että silmät alkaa lupsuun. Sit taas sinne pinnikseen, kädet päälle, hyssytystä jne. Sitten kun olet toistanut tätä 1-50x, niin joskus vauva vaan nukahtaa sinne sänkyynsä. Seuraavana iltana nostokertoja saattaa olla jo vähemmän ja tarkoituksena olisi, että vauva oppisi nukahtamaan sinne.

Meillä edellinen nukutuskeino toimi hienosti 4kk ikäiselle, mut nyt on menty vähän takapakkia, kun vauva on täyttänyt 5kk (olisko noi rokotukset kiusannu).

 

[vieras#2]

[QUOTE="a.p";29177207]Köllöttelisin mielelläni, sehän vasta ihanaa olisi jos voisimme köllötellä. Voisin vaikka tupla-ajan köllötellä, mutta meillä se tarkottaa käytännössä sitä, että lapsi karjuu kurkkusuorana ja ainoa mikä sen lopettaa, on nouseminen ylös ja hytkytys.

No jokatapauksessa sanoin jo, etten jaksa sitä vähintään neljää tuntia päivästä hytkytellä ja tupla-aikaa tuosta yhteensä kuunnella parkumista, joten siihen kyselin neuvoja.
Olen nyt 7 kuukautta hytkyttänyt koko elämäni edestä, alkaa kiitos riittää jo.[/QUOTE]

Olet niin puolustuskannalla ja syvällä suossasi, ettet pysty ajattelemaan kovinkaan järkevästi saati ottamaan vastaan neuvoja, vaikka ihan hyvällä yritin...

Jos olet vierellä ja koko ajan saatavilla, siis niin, että makaat vaikka sängyllä ja lapsella on vapaa pääsy kainaloon, ei hän vaurioidu huutamisesta. Huutaminen ei ole vahingollista, mutta kokemus hylätyksi tulemisesta on. Eli yksin tai esim pinnikseen et lasta voi jättää huutmaaan. Jos huuto käy korviisi, laita korvatulpat tai kuuntele musiikkia. Kun itse pysyt tyynenä ja mahdollisimman rentona, on lapsenkin helpompi rauhoittua.

 

["a.p"]

[QUOTE="Jepulis";29177228]Jep. Meillä on samanlainen 5kk ja ei todellakaan JÄÄ mihinkään eikä nukahda ilman apua. Olen nostanut kädet ilmaan. Meillä on vaativa vauva ja sillä hyvä.

No on yks juttu, jota voit koittaa. Eli kun selkä väärällään oot rytkyttäny ja hytkyttäny sen vauvan siihen kuntoon et silmät alkaa lumpsuun niin laske pinnikseen. Kädet päälle ja hytkytä pinnistä (meillä keinujalat pinniksessä). Hyssytä samalla tai vaihtoehtoisesti voi käyttää jotain white noisea you tubesta (esim baby got colic). Kun lasket vauvan niin avaa silmät ja ensimmäisillä kerroilla tod näk alkaa parkuun. No, nosta se ylös ja rauhoita niin, että silmät alkaa lupsuun. Sit taas sinne pinnikseen, kädet päälle, hyssytystä jne. Sitten kun olet toistanut tätä 1-50x, niin joskus vauva vaan nukahtaa sinne sänkyynsä. Seuraavana iltana nostokertoja saattaa olla jo vähemmän ja tarkoituksena olisi, että vauva oppisi nukahtamaan sinne.

Meillä edellinen nukutuskeino toimi hienosti 4kk ikäiselle, mut nyt on menty vähän takapakkia, kun vauva on täyttänyt 5kk (olisko noi rokotukset kiusannu).[/QUOTE]
Tuota teen nytkin eikä ne kerrat ole vähentyneet. Kiitos silti vinkistä!
Tuota white noicea kokeiltiin ja toimikin hetken aikaa, sitten yhtäkkiä lakkasi senkin teho. Luulin jo hetken, että nyt on suunta parempaan.

 

["vieras"]

Eikö vauva nukahda rinnalle? Sillä tavalla itse nukutin, sai ainakin köllötellä samalla.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";29177252]Eikö vauva nukahda rinnalle? Sillä tavalla itse nukutin, sai ainakin köllötellä samalla.[/QUOTE]

Ei koskaan. : /

 

["a.p"]

Olet niin puolustuskannalla ja syvällä suossasi, ettet pysty ajattelemaan kovinkaan järkevästi saati ottamaan vastaan neuvoja, vaikka ihan hyvällä yritin...

Jos olet vierellä ja koko ajan saatavilla, siis niin, että makaat vaikka sängyllä ja lapsella on vapaa pääsy kainaloon, ei hän vaurioidu huutamisesta. Huutaminen ei ole vahingollista, mutta kokemus hylätyksi tulemisesta on. Eli yksin tai esim pinnikseen et lasta voi jättää huutmaaan. Jos huuto käy korviisi, laita korvatulpat tai kuuntele musiikkia. Kun itse pysyt tyynenä ja mahdollisimman rentona, on lapsenkin helpompi rauhoittua.

Jep kiitos, suossa kyllä ollaan.
Olen yrittänyt nukuttaa pinnikseen noin, että olen vierellä ja annan huutaa, mutta lapsi konttaa itsensä joka kerta pinniksen puihin jotenkin niin, että saa itsensä jumiin ja siitä parkuminen vasta lähteekin, voisin toki kokeilla tätä vielä siirtäen aina paikoilleen ja odotella esim 3 tuntia nukahtamista jos vaikka kerrankin nukahtaisi itse. Vauva syö vielä neljä kertaa yössä ja perhepeti on siksi ollut pääsääntöisesti käytössä, siinä taas sama menetelmä tarkoittaa konttailua pitkin sänkyä, naamani repimistä ja karjumista. Pitäisi pidellä kiinni jotta vauva ei lähtisi enkä tiedä onko se niin hellä keino sekään.
Otan kyllä neuvoja vastaan, mutta kerron jos jotain ollaan jo kokeiltu ja ei toimi. Ei tarvitse suuttua, olen sinulle tosi kiitollinen jos viitsit yrittää auttaa kuten teetkin.

 

["saana"]

Heräileekä myös tiheään? Käy lukemassa refluksista ja silent refluksista, sopiiko oireet teidän vauvaan? Voi olla syy, miksi makuulle nukahtaminen ei onnistu..

 

["Jepulis"]

[QUOTE="a.p";29177251]Tuota teen nytkin eikä ne kerrat ole vähentyneet. Kiitos silti vinkistä!
Tuota white noicea kokeiltiin ja toimikin hetken aikaa, sitten yhtäkkiä lakkasi senkin teho. Luulin jo hetken, että nyt on suunta parempaan.[/QUOTE]

Joo meilläkin sänkyyn laskettaessa rävähtää silmät nykyään sepposen seljälleen ja alkaa kääntyilyralli ja kaikki raajat lyö tahtia.

Näitä vauvoja on. Ja me ei ainakaan myönnetä, että oltaisiin opetettu tuo syliin nukahtaminen - jo synnärillä minä hytkytin sylissä vauvaa uneen kun ei muulla nukahtanut - siis vastasyntynyt!? Huusi kun hyeena, jos laittoi sinne omaan punkkaansa.

 

["a.p"]

[QUOTE="saana";29177283]Heräileekä myös tiheään? Käy lukemassa refluksista ja silent refluksista, sopiiko oireet teidän vauvaan? Voi olla syy, miksi makuulle nukahtaminen ei onnistu..[/QUOTE]

Se tässä on vähän outoa, että yöt on aina menneet ihan ok. Herää kyllä syömään noin neljästi yöllä, mutta silloin nukahtaa viereen eikä yleensä tarvitse hytkytellä. Kerran tai pari viikossa on sellaisia vaikeita öitä, sitten voi olla että viitenä herää vain neljästi syömään ja nukahtaa sitten. Yöunille meno kuuluu kuitenkin niihin hankaliin kertoihin.
En tajua miksi tämä on niin ristiriidassa muiden unien kanssa, kummallinen tyyppi tuo vauva.

 

[ddd]

Oletko tehnyt uniajoista erilaisen verrattuna muihin aikoihin? Eli tavallaan näin kertoisit että nyt on aika nukahtaa jo ennen kuin menee siihen mainitsemaasi yliväsymykseen. Voi olla vaikeampi rauhoittua kun on jo ihan liian väsy.

 

["a.p"]

[QUOTE="Jepulis";29177286]Joo meilläkin sänkyyn laskettaessa rävähtää silmät nykyään sepposen seljälleen ja alkaa kääntyilyralli ja kaikki raajat lyö tahtia.

Näitä vauvoja on. Ja me ei ainakaan myönnetä, että oltaisiin opetettu tuo syliin nukahtaminen - jo synnärillä minä hytkytin sylissä vauvaa uneen kun ei muulla nukahtanut - siis vastasyntynyt!? Huusi kun hyeena, jos laittoi sinne omaan punkkaansa.[/QUOTE]

Mä en eka ymmärtänyt hytkyttää vauvaa synnärillä kun ei esikoista koskaan hytkytelty. Karjui vaan selkä kaaressa ja olin vähän äimänkäkenä (muutenkin vahvoissa kipulääkkeissä leikkauksen jäljiltä) .
Kätilö sitten tuli huoneeseen ja alkoi hytkyttää ja vauvan itku loppui kuin seinään. Kätilö neuvoi hytkyttämään kun vauvalla ilmeisesti vatsavaivoja ja siitä se sitten lähti. Muutaman tunnin ikäisenä.

Ja arvaa särähtääkö minulla joka kerta kun joku kysyy "opetitteko vauvalle, että pitää hytkyttää uneen". Siinä vaiheessa joudun laskemaan hetken etten hyökkää sanallisesti päälle ja kehota itse tulla kokeilemaan samanlaista vauvaa. Tiedät varmaan fiiliksen?

 

[vai 4h?:O]

Tunnetaan myös kauniimmalta nimeltä, unikoulu.
Muistan vielä kaiholla esikoisen ensimmäisen vuoden, kun vauva ihan vahingossa nukahti. Oi se oli ihanaa, matolta kantoi sänkyyn, nukahteli syliin ja kannettiin sänkyyn ja jos vietiin nukkumaan NIIN VIETIIN NUKKUMAAN ja se oli siinä.

Nyt päivästä menee arviolta alakanttiin 4h pelkkiin nukuttamistoimenpiteisiin. On hytkytystä tissin kanssa, yritetään pari kertaa "huijata" vauva jäämään, palataan takaisin kun hoksaa aikeemme, hytkytellään lisää ja sitten taas koitetaan. Vauva ei vahingossakaan väsyneenä nukahda, vaan muistuttaa tästä kitisemällä ensimmäiset pari tuntia.
Hermot on melkein joka päivä kireellä kuten arvaatte varmaan ja pyydän neuvoja.

Kaikki kikat ja ihan kaikki otetaan käyttöön. Tuntuu että kaikkea ollaan kokeiltu, mutta voin kokeilla vaikka uudestaan ja tuplana ja päällekäin ja ihan mitä vaan...
Tiedän ettei pikkuvauva "opi" nukahtamaan, mutta missä iässä voidaan jo puhua siitä, että totutetaan vauva jäämään sänkyyn ilman lehtien heilutusta ja viinirypäleiden tiputtelua suuhun?

Minkä ikäisestä on nyt kyse? Nälkähän sillä ehtii tulemaan jo neljässä tunnissa?
Et ole sitten koittanut antaa ruokaa lisää? Lapsia löytyy 4 eikä ole ainoatakaan tarvinnut huudattaa, saati nukuttaa, kylläisenä nukahtavat itsellään, meillä ei ole itseasiassa lapset ikinä huutaneet kun kipeenä, mä en pidä edes normaalina vauvan jatkuvaa itkua!

 

[kellokas]

[QUOTE="Jepulis";29177286]Joo meilläkin sänkyyn laskettaessa rävähtää silmät nykyään sepposen seljälleen ja alkaa kääntyilyralli ja kaikki raajat lyö tahtia.

Näitä vauvoja on. Ja me ei ainakaan myönnetä, että oltaisiin opetettu tuo syliin nukahtaminen - jo synnärillä minä hytkytin sylissä vauvaa uneen kun ei muulla nukahtanut - siis vastasyntynyt!? Huusi kun hyeena, jos laittoi sinne omaan punkkaansa.[/QUOTE]

Minä kanssa hytkytin vauvaa öisin kun tuntui olevan ainoa keino mikä auttoi siihen itkuun. Sitten se yhtäkkiä vain loppui. Joten en usko että on kyse mistään opetuksesta, vaan jostain mystisestä vaivasta tai tarpeesta joka joillain on ja joillain ei. Typerää tuo "opetettu" -juttu.

 

["a.p"]

Oletko tehnyt uniajoista erilaisen verrattuna muihin aikoihin? Eli tavallaan näin kertoisit että nyt on aika nukahtaa jo ennen kuin menee siihen mainitsemaasi yliväsymykseen. Voi olla vaikeampi rauhoittua kun on jo ihan liian väsy.

Hmm tarkoitatko jotain tiettyä tapahtumaa ennen nukkumaanmenoa?
En mitään erikoista jos ei tuota nukuttelua lasketa. Mitä ehdottaisit?

 

[Muistot kamalat]

Mites nukahtaako päivälläkään muuhun kun hyssytykseen? Minä toteutin asteittaisen unikoulun vauvalle, joka ei nukkunut kuin tissi suussa sylissä. Päiväaikaan oli vähemmän kiukkuinen, joten eka huudatin sylissä että oppi nukkumaan ilman tissiä. Sitten huudatin kainalossa että oppii nukkumaan vieressä, ei sylissä. Huuto oli kuitenkin aika pientä ja lyhyttä verrattuna öiseen karjuntaan. Ja perskules kun tämän oppi niin homma alkoi toimia myös yöllä. 6kk iässä oli soseet täysin menossa, joten jätin yöimetykset pois, koska tyyppi alkoi vaan tutittaa tissiä. Tämänkin tein kainaloon ottamisen kautta, eipä tarvinnut montaa yötä odottaa kun alkoi ihan tassuttelulla nukahtaa uudelleen vieressä olevaan sänkyynsä.
En olisi kyennyt täysin unikouluun, joten pehmeä liukuma sopi meille.

 

["Jepulis"]

[QUOTE="a.p";29177312]Mä en eka ymmärtänyt hytkyttää vauvaa synnärillä kun ei esikoista koskaan hytkytelty. Karjui vaan selkä kaaressa ja olin vähän äimänkäkenä (muutenkin vahvoissa kipulääkkeissä leikkauksen jäljiltä) .
Kätilö sitten tuli huoneeseen ja alkoi hytkyttää ja vauvan itku loppui kuin seinään. Kätilö neuvoi hytkyttämään kun vauvalla ilmeisesti vatsavaivoja ja siitä se sitten lähti. Muutaman tunnin ikäisenä.

Ja arvaa särähtääkö minulla joka kerta kun joku kysyy "opetitteko vauvalle, että pitää hytkyttää uneen". Siinä vaiheessa joudun laskemaan hetken etten hyökkää sanallisesti päälle ja kehota itse tulla kokeilemaan samanlaista vauvaa. Tiedät varmaan fiiliksen? [/QUOTE]

Joo tuttu tunne! tänään viimeksi anoppi antoi ymmärtää, että vauva on oikein ehdollistettu sylissä nukahtamiseen. Laskin hiljaa kymmeneen... Tää on meidän eka ja vaikka tiesin, että pikkuvauvavaihe ei ole helppo niin enpä tajunnut, että se voisi olla näin raskasta ihan fyysisesti.

 

[Äiteetääki]

10 vuoden päästä hytkytyksiä tarvii. Nauti nyt kun voit. Niin tein minäkin, ainakin 8 vuotta, iltasatu vieressä, silittelyt, paijaus ja jonkinsortin hytkytys. Lapsenin on fiksu, rauhallinen ja ihana 15 vuotias nyt. Muistan kyllä itsekin tuskastuneeni, mutta se kyllä kannatti, siis se hellyttely, ja kannatteli. Sekä äitiä että lasta.

 

["vieras"]

Mä kanssa ehdottelisin refluksia. Ei ne oireet mitenkään kiveen hakattuja ole, että voi hyvinkin olla jotain elimellistä vikaa eikä niinkään viinirypäleiden ja leyhyttelyn kaipuuta . Ota ihmeessä selvää . Ja kovasti jaksamista!