Sinä, joka et ole äitisi/isäsi kanssa väleissä, niin..

..tapaavatko lapsesi kuitenkin mummoaan/vaariaan? Mistä syystä ette ole väleissä?

 

Eivät tapaa äitiäni, alkoholisti, tarviiko sitä enempää selittää...

 

Ei tapaa. Koska äitiä ei kiinnosta nähdä. Olemme kuulemma rasite hänelle vaan.

 

[QUOTE="vieras";29097772]Eivät tapaa äitiäni, alkoholisti, tarviiko sitä enempää selittää...[/QUOTE]

Saako kysyä, millainen alkoholisti? Juoko siis 24/7 tyyliin?

 

Saako kysyä, millainen alkoholisti? Juoko siis 24/7 tyyliin?

No ei ihan 24/7, käy edelleen töissä, mutta silloinkin on krapulassa vähintään, juo heti kotiin päästyään jos kotia asti edes ehtii, sekä kaikki vapaa päivät heti aamusta lähtien. On kuiten jo juonut aivonsa pilalle, näkee pikku-ukkoja ja saa juoppohulluus kohtauksia. Jätti käyttämättä vaihtoehdon olla juomatta ja osallistua lasteni elämään.

 

Ei tapaa, meidän perhe ei pidä mitään yhteyttä.

Mielenterveysongelmia.

 

[QUOTE="vieras";29097818]No ei ihan 24/7, käy edelleen töissä, mutta silloinkin on krapulassa vähintään, juo heti kotiin päästyään jos kotia asti edes ehtii, sekä kaikki vapaa päivät heti aamusta lähtien. On kuiten jo juonut aivonsa pilalle, näkee pikku-ukkoja ja saa juoppohulluus kohtauksia. Jätti käyttämättä vaihtoehdon olla juomatta ja osallistua lasteni elämään.[/QUOTE]

Ok, kiitos selvennyksestä.
Mun äiti juo myös, ei ole enää työelämässä. Hirveesti ei olla oltu viimeisen parin vuoden aikana tekemisisssä, niin en tarkkaan tiedä kuinka paljon juo tällä hetkellä. Meidän lapsi nyt 2v ja äitini tietysti syyllistää mua kun "en anna hänen olla mummo lapselleni". Mielestäni toimin oikein, mutta väkisinkin sitä miettii..

 

Ei tapaa, vauva tosin vasta 7 viikkoa mutta ei myöskään tule tapaamaan. Alkoholisti, mielenvikainen.. Eli ei edes käy töissä kun vaan ryyppää. Yritti tappaa isäni ennen eroa viime kesänä puukottamalla. Eipä tarvii enempää kertoa, kun eiköhän tästä selviä tarpeeksi.

 

[QUOTE="Vilperi";29097833]Ei tapaa, vauva tosin vasta 7 viikkoa mutta ei myöskään tule tapaamaan. Alkoholisti, mielenvikainen.. Eli ei edes käy töissä kun vaan ryyppää. Yritti tappaa isäni ennen eroa viime kesänä puukottamalla. Eipä tarvii enempää kertoa, kun eiköhän tästä selviä tarpeeksi.[/QUOTE]

Kamalaa . Voimia sinulle!

 

Ei olla tekemisissä kummankaan isien kanssa. Oma isäni juo eikä pidä lupauksiaan. Mieheni ei ole antanut anteeksi lapsuuden hylkäämistä omalle isälleen. Harvoin kun on nähty molemmat miehet ovat kuin parasta isää ja pappaa.... Hämmentäviä tapaamisia.

 

Meillä ei lapset tunteneet isääni ollenkaan, en itsekkään tavannut kahteen vuoteen ennen kuolemaansa. Juoppo.

 

Ok, kiitos selvennyksestä.
Mun äiti juo myös, ei ole enää työelämässä. Hirveesti ei olla oltu viimeisen parin vuoden aikana tekemisisssä, niin en tarkkaan tiedä kuinka paljon juo tällä hetkellä. Meidän lapsi nyt 2v ja äitini tietysti syyllistää mua kun "en anna hänen olla mummo lapselleni". Mielestäni toimin oikein, mutta väkisinkin sitä miettii..

Niin, eihän se välien katkaisu helppoa ollut, mutta meille se oikea ratkaisu. En ole antanut kenenkään syylistää minua, sillä he eivät tiedä kuinka kova paikka se on ollut itsellekin myöntää, ettei äidistäni ole minulle äidiksi eikä lapsilleni isovanhemmaksi. Mä en pystyis koskaan luottamaan mun äitiini, että voisin edes kutsua kylään, sillä en uskoisi hänen kykenevän tulemaan ilman alkoholia.

 

[QUOTE="vieras";29097874]Niin, eihän se välien katkaisu helppoa ollut, mutta meille se oikea ratkaisu. En ole antanut kenenkään syylistää minua, sillä he eivät tiedä kuinka kova paikka se on ollut itsellekin myöntää, ettei äidistäni ole minulle äidiksi eikä lapsilleni isovanhemmaksi. Mä en pystyis koskaan luottamaan mun äitiini, että voisin edes kutsua kylään, sillä en uskoisi hänen kykenevän tulemaan ilman alkoholia.[/QUOTE]

Mä tiedän myös, että tää on meille oikea ratkaisu. Joskus sitä vaan miettii, kuinka mukavaa olisi kun olisi äiti ja mummo kelle soitella, käydä kylässä yms.
Sehän tässä ärsyttääkin, kun kaikki eivät asioiden oikeeta laitaa tiedä. Sitten mulle soitellaan ja syyllistetään.
Mä tiedän, että kylään voisin kutsua/kylässä voitaisiin käydä mutta mä en vaan pysty. Äidin luo mentäessä tulee niin valtavan paha olo, inhotttaa edes katsoa koko ihmistä. Voin pahoin sekä henkisesti että fyysisesti. Pahaltahan se tuntuu noin omasta äidistään ajatella, mutta niin se vain on.

 

En tiedä, onko isäni kuullut mitään kautta, että olen kahden lapsen äiti. Eipä häntä ole kiinnostanut minun elämäni, joten tuskin kiinnostaisivat lapsenlapsetkaan. Enkä halua altistaa lapsiani sille, että hän haluaisikin tavata heitä, sillä en usko, että hänellä olisi kanttia tulla paikalle selvänä. Ja jos hän on juovuksissa, en uskalla hänen luokseen edes itse, saati että veisin lapseni lähettyville.

 

Mä tiedän myös, että tää on meille oikea ratkaisu. Joskus sitä vaan miettii, kuinka mukavaa olisi kun olisi äiti ja mummo kelle soitella, käydä kylässä yms.
Sehän tässä ärsyttääkin, kun kaikki eivät asioiden oikeeta laitaa tiedä. Sitten mulle soitellaan ja syyllistetään.
Mä tiedän, että kylään voisin kutsua/kylässä voitaisiin käydä mutta mä en vaan pysty. Äidin luo mentäessä tulee niin valtavan paha olo, inhotttaa edes katsoa koko ihmistä. Voin pahoin sekä henkisesti että fyysisesti. Pahaltahan se tuntuu noin omasta äidistään ajatella, mutta niin se vain on.

Mulla on ihan sama juttu, kohtaamisista tulee usein ihan oikea fyysinen pahaolo, meen täysin turraksi, pois tolaltani, en kykene puhumaan, katsomaan. Se on jotain ihan mystistä ja se onkin osa syy miksi en häntä haluakkaan nähdä, toki se alkoholismi on painavin syy, mutta siihen liittyy niin paljon muutakin. Ehkä se on tuskaa tai vihaa mitä tunnen, en tiedä, vaikeita tunteita...

 

Äiti hylkäsi minut lapsena, asuin muualla. Äidin takia ei ole välejä. Toisin olisin halunnut, surua siitä kun ei lapseni opi ikinä tuntemaan isoäitiä, vaikka isoäiti ei varmaan tuntemisen arvoinen olekaan.

 

Eivät tietenkään. Katkaisin välit lapsuuden laiminlyöntien ja äitini nykyisten mielenterveysongelmien vuoksi.

 

Hyviä kysymyksiä. Äitini mielestä olen viallinen tapaus ja haukkuu ja parjaa jne joten löin välit poikki aikani sitä kuunneltuani. Lapselta utelee ihme juttuja joten en halua että hekään ovat nyt hetkeen tekemisissä. Mielestäni äidillä on kyllä jotain mielenterveysongelmia. Yhtäkkiä alkoi nuo hyökkäykset minua vastaan. Mielestäni olen ihan normaali ihminen mutta jos äiti on saanut päähänsä että en ole niin eipä jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan. Parempi ettei olla tekemisissä ollenkaan. Ahdistava ihminen. Surullista....

 

Ei, en halua lapsilleni samaa lapsutta kuin itselläni, koska he ovat alkoholisteja.

 

Ei tapaa isääni, enkä siis minäkään. Viimeksi on nähnyt kun on lapsi ollut vielä vaipoissa ja lapsi on nyt melkein 4v. Ja siis isä on rapajuoppo, katkokävelyä ja rattijuoppoutta jne, juonut ikänsä. Odottelen että kuolisi pois, niin ei tarvisi enää koskaan ajatella ja miettiä. Liian monta rikottua lupausta, tuli ristiäisiin kännissä yms. Vauva-aikaan jonkinmoista yritystä yhteydenpitoon oli ja kai jonkin verran yrittikin raitistua mutta lopullisesti katkaisin yhteydenpidon kun lapsi alkoi pelätä jo isäni ulkonäköä. Taustalla myös hoitamatonta mielenterveysongelmaa, mun nuoruus meni häntä auttaessa ja hoitoon yrittäessä. Ihme että olen näinkin selväjärkinen.

Olen ajatellut niin että suojelen lasta mahdollisimman pitkään, en halua alkaa näin pienelle selittämään mikä papalla on, että pullo on tärkeämpi kuin oma lapsi. Ehkä sitten isompana kun oikeasti ymmärtää (siis hitto täysikäisenä..) kerron totuuden. Nyt pitää äidin miestä varapappana, tietää ettei ole mun isä mutta ei ole vielä koskaan kysynyt että kuka mun isä sitten on ja miksi on vara-pappa.. Siinä onkin pohdittavaa kun sitä varmasti jossain vaiheessa kysyy ja en halua siis valehdellakaan tämän äidin puolison olevan mun isä, kun ei sitä ole (ja tullutkin kuvioihin vasta mun muutettua pois kotoa, joten ei ole isähahmokaan sillä tavalla).

 

Kyllä. En halua kertoa syytä.

 

Miehen vanhemmat ovat eronneet, ja miehen isä löysi uuden naisystävän. Tämä ei halua että miehen isä on lastensa ja lapsenlastensa kanssa tekemisissä, joten välit katkesivat siihen. Lapsemme eivät tunne tätä isoisäänsä.

 

Ei tule koskaan edes tietämään isästäni.