lasten ehdoilla?

mä en ymmärrä mitä se on.. Vanhin on vasta 4 v, mutta oon tän 4 vuoden aikana, monta kertaa kuullut tällasen sanonnan, kun joku alkaa lässyttää lapsista mun kanssa. Lässytykseltä se kuulostaa mun päässä. En voi saada päähäni kuka tuntemani vanhempi ei olisi sanonut tätä jossakin vaiheessa keskustelua lapsista. Kun on kuullut sen sadannen kerran eikä vieläkään ymmärrä mitä se tarkoittaa, niin alkaa jo ärsyttää.

Meillä ei vielä nelivuotias oo pahemmin ehtoja ladellut. Kunhan saa ruokaa, kun on nälkä ja kunhan saa nukkua, kun väsyttää. Tosin esim. mummot onnistuvat kaivamaan lapsistamme kaikenlaisia tarpeita esiin, mistä lapset eivät itsekään tienneet.

Mutta nyt minä sen ymmärrän, aikuiset keksivät itse ne ehdot, joita heidän lapsillaan on ja joihin heidän on vastattava.

Muistuttaako teidän äitikaverit, sukulaiset ja neuvola, joka välissä lasten ehdoista? Vai onko meidän elämäntyyli se, joka kirvoittaa tällaisia kannanottoja.

Miksei kukaan vastaa noihin: "mieheni-on-ylitöissä-minulla-ei-ole-omaa-aikaa-lapsetkin-menee-nukkumaan-kun-mies-tulee-kotiin"-ketjuihin, että: "hei muistattehan mennä lasten ehdoilla"!!?

Minä vastaisin, jos ylipäätään käyttäisin mokomaa sanontaa, mutta en taida pelkän sarkasmin vuoksi viitsiä...

 

No vanhempien velvollisuus on tarjota lapsilleen hyvää huolenpitoa, kasvatusta ja virikkeitä. Ja rakkautta, hellyyttä, suojelua. Lapsi menee kaikessa edelle.

 

Mun mielestä se lasten ehdoilla tarkoittaa vaikkapa sitä, että 600 km automatkalla pysähdytään useammin kuin kerran. Tai sitä, että vaikka mua ei huvita syödä viikkokausiin lämmintä ruokaa, teen sitä silti.

Ei minusta mitenkään kohtuutonta. Eikä ole muistuteltu.

Noin yleisesti sanoisin, että helpoimmalla elämässä pääsee kun menee lasten ehdoilla. Se taas ei tarkoita sitä, että lapset saisivat vapaasti sanella ne ehdot.

 

Mun mielestä se lasten ehdoilla tarkoittaa vaikkapa sitä, että 600 km automatkalla pysähdytään useammin kuin kerran. Tai sitä, että vaikka mua ei huvita syödä viikkokausiin lämmintä ruokaa, teen sitä silti.

Ei minusta mitenkään kohtuutonta. Eikä ole muistuteltu.

Noin yleisesti sanoisin, että helpoimmalla elämässä pääsee kun menee lasten ehdoilla. Se taas ei tarkoita sitä, että lapset saisivat vapaasti sanella ne ehdot.

Peesi. Hyvin kirjoitettu.

 

[QUOTE="vieras";28793107]No vanhempien velvollisuus on tarjota lapsilleen hyvää huolenpitoa, kasvatusta ja virikkeitä. Ja rakkautta, hellyyttä, suojelua. Lapsi menee kaikessa edelle.[/QUOTE]

No rakkautta, hellyyttä ja suojelua ovat saaneet. Virikkeitä? Kukahan niitä ei saisi. Mitä on hyvä huolenpito?

Mutta ei lapsi ei mene kaikessa edelle, ei yleensä missään, ei juuri koskaan kysytä lapsilta mitään, kuin aivan erityisen vähämerkityksisissä asioissa. Tosin en pysty näkemään mitään eturistiriitaa meidän vanhempien ja lastemme välillä? Onko teillä paljonkin?

 

No rakkautta, hellyyttä ja suojelua ovat saaneet. Virikkeitä? Kukahan niitä ei saisi. Mitä on hyvä huolenpito?

Mutta ei lapsi ei mene kaikessa edelle, ei yleensä missään, ei juuri koskaan kysytä lapsilta mitään, kuin aivan erityisen vähämerkityksisissä asioissa. Tosin en pysty näkemään mitään eturistiriitaa meidän vanhempien ja lastemme välillä? Onko teillä paljonkin?

Lapset menee edelle vanhemmilla automaattisesti. Ei lapsilta tarvitse kysyä että mihin mennään syömään/kauppaan/matkalle/puistoon kun vanhemmat ajattelevat sen automaattisesti lasten kannalta ensin. Niin paljon huomioitavia juttuja, mutta uskon sun ne ajattelevan lapsille parhaaksi

 

Mun mielestä se lasten ehdoilla tarkoittaa vaikkapa sitä, että 600 km automatkalla pysähdytään useammin kuin kerran. Tai sitä, että vaikka mua ei huvita syödä viikkokausiin lämmintä ruokaa, teen sitä silti.

Ei minusta mitenkään kohtuutonta. Eikä ole muistuteltu.

Noin yleisesti sanoisin, että helpoimmalla elämässä pääsee kun menee lasten ehdoilla. Se taas ei tarkoita sitä, että lapset saisivat vapaasti sanella ne ehdot.

En tee lämmintä ruokaa joka päivä.
Mutta jokatapauksessa, oikeastiko ensimmäisenä tulee mieleen lasten viihdyttäminen pitkillä automatkoilla ja lämpimät ateriat?

Entäs se perheellisten ylityöt, päivähoitoon viemiset, kodin rakentaminen sillä tavalla, että se aika on pois perheen jäseniltä, VANHEMPIEN LÄSNÄOLO.
Tai sisaruksista SÄÄSTÄMINEN, perheen lapsilukuhan tunnutaan päättävän aina vanhempien ehdoilla! Kyllähän nää nyt sentään on hiukan olennaisempia asioita, kuin että noudatetaanko suomalaista ruokakulttuuria vai syödäänkö mitä sattuu.

Tai avioerot, isät hylkää lapsensa, äidit hajottaa perheitä, lasten ehdotko? Ai niin unohdin jo että meillä "hyvinhoidettu avioero" on juuri tullut markkinoille...

 

Mutta ei lapsi ei mene kaikessa edelle, ei yleensä missään, ei juuri koskaan kysytä lapsilta mitään, kuin aivan erityisen vähämerkityksisissä asioissa. Tosin en pysty näkemään mitään eturistiriitaa meidän vanhempien ja lastemme välillä? Onko teillä paljonkin?

No minä tuskin viettäisin kesälomaa Muumiristeilyllä ja huvipuistoissa, joten siinä ainakin on menty lasten ehdoilla. Ja totta helkkarissa meillä kysytään kaikilta mielipide vaikka aikuiset päättää. Olisiko se termi helpommin sulava jos ei sanottaisi "lasten ehdoilla" vaan "lasten toiveesta"?

 

[QUOTE="vieras";28793135]No minä tuskin viettäisin kesälomaa Muumiristeilyllä ja huvipuistoissa, joten siinä ainakin on menty lasten ehdoilla. Ja totta helkkarissa meillä kysytään kaikilta mielipide vaikka aikuiset päättää. Olisiko se termi helpommin sulava jos ei sanottaisi "lasten ehdoilla" vaan "lasten toiveesta"?[/QUOTE]

Olisi. Se on niin tekopyhää puhua lasten ehdoista, kun kuitenkin mennään ihan aikuisten armoilla.

 

Olisi. Se on niin tekopyhää puhua lasten ehdoista, kun kuitenkin mennään ihan aikuisten armoilla.

Totta kai koska lapsi on lapsi! Sun kuuluu huolehtia asiat hänen puolestaan ja hänen parhaaksi. Jos se on ylivoimaista, ole hyvä ja tee lastensuojeluilmoitus.

 

[QUOTE="vieras";28793139]Totta kai koska lapsi on lapsi! Sun kuuluu huolehtia asiat hänen puolestaan ja hänen parhaaksi. Jos se on ylivoimaista, ole hyvä ja tee lastensuojeluilmoitus.[/QUOTE]

Näyttää olevan. Meneekö maistraatista ls-ilmoitus automaattisesti, kun perhe hajoaa? Entäs avoperheen hajoaminen?

Lopettaisitte vaan hurskastelun. Meillä on meidän vanhempien etu ensisijainen ja lasten toissijainen, vaikka käytännössä ovatkin sama asia. Haistan tossa hölinässä pelkkää palaneen käryä.

 

Näyttää olevan. Meneekö maistraatista ls-ilmoitus automaattisesti, kun perhe hajoaa? Entäs avoperheen hajoaminen?

Lopettaisitte vaan hurskastelun. Meillä on meidän vanhempien etu ensisijainen ja lasten toissijainen, vaikka käytännössä ovatkin sama asia. Haistan tossa hölinässä pelkkää palaneen käryä.

Kuule, vanhempi voi olla hyvä ja erinomainen vaikka hän sairastuu syöpään, masennukseen tai joutuu lähtemään työkomennolle siperiaan jonne lapset lähtee myös. Se on ihan kiinni omasta asenteesta ja halusta, jos haluat olla lapselle turvallinen ja rakastava vanhempi niin pystyt siihen.

 

En tee lämmintä ruokaa joka päivä.
Mutta jokatapauksessa, oikeastiko ensimmäisenä tulee mieleen lasten viihdyttäminen pitkillä automatkoilla ja lämpimät ateriat?

Entäs se perheellisten ylityöt, päivähoitoon viemiset, kodin rakentaminen sillä tavalla, että se aika on pois perheen jäseniltä, VANHEMPIEN LÄSNÄOLO.
Tai sisaruksista SÄÄSTÄMINEN, perheen lapsilukuhan tunnutaan päättävän aina vanhempien ehdoilla! Kyllähän nää nyt sentään on hiukan olennaisempia asioita, kuin että noudatetaanko suomalaista ruokakulttuuria vai syödäänkö mitä sattuu.

Tai avioerot, isät hylkää lapsensa, äidit hajottaa perheitä, lasten ehdotko? Ai niin unohdin jo että meillä "hyvinhoidettu avioero" on juuri tullut markkinoille...

Joo, nuo tulevat ensimmäisinä mieleen.
Onhan sekin lapsen ehdoilla menemistä, että raahaudun viikon ainoana vapaapäivänä labraan pitämään hikisenä kiinni kirkuvaa ja rimpuilevaa lasta kun häneen tökitään neuloja. Se ei ole lapsesta miellyttävää, mutta se on hänen etunsa mukaista pidemmällä tähtäimellä. Silti olisin mieluummin lähes missä tahansa muualla.

Ja sekin on totta, että toisinaan aikuiset tekevät asioita muulla tavoin kuin lapsen ehdoilla. Niin kuuluu ollakin, koska ihmisen on tarkoitus aikuistuessaan pääasiassa sopeutua ympäristöönsä eikä toisinpäin. Ja on olosuhteita, joihin myös aikuisen täytyy taipua vaikka se ei aina miellyttävää olisikaan. Joskus joutuu valitsemaan pienimmän pahan, kun hyvää ei satu olemaan valikoimissa. Elämä on sellaista.
Uskoakseni valtaosa vanhemmista kuitenkin toimii siten, kuin uskoo olevan lapsilleen parhaaksi olemassa olevien vaihtoehtojen puitteissa.

 

Uskoakseni valtaosa vanhemmista kuitenkin toimii siten, kuin uskoo olevan lapsilleen parhaaksi olemassa olevien vaihtoehtojen puitteissa.

No kyllä minäkin tuon tavallaan uskon, pienellä sävyerolla vain. Ehkä sitten hermostuttaa nää hokemat vaan, kielitieteilijä kun olen niin kiinnitän enemmän huomiota varmaan merkityssisältöihin ja motiiveihin kuin muut.

 

No kyllä minäkin tuon tavallaan uskon, pienellä sävyerolla vain. Ehkä sitten hermostuttaa nää hokemat vaan, kielitieteilijä kun olen niin kiinnitän enemmän huomiota varmaan merkityssisältöihin ja motiiveihin kuin muut.

Niin, jos olet empatiakykyinen todennäköisesti uskot.

 

Minä käsitän sen niin että lapsi otetaan huomioon. Esim. kun lähdetään pyöräretkelle niin ajetaan lapsen jaksamassa tahdissa lapsen jaksama matka ja otetaan evästä mukaan ja varaudutaan pissa taukoon.. jne.

 

No kyllä minäkin tuon tavallaan uskon, pienellä sävyerolla vain. Ehkä sitten hermostuttaa nää hokemat vaan, kielitieteilijä kun olen niin kiinnitän enemmän huomiota varmaan merkityssisältöihin ja motiiveihin kuin muut.

Minäkin, vaikken kielitieteilijä olekaan, usein takerrun sanoihin liikaakin. En muista/halua muistaa, että ihmiset käyttävät sanoja usein tahallaan tai huolimattomuuttaan, jopa tietämättömyyttään väärin ja minua ärsyttää. Haluan tivata, että et kai nyt tuota oikeasti tarkoita. Tämä lasten ehdoilla täyttää juuri nämä kriteerit. Luulen ajattelevani tästä aika samoin kuin ap.

 

Eiköhän se "lapsen ehdoilla" meneminen usein tarkoita lapsen tarpeiden mukaan menemistä. Se miten nuo tarpeet määritellään onkin sitten vaikeampi juttu ja jokainen tekee omat arvionsa oman perheensä kohdalta ja lasten ikätason huomioiden. Pääasia lienee, että lasten perustarpeiden täyttymisestä pidetään huolta ja nämä tarpeet menevät vanhempien tarpeiden edelle

 

Aikuiselle ihmiselle on yleensä yllättävän kova pala luopua itsemääräämisoikeudestaan edes siinämäärin kuin se on lasten kanssa välttämätöntä. Tällä hetkellä en todellakaan nuku, syö tai käy vessassa silloin kun se itselleni parhaiten sopisi vaan silloin kun se sattuu lasten tarpeiden välillä onnistumaan. Vaikka minä määrään päivärytmin, tapahtuu se sen ehdoilla mitä lapset tarvitsevat ei sen mitä he tai minä itsekkäistä syistä itselleni haluan. Tai no haluanhan mä itsenikin vuoksi niitä nälkä ja väsy kiukkuja välttää, mutten pidä sitä erityisen itsekkäänä.

Että näin pienistä jaksan huokailla välillä, miten joutuu elämään lasten ehdoilla. Oikeasti tekisi joskus mieli mennä sinne vessaan ihan yksin ja juuri silloin kuin mieleen tulee, mutta ainaa pitöää ensin varmistaa, ettei 3 v juuri silloin ole pissimässä housuihinsa ja ottaa vauva tai tuo arvaamaton 3 v mukaan, jolleivät molemmat nuku, ettei vaan käy mitään.

 

Minä käsitän sen niin että lapsi otetaan huomioon. Esim. kun lähdetään pyöräretkelle niin ajetaan lapsen jaksamassa tahdissa lapsen jaksama matka ja otetaan evästä mukaan ja varaudutaan pissa taukoon.. jne.

Tää lapsen huomioon ottaminen on musta hyvä sanavalinta. Ymmärrän ap:n pointin kyllä, mutta tässä tavallaan puhutaan kuuluisista aidasta ja seipäästä. Monelle se "lapsen ehdoilla" tarkoittaa juurikin noita päivittäisiä pikkuasioita, mitkä ap ottaa huomioon ihan automaattisesti sen kummemmin sitä ajattelematta. Hän sen sijaan "murehtii" enemmän juuri niitä isompia asioita, joissa monet eivät sitten ajattelekaan aina lastensa parasta.

Mä muistan, kuinka joskus ulkomaanreissulla lapsen ollessa 9 kk ärsytti, kun sukulaisperhe halusi suunnitella kaiken "lasten ehdoilla". Meidän vauva vaan kulki rennosti meidän mukana. Mutta nyt kyllä olen kohta neljässä vuodessa huomannut, että esim. meillä on iltojen kannalta ihan pakko suunnitella jotkut menot lasten ehdoilla, vaikka itse haluaisi kovasti tehdä jotain muuta. Meidän lapset nimittäin saattavat valvoa vaikka yhteen yöllä, jos ottavat autossa parin minuutin torkut väärään aikaan.

 

En muista tuota sanontaa mitenkään viljelleeni mutta varmaan meidän elämä ja arki menee keskivertoa enemmänkin lasten ehdoilla, ihan pakostakin.

Yleisesti kuitenkin tulkitsen tuon juuri niin kuin monet muutkin tässä, eli että asiat tehdään lasten tarpeita huomioiden. Ei tietenkään kaikesta omasta tarvi luopua ja elämä jatkuu, mutta hassulta tuntuu jos 4v lapsi ei vaikuta arjessa mihinkään. Eli lasta, tämän jaksamista, kiinnostuksia jne ei tarvi huomioida mitenkään vaan aikuiset jatkavat elämäänsä ihan yhtä vapaasti kuin ennenkin.

 

ei se tarkoita sitä, että tehdään niin että lapsi sanoo että nyt tehdään näin tai noin. se tarkoittaa sitä, että tehdään asiat niin, että lapsella on hyvä olla ja että lapsi tulee hyvin huollettua

 

Toisaalta, tarviiko sen että elämä menee lasten ehdoilla tarkoittaa jotain negatiivista?

No, okei tietty jos kaikki oikeasti tehdään niin kuin lapset haluaa niin sitten tai jos muuten valittaa ettei elämään jää mitään omaa. Mutta yleisesti kai ymmärretään että lapset (suurimmalle osalle ihmisistä) muuttavat sitä elämää ja ratkaisut sitten tehdään lapsia huomioiden.

 

No, opinpa sen että kielitieteilijät voi olla aika ärsyttäviä ja saivartelevia.

Nyt meen imettämään esikoista, joka meillä muuten hoituu lapsen ehdoilla.

 

[QUOTE="möks";28793268]Aikuiselle ihmiselle on yleensä yllättävän kova pala luopua itsemääräämisoikeudestaan edes siinämäärin kuin se on lasten kanssa välttämätöntä. Tällä hetkellä en todellakaan nuku, syö tai käy vessassa silloin kun se itselleni parhaiten sopisi vaan silloin kun se sattuu lasten tarpeiden välillä onnistumaan. [/QUOTE]

No jaa, ite oon huomannut, että nälkäisenä, vessahätäisenä ja väsyneenä olen todella paska äiti ja olen oppinut arvostamaan omia perustarpeitani.