Mikä teitä naisia oikein vaivaa?!?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kyllästynyt..

Vieras
Minä en ymmärrä, ihan sama missä porukassa, työpaikassa, tai joskus vaikka vaan kaupassa, saan toiset naiset katsomaan itseäni halveksuvasti ja käyttäytymään ilkeästi.

Minulla ei ole ollut koskaan naispuolisia ystäviä (paitsi parasystäväni), en vain saa hommaa toimimaan, miesten kanssa sujuu ystävyyssuhteet paremmin. Aina aluksi tutustuessani uusiin ihmisiin kaikki tuntuu sujuvan hyvin, mutta jossain vaiheessa alkaa aina kuulua: "Hyvähän sun on, ku sulla on tollanen vartalo/aivot/mies/lapsi/koti/työ/perhe/vaatteet/elämä" En vain jaksa sitä enää! Minulle tulee muut avautumaan ongelmistaan, ja kohta homma kääntyy siihen että minua syyllistetään siitä miten "hyvin" minun asiani ovat. Ja koska kyllästymistäni jätän kaikki kommentit itsestäni ja "hyvyydestäni" huomioimatta, kohta ilmeet muuttuut halveksuvaksi, mikä tuokin luulee olevansa-tyyppiseksi. Ja niinpä ne uudet naispuoliset tuttavuudet kaikkoavat ympäriltäni, joka kerta.

Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä?? Tämä tapahtumaketju on alkanut ekaluokan liikuntatunneilta tähän päivään. Katkerin muisto lähiajoilta on viides käyntikerta MLL:n äiti-lapsikerhosta, jossa toiset äidit estivät lapsia leikkimästä poikani kanssa, lähdettiin kotiin itkien molemmat. Voisi kuvitella, että olen sosiaalisesti taidoton, päästän suustani sammakoita ja olen ärsyttävin tyyppi koko maailmassa, mutta esim. tuolla MLL:llä avasin suutani vain esitellessäni itseni ja kysellessäni muiden lasten nimiä ja ikiä.. Pärstäkerroin riitti tyrmäykseen.. Onko kukaan muu ollut se, jota kaikki (naiset) vihaa?
 
Niinpä, vaikeaa on käsittää. Tuon "olet liian täydellinen" olen kuullut liian usein. Mutta en minä ala puolitutuille avaamaan elämäni huonoja puolia. Jos ensivaikutelma ja pintarääpäisy saa ihmiset vihaamaan, niin mitä ihmettä siinä pitää tehdä. En pukeudu tai käyttäydy provoisoivasti, saan kuitenkin huomiota osakseni, mutta en ole todellakaan mikään kaunotar. Elämän julkisivu vain on kunnossa.
 
Kateus se vaivaa. Miehen kanssa on helpompi olla ystävä tai kaveri. Naiset yleensäkin kuvittelee että jos jonkun elämä näyttää helpolta, se myös on sitä.
 
Et ole yksin ongelmasi kanssa. Suomalaiset naiset katsovat hieman kieroon "hyviä" ihmisiä, miehiä tai naisia. Taustalla on joko mainitsemasi kateus tai sitten epäusko "ei toi voi olla noin hyvä/hieno tyyppi oikeesti". Tosi monella on mennyt usko hyviin ihmisiin ja etenkin miehiin.
 
[QUOTE="mies";28646890]Et ole yksin ongelmasi kanssa. Suomalaiset naiset katsovat hieman kieroon "hyviä" ihmisiä, miehiä tai naisia. Taustalla on joko mainitsemasi kateus tai sitten epäusko "ei toi voi olla noin hyvä/hieno tyyppi oikeesti". Tosi monella on mennyt usko hyviin ihmisiin ja etenkin miehiin.[/QUOTE]

Näinhän väittää myös miehen sielunkumppani Johanna Tukiainen blogeissaan.
 
Tiivistäisin oman näkemykseni näin: Jos Teräsmies ja Dr. House pyytäisivät suomalaisnaisia ulos, melkein kaikki ottaisivat Dr. Housen. :D

Hyvyys ja täydellisyys on ehkä tylsää monesta ja jotain, mihin itse ei enää usko tai mitä itse ei ole kokenut. Minulla on itselläni ollut useitakin naiskontakteja, joissa naisen "hyvyyden taso" on jäänyt kauas omastani ja näin emme ole ymmärtäneet toisiamme.
 
En tiedä mikä joitakin naisia vaivaa.
Tai ehkä minussa on jotakin vikaa, työkaverit eivät halua koskaan mukaan mihinkään yhteisiin ajanvietteisiin, edes facebookkaveriksi en kelpaa. On todella ulkopuolinen olo.
En puhu pahaa kenestäkään, en laiskottele, teen omat hommani ja autan muita. Silti olen ulkopuolinen jolle aamulla sanotaan huomenta ja sen jälkeen olen näkymätön.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kyllästynyt..;28646780:
Niinpä, vaikeaa on käsittää. Tuon "olet liian täydellinen" olen kuullut liian usein. Mutta en minä ala puolitutuille avaamaan elämäni huonoja puolia. Jos ensivaikutelma ja pintarääpäisy saa ihmiset vihaamaan, niin mitä ihmettä siinä pitää tehdä. En pukeudu tai käyttäydy provoisoivasti, saan kuitenkin huomiota osakseni, mutta en ole todellakaan mikään kaunotar. Elämän julkisivu vain on kunnossa.

Avaatko niitä hyviä puolia? Koulutus, palkka, toimenkuva jne...

Osalla naapureistani ei ole aavistustakaan esim. koulutustaustani. Keskustelut pysyvät yleisellä tasolla.
 
[QUOTE="Sanna";28647136]Voi ei, nyt tämä idiootti "mies" riehuu joka ketjussa. Älyäisipä edes olla hiljaa ja pysyä taustakuorossa.[/QUOTE]

Anna Sanna, tahdon sua... ;-)
 
En mä ainakaan katso ketään halveksuvasti, ainakaan tahalleen. Saatan kyllä kattoo, jos joku on tosi kaunis, en tiiä, näytänkö mä silloin ilkeältä, mutta oikeesti oon vaan utelias ja tykkään katsoa, jos joku on tosi kaunis, en nähdäkseni mahdollisia virheitä, vaan siitä tulee vaan hyvä fiilis.

Sitä en ymmärrä, miksi joku kieltäis lapsiaan leikkimästä sun lapsen kanssa... Mä kiellän lapsiani leikkimästä jonkun kanssa vain silloin, kun se lapsi on jotenkin semmoinern, että se satuttaa toisia tai sillä on rumat jutut ja puheet.
 
Avaanko hyviä puolia? No, olen alle kolmekymmentä, onnellisesti naimisissa, yhdessä ollaan oltu lukiosta. Lapsemme on terve ja oikein mukava muksu. Koulutus ammattikorkeasta, palkka keskiverto, ja toimenkuva esimies palvelualalla. Normaali ihminen :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kyllästynyt..;28647222:
Avaanko hyviä puolia? No, olen alle kolmekymmentä, onnellisesti naimisissa, yhdessä ollaan oltu lukiosta. Lapsemme on terve ja oikein mukava muksu. Koulutus ammattikorkeasta, palkka keskiverto, ja toimenkuva esimies palvelualalla. Normaali ihminen :)

Tuo yhdistettynä kauniiseen ja huoliteltuun ulkonäköön ärsyttää joitakin ihmisiä. Ei tarvitse olla miljonääri, mutta kun kaikki on tasaisen hyvin, se riittää. Mutta millainen olet luonteeltasi? Monesti ihmiset vaistotessaan toisessa epävarmuutta, ovat todella tylyjä.
 
Joo jotain teen väärin, ja olen yrittänyt, esim. humalassa tiedustella ihmisiltä mistä on kyse. Vastaukset ovat olleet ympäripyöreitä, mutta sen käsityksen olen saanut , että olen persoona joka saa muut tuntemaan olonsa mitättömiksi. Mutta onko se "vahvan" vika, jos "epävarma" tuntee olonsa huonoksi? En tiedä, mutta olisi mukava että saisin naispuolisia ystäviä. Surullista.., esim. yhteiset kaveripariskunnat ovat hävinneet. Tyttöystävät eivät halua olla seurassani eikä halua miestensä olevan lähelläkään minua... Kälyni kertoi kerran että, tuntee itsensä huonoksi äidiksi aina kun olen lähellä.. Silti hän kyselee vinkkejä lastenkasvatukseen, muttei kuitenkaan halua vastauksia, haluaisi vain että sanoisin hänen olevan juuri hyvä noin. Minun pitäisi kai olla hiljaa ja näkymätön. En halua todellakaan miellyttää kaikkia, mutta olisi edes joskus kiva olla pidetty myös naisten keskuudessa..
 
[QUOTE="Sanna";28647236]Tuskinpa. Olen yli-ikäinen sun pedofiilisiin mieltymyksiisi.[/QUOTE]

emoticone-msn-cheveux-clin.gif
 
Höh, olipa kauhea tuo MLL visiitti:|:hug:
Todella törkeetä! Miten kukaan voi käyttäytyä noin!!

Itse olisin kyllä selvittänyt asian siellä lapsikerhossa, jo oman lapsenikin vuoksi!
Ketään ei saa syrjiä tuolla tavalla!

Älä juokse tilanteita enää karkuun, selvitä asia! Kellään ei ole oikeutta kohdella sinua noin!!!


 
Alkuperäinen kirjoittaja kyllästynyt..;28646780:
Niinpä, vaikeaa on käsittää. Tuon "olet liian täydellinen" olen kuullut liian usein. Mutta en minä ala puolitutuille avaamaan elämäni huonoja puolia. Jos ensivaikutelma ja pintarääpäisy saa ihmiset vihaamaan, niin mitä ihmettä siinä pitää tehdä. En pukeudu tai käyttäydy provoisoivasti, saan kuitenkin huomiota osakseni, mutta en ole todellakaan mikään kaunotar. Elämän julkisivu vain on kunnossa.

Kiillotatkohan sitä julkisivua sitten vähän liikaa? Puhutko liikaa erinomaisesta elämästäsi, saavutuksistasi ja täydellisyydestäsi? Ei ventovieraille vaikeuksia tartte ryhtyä avaamaan, mutta eipä niitä kaikkia hienouksiakaan heti kannata ladella...
 

Yhteistyössä