Toggle sidebar

Tiedätkö yhtään kiusaamistapausta jossa kiusaajat olisivat seuranneet kiusattua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Jos sanon et huoraks, niin se on mennyttä sillon siinä juttu se. Justhan mä yritän päästä mun menneisyydestä eroon ja piilottaa sen, olla uus ihminen!
Click to expand...

Entäpä jos se nimenomaan auttaa sua unohtamaan, ja helpottaa sun menneisyydestä johtuvaa ahdistusta, kun kuulet sulle rakkaan ihmisen sanovan, että ne kiusaajat ovat haukkuneet sua ihan syyttä, hän tietää ette sä ole sellainen?

On muakin sanottu vaikka miksi, ja olen miehelle niistä joskus kertonut, ja ollaan sitten yhdessä naurettu sille miten typeriä ne kiusaajat olivat. Koska mies tietää millainen mä oikeasti olen, eikä sen mielipiteeseen vaikuta jonkun vatipään musta käyttämät nimitykset.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
No voihan sekin olla mahdollista.

Tähän asti vaan osottautunu toi homma sellaseks et aina tullu pakit... kertokaahan mistä toi sit johtuu?

Mut varmaan menisin fiiliksen mukaan ja miettisin sit mitä sanon. Jos tulee nyt ees niistä koulujutuista ikinä puhetta ja riippuu et millä lailla.. jos ei kummemmin, nii saatan todeta et mulla meni koulussa ihan ok ja se siitä. Ei voi etukäteen sanoo miten toimis siinä tilanteessa.
 
Mun on pakko myöntää, et toisaalta nää aloitukset on helpottanu myös mun oloa.

Oon vaan päättäny, et sama kai se on antaa mennä näinkin jos niille on oikeesti vitun sama mitä mä jatkossa elämässäni teen...?

Sithän voin huudattaa vaikka 1000 kertaa näitäki juttuja täällä, eikä se muuttais mitään. Ei ne tulis mun perässä silti. :O
 
... vaik tietysti se vähän kaivelee, et entä jos, entä jos ja entä jos. Kyllä mä toivon ettei ne oo näitä sekavia ketjuja nähny. :/ hävettää, mut minkä mä mahdan peloille mitä on sen kiusaamisen seurauksena tullu ! pitäiskö siitä kokee muka jotain syylisyyttä mun?
 
Kysyn vielä Echolta sitä että mitä meinasit sillä etten saa pukeutua seksikkäisiin pitsikorsetteihin tms? Millasia vaatteita en siis saisi käyttää?

Enkö edes voi hemmotella joskus itseäni ja ostaa jonkun seksikkään alusasun ja näyttäytyä miehelle sellaisessa. Eikö semmoinen olisi ennemmin suotavaa ja piristää kuin että aina näyttäytyisi niissä samoissa perus rintsikoissa?

Tai enkö saa kesällä käyttää napakasti istuvien farkkujen kanssa kivoja toppeja joista saattaa nyt näkyä tissivako?

Tai enkö muuten saa enää olla seksikäs ja naisellinen, koska se nyt sattuu olemaan vaan osa mua.

ja niin edelleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Kysyn vielä Echolta sitä että mitä meinasit sillä etten saa pukeutua seksikkäisiin pitsikorsetteihin tms? Millasia vaatteita en siis saisi käyttää?

Enkö edes voi hemmotella joskus itseäni ja ostaa jonkun seksikkään alusasun ja näyttäytyä miehelle sellaisessa. Eikö semmoinen olisi ennemmin suotavaa ja piristää kuin että aina näyttäytyisi niissä samoissa perus rintsikoissa?

Tai enkö saa kesällä käyttää napakasti istuvien farkkujen kanssa kivoja toppeja joista saattaa nyt näkyä tissivako?

Tai enkö muuten saa enää olla seksikäs ja naisellinen, koska se nyt sattuu olemaan vaan osa mua.

ja niin edelleen.
Click to expand...
Älä siltä nikiltä kysy yhtään mitään. Kyllä sinä saat käyttää ihan sellaisia vaatteita kuin haluat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Kysyn vielä Echolta sitä että mitä meinasit sillä etten saa pukeutua seksikkäisiin pitsikorsetteihin tms? Millasia vaatteita en siis saisi käyttää?

Enkö edes voi hemmotella joskus itseäni ja ostaa jonkun seksikkään alusasun ja näyttäytyä miehelle sellaisessa. Eikö semmoinen olisi ennemmin suotavaa ja piristää kuin että aina näyttäytyisi niissä samoissa perus rintsikoissa?

Tai enkö saa kesällä käyttää napakasti istuvien farkkujen kanssa kivoja toppeja joista saattaa nyt näkyä tissivako?

Tai enkö muuten saa enää olla seksikäs ja naisellinen, koska se nyt sattuu olemaan vaan osa mua.

ja niin edelleen.
Click to expand...

Tarkoitin tuolla pukeutumisohjeella semmoista irtiottoa, jos olet vielä vanhassa kaupungissasi ja on mahdollisuus törmätä kiusaajiin vaikka päivittäin.
Jos on saanut minkä tahansa maineen, niin semmoinen päinvastainen signaali muille on hyvä antaa. Jotkut ovat onnistuneet karistamaan vaikka varkaan tai laiskan sossupummin maineen tekemällä ahkerasti töitä, joku joka on kärynnyt pettämisestä avioliitossaan ja haluaa pelastaa liittonsa esiintyy kaikille jatkossa kovastikin puolisostaan välittävänä tyyppinä. Ja se "esitys" ja näyttö usein kelpaakin muille, ja huono maine häviää.

Siis sitten kun olet jossain Oulussa ja olet varma ettei tuttuja tule jatkuvasti vastaan, voit pukeutua vaikka bikineihin, mä en sun pukeutumista tule valvomaan. Mutta jos vielä asut niiden kiusaajien lähettyvillä, niin ei se seksikäs pukeutuminen ainakaan sun mainetta paranna. -Joskin seksikästä pukeutumista nyt on joka toisella ainakin näin kesäisin, varmasti sun kiusaajillakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Echo harmaana:
Tarkoitin tuolla pukeutumisohjeella semmoista irtiottoa, jos olet vielä vanhassa kaupungissasi ja on mahdollisuus törmätä kiusaajiin vaikka päivittäin.
Jos on saanut minkä tahansa maineen, niin semmoinen päinvastainen signaali muille on hyvä antaa. Jotkut ovat onnistuneet karistamaan vaikka varkaan tai laiskan sossupummin maineen tekemällä ahkerasti töitä, joku joka on kärynnyt pettämisestä avioliitossaan ja haluaa pelastaa liittonsa esiintyy kaikille jatkossa kovastikin puolisostaan välittävänä tyyppinä. Ja se "esitys" ja näyttö usein kelpaakin muille, ja huono maine häviää.

Siis sitten kun olet jossain Oulussa ja olet varma ettei tuttuja tule jatkuvasti vastaan, voit pukeutua vaikka bikineihin, mä en sun pukeutumista tule valvomaan. Mutta jos vielä asut niiden kiusaajien lähettyvillä, niin ei se seksikäs pukeutuminen ainakaan sun mainetta paranna. -Joskin seksikästä pukeutumista nyt on joka toisella ainakin näin kesäisin, varmasti sun kiusaajillakin.
Click to expand...

Uskovat usein esittävät homovihaa peittääkseen oman homoutensa/seksuaalisen epävarmuutensa. Kun sitten esitystä ei saa enää pidettyä yllä, on jälki kamalaa.

Älä aloittaja esitä mitään mitä et ole. Saat pukeutua ihan niin kuin haluat, ja olla ihan mitä haluat. Sinun ei tarvitse antaa kiusaajillesi mitään signaaleja "muuttumisestasi" heidän hyväksymään muottiin, ajatuskin on ihan sairas.

Echon kannattaa pitää typerät ajatuksensa omana tietonaan.
 
Echo oikeesti mitä bullshittiä? Elä apee kuuntele noita juttuja ollenkaan.

Ei poikaystävälle tarvi kertoa kaikkea mitä elämässä on tapahtunut, varsinkaan jos se ei enään vaikuta nykyisyyteen. Jos on esim kusassu omat luottotiedot niin se on sellainen asia mikä pitää kertoa, kun seurustelu menee vakavaksi. Mut jos joku akkalauma on joskus levitellyt juoruja niin ei tuollasella ole mitään väliä parisuhteessa. Ainut mitä mä neuvoisin apeen sanomaan poikaystävälle on että hänestä liikkuu liioiteltuja valheita kotona.
 
[QUOTE="vieras";28580622]Uskovat usein esittävät homovihaa peittääkseen oman homoutensa/seksuaalisen epävarmuutensa. Kun sitten esitystä ei saa enää pidettyä yllä, on jälki kamalaa.

Älä aloittaja esitä mitään mitä et ole. Saat pukeutua ihan niin kuin haluat, ja olla ihan mitä haluat. Sinun ei tarvitse antaa kiusaajillesi mitään signaaleja "muuttumisestasi" heidän hyväksymään muottiin, ajatuskin on ihan sairas.

Echon kannattaa pitää typerät ajatuksensa omana tietonaan.[/QUOTE]

Mitenhän homoväittely liittyy tähän? Voit vääntää siinä ketjussa niistä asioista, seuraat näköjään mua ketjusta toiseen.

Vaan jos ap joka päivä miettii lähestulkoon pakonomaisesti että pitääkö muut häntä huorana ja ne ajatukset ahdistaa enemmän kuin ihmisiä yleensä, niin ihan oman psyyken suojaamiseksi kehotan häntä käyttäytymään päinvastoin, ettei juorut enää leviäisi. Se pukeutuminen olisi semmoinen suoja, ja ap voisi rauhoittaa mielensä EDES yhdestä asiasta, eli että "eipähän nyt ainakaan mua ulkoisen olemuksen takia voi moittia huoramaiseksi". Olisi yksi stressin aihe vähemmän, ja isommassa kaupungissa Oulussa voisi pukeutua vaikka nahkakorsettiin jos haluaisi.

Mutta jos ap kestää ne ajatukset ja haluaa pukeutua paljastavammin jo nykyisessä kotikaupungissaan, niin sitten hän kestää, ja elää sen päätöksensä kanssa. En mä voi hänen pukeutumistaan määrätä.
 
[QUOTE="Vieras";28581234]Echo oikeesti mitä bullshittiä? Elä apee kuuntele noita juttuja ollenkaan.

Ei poikaystävälle tarvi kertoa kaikkea mitä elämässä on tapahtunut, varsinkaan jos se ei enään vaikuta nykyisyyteen. Jos on esim kusassu omat luottotiedot niin se on sellainen asia mikä pitää kertoa, kun seurustelu menee vakavaksi. Mut jos joku akkalauma on joskus levitellyt juoruja niin ei tuollasella ole mitään väliä parisuhteessa. Ainut mitä mä neuvoisin apeen sanomaan poikaystävälle on että hänestä liikkuu liioiteltuja valheita kotona.[/QUOTE]

Poikaystävä---->josta tulee aviomies? Kyllä tuo on semmoinen asia mikä olisi edes pintaraapaisulta hyvä käydä läpi tulevan elinikäisen kumppanin kanssa. Mitä salailua sä kannustat harrastamaan, kyse on kuitenkin erittäin hallitsevasta, monivuotisesta ja isosta asiasta ap:n elämässä, ei jostain pienestä nälvimisestä.

Mutta se on vasta tulevaisuuden asia, ja nyt ap:n ei tarvitse sellaisia miettiä.
 
Mä oon saanu Echolta tosi hyviä ja kannustavia neuvoja ja tukea, eikä se oo koskaan ollu mulle ilkeä niin kuin jotkut muut palstalaiset eli siksi mä kuuntelen kyllä mielellään sen neuvoja ja oon kirjottanu noita asioita ylöskin mitä mulle on täällä laitettu.

Lopullisen päätöksen teen kuitenkin minä, et miten nään parhaaks toimia. Kerronko esimerkiksi sille poikaystävälle vai en. :) tuskin aion ikinä kertoa mitään et mulla oli joku huoran maine, sen mä ainakin varmaksi tiedän. Oon nähny miten moneen jätkään se on pilannu suhteen alun, niin minusta se on ollu aikamoinen tunteiden tappaja ja just sitä mun menneisyyttä mä pakenen, niin miksi ihmeessä tahtoisin ehdoin tahdoin tuoda uudellakin asuinpaikkakunnalla sen julki et mulla oli edellisellä paikkakunnalla huoran maine?

Kysynpähän vain.

Sitten. Mä kerron nyt sellasen asian, et sillon ennen kun mua kiusattiin niin mä kuljin kesätkin huppari päällä ! Olin niin ahdistunu et pelkäsin käyttää toppeja. Pelkäsin olla kaunis ja seksikäs ja oma itseni. Mä piilouduin ja nyt viimein, kun mä oon voittanu tuon pelon niin haluan kyllä pukeutua just niihin vaatteisiin joista mä oikeesti tykkään !!!!!!!!!!
 
Enkä tarkoita sitä että niiden vaatteiden pitäisi olla muka jotenkin huoramaisia, tyyliin jotain fiorellan farkkuja yms.

Mutta esimerkiksi jotain normaalia toppia on kesällä tosi kiva käyttää ja farkkuja, saa samalla rusketusta eikä tarvii hiostua joku huppari päällä. :) eli ihan normaaliakin varmaan kesällä käyttää toppeja...
 
[QUOTE="hohhoijaa";28582413]Luulee olevansa seksikäskin...[/QUOTE]

Eli jos on jotain henkilökohtasta, niin anna tulla nimiä myöten tähän ketjuun. Kuka minä olen, nimi, esimerkiksi.

Siitähän sinä nautit. Mun itsetunnon lyttäämisestä, aina pitää sanoo jotain ilkeetä. Joko minä oon huora, tai sitten vitun ruma paska jne. Tiiätkö sinä yhtään miltä tuommonen tuntuu!?

Mieti ja tule sitten sanomaan kun oot 40-vuotias.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Eli jos on jotain henkilökohtasta, niin anna tulla nimiä myöten tähän ketjuun. Kuka minä olen, nimi, esimerkiksi.

Siitähän sinä nautit. Mun itsetunnon lyttäämisestä, aina pitää sanoo jotain ilkeetä. Joko minä oon huora, tai sitten vitun ruma paska jne. Tiiätkö sinä yhtään miltä tuommonen tuntuu!?

Mieti ja tule sitten sanomaan kun oot 40-vuotias.
Click to expand...

Ja taas mennään...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Echo:
Poikaystävä---->josta tulee aviomies? Kyllä tuo on semmoinen asia mikä olisi edes pintaraapaisulta hyvä käydä läpi tulevan elinikäisen kumppanin kanssa. Mitä salailua sä kannustat harrastamaan, kyse on kuitenkin erittäin hallitsevasta, monivuotisesta ja isosta asiasta ap:n elämässä, ei jostain pienestä nälvimisestä.

Mutta se on vasta tulevaisuuden asia, ja nyt ap:n ei tarvitse sellaisia miettiä.
Click to expand...

Mä olin ennen miestäni väkivaltaisessa suhteessa, jossa mua hakattiin ja raiskattiin. Koskaan en ole siitä kertonut miehelleni, yhdessä ollaan oltu 18 vuotta. Jotain hän tietää, mutta mä en ole koskaan siitä sanaakaan sanonut. Eikä mies ole kysynyt.

En vaan ole kokenut tarpeelliseksi puida asiaa hänen kanssaan. Eipä hän sille mitään voisi, ja se on mun menneisyyttä, jonka olen jättänyt taakseni. Joten en oikein ymmärrä, miksi kaikki asiat pitäisi käsitellä vakavassa suhteessa. Mitä hyötyä siitä olisi?
 
[QUOTE="vieras";28582972]Mä olin ennen miestäni väkivaltaisessa suhteessa, jossa mua hakattiin ja raiskattiin. Koskaan en ole siitä kertonut miehelleni, yhdessä ollaan oltu 18 vuotta. Jotain hän tietää, mutta mä en ole koskaan siitä sanaakaan sanonut. Eikä mies ole kysynyt.

En vaan ole kokenut tarpeelliseksi puida asiaa hänen kanssaan. Eipä hän sille mitään voisi, ja se on mun menneisyyttä, jonka olen jättänyt taakseni. Joten en oikein ymmärrä, miksi kaikki asiat pitäisi käsitellä vakavassa suhteessa. Mitä hyötyä siitä olisi?[/QUOTE]

Jaa, no mä olen jotenkin luullut että pitkäaikaisen puolison kanssa käydään edes kerran semmoiset isommat menneet kriisit läpi. Ei nyt ekoilla treffeillä mutta edes 2-3 vuoden sisään? Onko joku raiskauskin semmoinen asia jonka saa salata, eihän siinä nainen edes ole ollut syypää...eikö siinä jo puoliso loukkaannu jos kuulisi jälkikäteen että vaimo on jo monta vuotta halunnut salata noin ison asian. :O

Enkä tarkoita että kaikki pitää puolisolle kertoa, mutta isoimmat asiat nyt ainakin.
 
Ap, multa on mennyt ohi yks aika olennainenkin asia siihen Ouluun liittyen: onko sulla jotain suunnitelmaa mitä teet siellä, opiskelu tms?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Echo:
Jaa, no mä olen jotenkin luullut että pitkäaikaisen puolison kanssa käydään edes kerran semmoiset isommat menneet kriisit läpi. Ei nyt ekoilla treffeillä mutta edes 2-3 vuoden sisään? Onko joku raiskauskin semmoinen asia jonka saa salata, eihän siinä nainen edes ole ollut syypää...eikö siinä jo puoliso loukkaannu jos kuulisi jälkikäteen että vaimo on jo monta vuotta halunnut salata noin ison asian. :O

Enkä tarkoita että kaikki pitää puolisolle kertoa, mutta isoimmat asiat nyt ainakin.
Click to expand...

Siis mitä ihmettä? Puoliso loukkaantuu, jos kuulee mun salanneen asian? Miksi hän loukkaantuisi asiasta, joka tapahtui ennen seurusteluamme? Miksi hänen pitäisi se tietää, miten hän voisi auttaa? Mä olen jo asian käsitellyt omassa päässäni, en kaipaa hänen pahoittelujaan. Jos hän suoraan kysyisi, onko mua koskaan raiskattu, sanoisin että on. Mutten halua puhua asiasta enää.

Ei kaikkea tosiaankaan tarvitse jakaa puolison kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Jos uskallan enää ikinä mennä kouluun ja en ees tiiä mitä haluaisin lähtee tekemään...
Click to expand...

Onko sulla ketään tuttua Oulussa? Siis sori kun tässä vaiheessa keskusteluja vasta mun pää rupeaa raksuttamaan näistä jutuista, mutta kelle tahansa olisi haastavaa aloittaa uusi elämä ja verkoston luonti uudessa kaupungissa täysin nollasta, jos ei olisi jotain säännöllistä "viitekehystä", tekemistä ja ihmisiä suunniteltuna sinne valmiina.
Toisaalta mä uskon siihen että tulet pärjäämään, mutta toisaalta mä pelkään että jos ei sulla ole mitään tekemistä, opiskelua tai työtä, niin sitten sä mietit näitä juttuja kämpilläsi monta tuntia ja viikonloput, ja korkeintaan uskallat käydä kaupassa ja lenkillä, ja menet huonompaan kuntoon.

Tekeminen on usein parasta terapiaa, se, että monta tuntia arkipäivistä menee johonkin virallisempaan juttuun. Kellekään ei tee hyvää lillua viikkotolkulla ilman mitään askaretta tai tekemistä. Ja eikä ole sanottua, että työkavereistakaan tulee välttämättä semmoisia kavereita joiden kanssa pystyy hengaamaan vapaa-ajallakin, ehkä joku opiskelujuttu olisi semmoinen varmempi tapa luoda kontakteja.

Ja tämä olisi kelle tahansa haastavaa, en puhu nyt pelkästään susta. Olisiko joku työkkärin kurssi mitään, semmoisia pieniä askeleita?
Mun mielestä sä siinä paljastumisen pelossa yrität liikaa pärjätä yksin.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";28582811]Ja taas mennään...[/QUOTE]

Niin???? =)

No kai toi paska voi vähän sitä miettiä jos se mut luultavasti tuntee.

Mutta tuskin tulee tajuamaan ennen 40 ikävuotta kunnolla tästä asiasta yhtään mitään, siksi kehotin, että sitten kun hän on tuon ikäinen niin voi uudestaan miettiä tätä juttua.

Sopivatko sanat 13-vuotias ja huora yhteen?

Onko 13-vuotias aikuinen vai ihan täysi pentu? ( tämän tajuu kato sillon 40-vuotiaana sitten kunnolla mitä 13-vuotias on, kun on ite tarpeeks kaukana siitä.)

Miltä 13-vuotiaasta juuri ala-asteelta päässeestä tytöstä tuntuu kun hänet leimataan koko paikkakunnan pahimmaksi huoraksi neitsyenä ja saa sen maineen olemattomien poikasotkujen takia. Miltä tuntuu se kun väitetään kaikkien tunkevan ton limaseen vittuun munaa ja sanotaan et toi on ihan puhkipantu ja saastainen tautipesä.

Miltä tuntuu joka päivä ottaa monilta ihmisiltä vastaan haukkumista, huutelua, villejä juttuja yleisissä vessoissa panemisista, päin naamaa nauramista, mulkkaamista et kattokaa tossa se taas menee ja et uhataan hakata mut koska minä olevinaan puhun paskaa, vaikka se olin minä josta puhuttiin paskaa.

Tulitko miettineeksi monen jätkän nimet tiedät ketä oisin käyny kuksimassa?

Ketä?? Kuka??

Kai te nyt vittu sen tiedätte, jos minä panen kaikkia ja mut on pannu läpi koko kylä.

Yhtäkään nimeä ei silti heilahda! koska niitä ei ole.

Ja jos käsityksesi paskan puhumisesta on se, että minä olen haukkunut sua jollekin ihmiselle eli seläntakana vähän niinku, niin mitä muutakaan sinä oletat jos oot ollu mukana mun kiusaamisessa!

Luuletko että sanon, voi kun se on mukava tai muuta vastaavaa.

Toi kiusaaminen on pilannu koko mun teini-iän, se on vieny multa terveyden, sit itseluottamuksen kun sanotaan "sä olet vain se vitun ruma huora!" ja tehny seksistä mörön mun silmissä ja mä oon itkeny niin monta kertaa, koska mulla on ollu niin paha olla.

Et mieti 40-vuotiaana uudestaan, mitä 13-vuotias AIKUINEN on.
 
[QUOTE="vieras";28583350]Siis mitä ihmettä? Puoliso loukkaantuu, jos kuulee mun salanneen asian? Miksi hän loukkaantuisi asiasta, joka tapahtui ennen seurusteluamme? Miksi hänen pitäisi se tietää, miten hän voisi auttaa? Mä olen jo asian käsitellyt omassa päässäni, en kaipaa hänen pahoittelujaan. Jos hän suoraan kysyisi, onko mua koskaan raiskattu, sanoisin että on. Mutten halua puhua asiasta enää.

Ei kaikkea tosiaankaan tarvitse jakaa puolison kanssa.[/QUOTE]

Jep, mä oon samaa mieltä.

Tulisin luultavasti kertomaan paljonkin mun kumppanille mun asioista ja elämästä, mutta tuo huora - juttu on kyllä sellanen jota en oikeasti varmaan sano ikinä.

Se on liian kipeä ja sellanen juttu jonka mä haluan jättää nyt vain taakse.

Ihan mistä muusta tahansa, pystyisin luultavasti puhumaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa