URAÄIDIT: Kysy lastentarhanopelta mitä ikinä mieleesi tulee päiväkodin todellisesta arjesta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ellis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei sitä kukaan ajattelekaan, edes tässä ketjussa, että alle kaksivuotias hyötyisi päiväkodista.

Usko pois, olen jokusen tutkimuksen työni puolesta lukenut ja ajan hermolla kansainälisestikin olen koko ajan.
Jari Sinkkonen tai mainitsemasi Keltinkangas-Järvinen eivät ole itse asiaa tutkineet, lainanneet kirjoituksissaan muiden tutkimuksia: tämän varmaan tiesitkin. Kunnioitan toki molempien uraa, vaikka en heidän näkemyksiään aina allekirjoitakaan.
Ammattilaiset käyttävät usein fraasia saattaa olla vaikutuksia juurikin siitä syystä, ettei suoria johtopäätöksiä voi tehdä. Uskon, että stressihormonitason nousulla tuota selitetään. Se vaan tahtoo olla koholla myös kotihoidetuilla lapsilla jos perheessä useampia lapsi, äiti väsynyt, parisuhteessa ongelmia. lapsella sairauksia jne.
Tätä tarkoitan muiden muuttujien poissulkemisella.

Mutta nyt kotihoidetun lapsen kanssa ulkoilemaan, ettei vaan stressihormonitaso huomion puutteen vuoksi kohoa. Onnea ja menestystä valistustyölle!

Aah, järjen ääni! Kiitos tästä kirjoituksesta.

Ja toisin kuin ap:llä, Keltinkangas-Järvisen nimikin oli ihan oikein kirjoitettu ;)
 
[QUOTE="ellis";28057917]Heips! Olen vastavalmistunut lto ja olen ollut töissä pienten puolella reilut puoli vuotta, mikä on ollut
todella "silmiä avaava" kokemus siitä mitä päivähoito oikeasti lapsille on - hyvässä ja
pahassa. Olen myös itse äiti ja ollut tyytyväinen lapsen päiväkotiin, mutta emme vieneet
tätä hoitoon 1-vuotiaana! Ja kiitän luojaa siitä päätöksestä.

Eli te uraäidit ketkä viette vuoden ikäistä lastanne tarhaan ja pohditte onko se lapsellenne
todella paras paikka, kysykää mitä haluatte päiväkotimaailmasta! :)[/QUOTE]

Silmämin avautuivat päivähoidosta sinä päivänä, kun vein esikoiseni päiväkotiin 1-vuotiaana. Valistisn kunnallisen päivähoidon, koska siellä hoitajilla pitäisi olla enemmän aikaa kuin yksityisellä, jossa hoitajat siivoavat ja laittavat ruuan lastenhoidon lisäksi.

Tiedostin sen todellakin, että päiväkoti on julma/kylmä paikka 1-vuotiaalle ja kärsin vielä tänä päivänä msiitä, että minulla ei ollut vaihtoehtoha tai ne olivat huonot. Ensinnäkin olin yksinhuoltaja, siis totaaliyksinhuoltaja eli aivan yksin. Mies loi uraa ilman lasta, ei tavannut koskaan ja isovanhemmat kuolleet/asuivat muualla. Minun oli mentävä töihin tai sitten sosiaalitoimiston elätiksi. Koska oli vakituinen työpaikka tiedossa, niin sinne oli mentävä. Näin jälkikäteen olisi ollut järkevmpääelää sossun elättinä lapsen vanhetessa 3-vuotiaaksi asti. Niitä vuosia en muitenkaa enää saa takaisin. Lapsi sairasti ensimmäisen vuoden, oli korvatulehduskierre ja kaikki mahdolliset jälkitaudit ja lastentaudit päälle.

Eli ei, ainakaan alle 2-vuotiaan paikka EI ole päiväkodissa, mutta tässä yhteiskunnassa ei ole aina sitä vaihtoehtoa, että voi jäädä kotiin lapsen/lasten kanssa jos ei ole miestä, jos on mies, mutta hän ei suostu tai halua yksin elättää kotona olevaa perhettä.

Itse olen perhepäivähoitajan lapsi ja tätä "uraa" olisi kai pitänyt harkita niin olisi saanut pitää oman lapsen kauemmin kotona.
 
Voi jeesus sentään. Oleko kuullut että me ihmiset olemme toisistamme eroavia, erilaisia. Tulemme eri perimistä, meillä on erilaiset tempperamentit. JA MYÖS suprise suprise, erillaiset kyvyt "selviytyä" asioista.

Onko suurin piirtein koko muu läntinen maailma täynä sairaita lapsia? Koska jos et satu tietämään suomessa lapset aloittavat hoidon verraten vanhoina. Miten tätä asiaa selvität? Sen tiedän että hoidon laatu on erilaista esim. hollannissa jossa näille 3kk on ryhmä koot hyvin pieniä. JA hoitajat ammattilaisia jotka osaavat hoitaa myös pienempiä lapsia.

Totta hitossa yhteyksiä voi löytää milloin mistäkin ja millekin. Meillä hoidon laatua voisi ensimmäisenä nostaa, ei sitä että lasten teko oikeus on vain niillä jotka kykenevät olemaan kotona kolme vuotta. Kolmen lapsen kohdallahan se venyy äkkiä 9 vuotteen ja kyllä, sillä on helvetillinen taloudellinen merkitys (mikäli oikein ymmärsin, yhden lapsen äitinä sun on helppo huudella). Kerroppa nyt KONKREETTISIA keinoja millä tilannetta parantaa. Se että kaikki hoitoon vasta 3v ei ole ratkaisu, jollei sinulla ole jotain hyvää keinoa rahoittaa perheiden elämää.


En todellakaan sano tai usko hetkeäkään, että kaikki lapset ketkä aloittaa pkuran vuoden
vanhoina sairastuu/oirehtii myöhemmin. Mutta se ehdottomasti on merkittävä riski käytös -
ja mielenterveyshäiriöille - se on pystytty osoittamaan.
Minusta on vähän omituista ja vastuutonta kuitata jo pitkään tiedetyt ja tunnistetut
asiat "pikkuasioina", kun ne on vain yksi osa kokonaisuutta. Lapsuus ja erityisesti
EKAT VUODET ovat todella merkityksellisiä ihmisen tulevaisuuden kannalta.
Monessa perheessä pk hoito on pelastus, enkä tosiaankaan ole sitä mieltä, ettei sillä olisi
hyviä puolia.

Lapset on erilaisia. Mutta en kyllä ymmärrä miksi pitää väittää, että ihminen olisi tarpeiltansa
NIIN erilainen ja yksilöllinen, ettei mitään voida tunnustaa. Lapsen kehitystehtävät ja
tarpeet on erilaiset taaperoiässä kuin 5-vuotiaana ja niin edelleen.
Jotta ihminen voi kehittyä tasapainoiseksi ja tuntevaksi yksilöksi hänen on saatava riittävästi
hoitoa. Mitä nuoremmasta on kyse, sitä enemmän hän tarvii hoivaa
ja huolenpitoa, jonka varmasti myönnät?
Jos on oikeastaan yhtään psykologiaa lukenut ja analyyttinen ihminen tätä ei
tarvitse kummemmin todistella..?

En tarkoita että kolme vuotta kotihoitajana lapselleen pitäis olla..
Se ei ole nykypäivää tai edes inhimillistä. On älytöntä vain, että vanhemmat ei suostu
myöntämään lapsensa tarpeita ja sitä miten pk voi edes niihin vastata.
On paljon eri vaihtoehtoja, kuten pph /isovanhemmat/MLL jotka on
reippaasti paremmat hoitajat. Ja minusta 2 vuotiaan voi laittaa päiväkotiin ilman
että se on riski, mutta IHANNE olisi 3 vuotiaana.

On totta ettei Sinkkonen ja muut ole hirveästi tuoneet uusia "näyttöjä" esille vaan
kertoneet tutkimustuloksista. Silti Sinkkonen on psykiatrian erikoislääkäri joten tietää
mistä puhuu. Liisa Keltikangas myös psykologian tohrorina ei varmastikaan pidä pk:ta
syyttä suotta tuhoisana pikkulapselle!
 
Alkuperäinen kirjoittaja en ole uraäiti;28088827:
Silmämin avautuivat päivähoidosta sinä päivänä, kun vein esikoiseni päiväkotiin 1-vuotiaana. Valistisn kunnallisen päivähoidon, koska siellä hoitajilla pitäisi olla enemmän aikaa kuin yksityisellä, jossa hoitajat siivoavat ja laittavat ruuan lastenhoidon lisäksi.

Tiedostin sen todellakin, että päiväkoti on julma/kylmä paikka 1-vuotiaalle ja kärsin vielä tänä päivänä msiitä, että minulla ei ollut vaihtoehtoha tai ne olivat huonot. Ensinnäkin olin yksinhuoltaja, siis totaaliyksinhuoltaja eli aivan yksin. Mies loi uraa ilman lasta, ei tavannut koskaan ja isovanhemmat kuolleet/asuivat muualla. Minun oli mentävä töihin tai sitten sosiaalitoimiston elätiksi. Koska oli vakituinen työpaikka tiedossa, niin sinne oli mentävä. Näin jälkikäteen olisi ollut järkevmpääelää sossun elättinä lapsen vanhetessa 3-vuotiaaksi asti. Niitä vuosia en muitenkaa enää saa takaisin. Lapsi sairasti ensimmäisen vuoden, oli korvatulehduskierre ja kaikki mahdolliset jälkitaudit ja lastentaudit päälle.

Eli ei, ainakaan alle 2-vuotiaan paikka EI ole päiväkodissa, mutta tässä yhteiskunnassa ei ole aina sitä vaihtoehtoa, että voi jäädä kotiin lapsen/lasten kanssa jos ei ole miestä, jos on mies, mutta hän ei suostu tai halua yksin elättää kotona olevaa perhettä.

Itse olen perhepäivähoitajan lapsi ja tätä "uraa" olisi kai pitänyt harkita niin olisi saanut pitää oman lapsen kauemmin kotona.


Ymmärrän täysin päätöksesi viedä lapsesi sitten päiväkotiin, vaikkakin hän oli pieni
siihen. Et todellakaan ole huono äiti/ihminen sen takia, jo tuo, että ajattelet asioita lapsesi
parhaaksi kertoo sen. En haluais syyllistää tai loukata ketään tällä. Ainoastaan tuoda
esille niitä varjo puolia pienten lasten hoidon tilasta, mistä minusta ihmisiä hyssytellään
ettei se vaan loukkaisi ketään.. Kiva, että olet samaa mieltä siitä mikä olisi ihanne ja se
kaikista paras paikka lapselle :)
 
Voi jeesus sentään. Oleko kuullut että me ihmiset olemme toisistamme eroavia, erilaisia. Tulemme eri perimistä, meillä on erilaiset tempperamentit. JA MYÖS suprise suprise, erillaiset kyvyt "selviytyä" asioista.

Onko suurin piirtein koko muu läntinen maailma täynä sairaita lapsia? Koska jos et satu tietämään suomessa lapset aloittavat hoidon verraten vanhoina. Miten tätä asiaa selvität? Sen tiedän että hoidon laatu on erilaista esim. hollannissa jossa näille 3kk on ryhmä koot hyvin pieniä. JA hoitajat ammattilaisia jotka osaavat hoitaa myös pienempiä lapsia.

Totta hitossa yhteyksiä voi löytää milloin mistäkin ja millekin. Meillä hoidon laatua voisi ensimmäisenä nostaa, ei sitä että lasten teko oikeus on vain niillä jotka kykenevät olemaan kotona kolme vuotta. Kolmen lapsen kohdallahan se venyy äkkiä 9 vuotteen ja kyllä, sillä on helvetillinen taloudellinen merkitys (mikäli oikein ymmärsin, yhden lapsen äitinä sun on helppo huudella). Kerroppa nyt KONKREETTISIA keinoja millä tilannetta parantaa. Se että kaikki hoitoon vasta 3v ei ole ratkaisu, jollei sinulla ole jotain hyvää keinoa rahoittaa perheiden elämää.


En todellakaan sano tai usko hetkeäkään, että kaikki lapset ketkä aloittaa pkuran vuoden
vanhoina sairastuu/oirehtii myöhemmin. Mutta se ehdottomasti on merkittävä riski käytös -
ja mielenterveyshäiriöille - se on pystytty osoittamaan.
Minusta on vähän omituista ja vastuutonta kuitata jo pitkään tiedetyt ja tunnistetut
asiat "pikkuasioina", kun ne on vain yksi osa kokonaisuutta. Lapsuus ja erityisesti
EKAT VUODET ovat todella merkityksellisiä ihmisen tulevaisuuden kannalta.
Monessa perheessä pk hoito on pelastus, enkä tosiaankaan ole sitä mieltä, ettei sillä olisi
hyviä puolia.

Lapset on erilaisia. Mutta en kyllä ymmärrä miksi pitää väittää, että ihminen olisi tarpeiltansa
NIIN erilainen ja yksilöllinen, ettei mitään voida tunnustaa. Lapsen kehitystehtävät ja
tarpeet on erilaiset taaperoiässä kuin 5-vuotiaana ja niin edelleen.
Jotta ihminen voi kehittyä tasapainoiseksi ja tuntevaksi yksilöksi hänen on saatava riittävästi
hoitoa. Mitä nuoremmasta on kyse, sitä enemmän hän tarvii hoivaa
ja huolenpitoa, jonka varmasti myönnät?
Jos on oikeastaan yhtään psykologiaa lukenut ja analyyttinen ihminen tätä ei
tarvitse kummemmin todistella..?

En tarkoita että kolme vuotta kotihoitajana lapselleen pitäis olla..
Se ei ole nykypäivää tai edes inhimillistä. On älytöntä vain, että vanhemmat ei suostu
myöntämään lapsensa tarpeita ja sitä miten pk voi edes niihin vastata.
On paljon eri vaihtoehtoja, kuten pph /isovanhemmat/MLL jotka on
reippaasti paremmat hoitajat. Ja minusta 2 vuotiaan voi laittaa päiväkotiin ilman
että se on riski, mutta IHANNE olisi 3 vuotiaana.

On totta ettei Sinkkonen ja muut ole hirveästi tuoneet uusia "näyttöjä" esille vaan
kertoneet tutkimustuloksista. Silti Sinkkonen on psykiatrian erikoislääkäri joten tietää
mistä puhuu. Liisa Keltikangas myös psykologian tohrorina ei varmastikaan pidä pk:ta
syyttä suotta tuhoisana pikkulapselle!

Anteeksi, pakko tarttua sanoihisi "en tarkoita että kolme vuotta kotihoitajana lapselleen pitäisi olla..Se ei ole nykypäivää tai edes inhimillistä."

INHIMILLISTÄ?? Siis onko liian rankkaa hoitaa OMAA lastaan 3 vuotta, sitäkö tarkoitat? Vai mikä ei ole inhimillistä? 3 vuotta kotona olo vai?
Ei se kyllä niin rankkaa tai vaikeaa ole, jokainen joka haluaa lapsen, kykenee kyllä siihen, JOS vain haluaisi. Mutta kyse on itsekkäistä valinnoista, äidit eivät HALUA olla kotona, kun pää ei kestä, ei ole virikkeitä jne.,eikä aikuista seuraa jne.
Ja miksi se ei olisi nykypäivää? Minusta nykypäivää on se, että jokaisella on vapaus tehdä valintoja. On vaihtoehtoja, miten jäädä kotiin, miten jakaa hoitovastuu isän kanssa jne. On kotihoidon tuki jne. Kukaan ei joudu elämään kadulla. Tämäkin ketju on pelkkä sanojen helinää, miksei voida suoraan sanoa että ei KIINNOSTA hoitaa omaa lasta, ei KIINNOSTA olla kotona. Se on sitä nykypäivää, ja se on surullista!
 
Anteeksi, pakko tarttua sanoihisi "en tarkoita että kolme vuotta kotihoitajana lapselleen pitäisi olla..Se ei ole nykypäivää tai edes inhimillistä."

INHIMILLISTÄ?? Siis onko liian rankkaa hoitaa OMAA lastaan 3 vuotta, sitäkö tarkoitat? Vai mikä ei ole inhimillistä? 3 vuotta kotona olo vai?
Ei se kyllä niin rankkaa tai vaikeaa ole, jokainen joka haluaa lapsen, kykenee kyllä siihen, JOS vain haluaisi. Mutta kyse on itsekkäistä valinnoista, äidit eivät HALUA olla kotona, kun pää ei kestä, ei ole virikkeitä jne.,eikä aikuista seuraa jne.
Ja miksi se ei olisi nykypäivää? Minusta nykypäivää on se, että jokaisella on vapaus tehdä valintoja. On vaihtoehtoja, miten jäädä kotiin, miten jakaa hoitovastuu isän kanssa jne. On kotihoidon tuki jne. Kukaan ei joudu elämään kadulla. Tämäkin ketju on pelkkä sanojen helinää, miksei voida suoraan sanoa että ei KIINNOSTA hoitaa omaa lasta, ei KIINNOSTA olla kotona. Se on sitä nykypäivää, ja se on surullista!

Juu siis siksi, koska eihän kaikista ole siihen ja toiseksi kuten moni on sanonut, se olisi
yhteiskunnan kannalta aika kestämätöntä. Kun ajattelee, että jos lapsia tehdään
useampia niin äkkiä tulee hyvin monta vuotta kotona...
Olen samaa mieltä, että jos pystyy (ei ole yksihuoltaja ja talous ok) niin se on erittäin
itsekästä viedä se lapsi silti hoitoon. Ehdottomasti! Ja sitä en hyväksy tai arvosta.
Jos ja kun lapsen hankkii, täytyy olla valmis ja kykenevä ajattelemaan lapsensa etua
OMIEN HALUJEN sijaan. SIlloin juurikin täytyis edes myöntää ettei KIINNOSTA hoitaa omaa
lasta ja myöntää ettei pk ole hyväksi sille pienelle!
 
[QUOTE="ellis";28058187]Olen 23v. ja todella kokenut päiväkotimaailmasta.
Ymmärrän et on erilaisia tilanteita ja että vanhemmalla iällä jos lapsen saa niin
työelämässä jää paljon kesken ja ehkä paljon mahdollisuuksia jää taakse, jos on pitempään
kotona. Mutta eihän se lapsi ole pieni kuin aika lyhyen hetken ;) Sen ajan jos voisi sinnitellä
siellä kotosalla ja järjestellä asiat niin, että itekin jaksaa sitä.
1 vuotias kärsii siitä mekkalasta ja hälinästä oikeasti, eikä me hoitajat ja opet voida sitä
estää. Lisäksi lapset sairastelee JÄRKYTTÄVÄN paljon kun bakteerit (erityisesti yksityisellä koska
ei ole siivoojia) kulkeutuu suusta suuhun lasten kesken ja on tosi säälittävää nähdä lapsia
lähes jatkuvasti sairauskierteessä :/
Ajatelkaa lapsenne tarvetta rauhalliseen ja turvalliseen kasvuympäristöön, sekä
kiintymyssuhteen tärkeyttä... SItä ei voi millään korvata!!

En halua tuomita tai loukata, mut ikävä kyllä tämä on faktaa ja jos vanhemmat aidosti
ajattelevat lapsensa parasta he pysyvät kotona.[/QUOTE]
Olet 23, vastavalmistunut ja jo puoli vuotta ollut töissä... Ja lapsesi on siis nyt jo vähintään lähemmäs 3 vuotta. Opiskelitko äitiyslomalla vai oletko saanut lapsesi 14-vuotiaana?
 
[QUOTE="Hmmm";28091438]Olet 23, vastavalmistunut ja jo puoli vuotta ollut töissä... Ja lapsesi on siis nyt jo vähintään lähemmäs 3 vuotta. Opiskelitko äitiyslomalla vai oletko saanut lapsesi 14-vuotiaana?[/QUOTE]

Mies ja mummolat on olleet hoitamassa hirveästi, mutta en tosiaankaan koe missanneeni
koulutuksen takia pojan ekoja vuosia. Sehän ei ole työntekoa vaan voit aika hyvin
ja vapaasti itse tehdä lukkarit, sekä myös valita mille luennoille menet ja minne et.
Ajateltiin ihan samoin kun muutkin perheet tulevaisuutta, mutta ei sen kustannuksella, että
pieni ois joutunut kärsimään. Mielestäni on täysin absurdia hypätä molempien vanhempien työ - tai
koulumaailmaan, kun jälkikasvua on juuri saatu :/
 
[QUOTE="vieras";28092114]hyvähän sun on arvostella kun voit viedä äidillesi pennun hoitoon!!![/QUOTE]

Jaahas, tässähän onkin tarkoitus arvostella edelleen :D Eiköhän tämän keskustelun
tarkoitus ole lapsen tarve hyvään hoitopaikkaan, ja se on pk:sta kaukana.
 
Mies ja mummolat on olleet hoitamassa hirveästi, mutta en tosiaankaan koe missanneeni
koulutuksen takia pojan ekoja vuosia. Sehän ei ole työntekoa vaan voit aika hyvin
ja vapaasti itse tehdä lukkarit, sekä myös valita mille luennoille menet ja minne et.
Ajateltiin ihan samoin kun muutkin perheet tulevaisuutta, mutta ei sen kustannuksella, että
pieni ois joutunut kärsimään. Mielestäni on täysin absurdia hypätä molempien vanhempien työ - tai
koulumaailmaan, kun jälkikasvua on juuri saatu :/

Älä nyt jauha paskaa. Opinnot kestävät kolme vuotta, olettaen, että aika täyspäiväisesti opiskelee. Eli kun kerran olet valmistunut 23-vuotiaana, niin ellet ole ihan joku teiniäiti, niin kyllä tuo opiskelu on aika paljon vienyt lapsen ensimmäisistä vuosista.
 
Meillä on hyvä päiväkoti, pieni ja yksityinen, johon uskalsin lapseni viedä hänen ollessaan 1v. Kaikki on mennyt hienosti, ratkaisuni tein sen takia, että kotimammana olo ei ole mua varten. Sellaista aivojen nollausta riitti todellakin tuo vuosi, sitten aivot janos jo tehtäviä. Osa-aikaisena olen paiskinut hommia siitä asti, kunnes tuli toinen lapsi. Nyt olen saman verran kotona ja jatkan taas töitä, pikkukakkonen pääsee samaan ihanaan pk:hon kuin esikkokin.

Ihmeesti jotkut jaksaa vääntää 19 sivua mollaten toisten ratkaisuja. Itselläni ei ole mitään selitettävää kenellekään ratkaisuistamme, rahan takia ei sitä tehty (olis ollut varaa jäädä kotiin vaikka siihen asti että lapset koulussa), mutta henkisen hyvinvoinnin ja virkeyden vuoksi ratkaisumme kannatti.
 
[QUOTE="Jenis";28088735]Aah, järjen ääni! Kiitos tästä kirjoituksesta.

Ja toisin kuin ap:llä, Keltinkangas-Järvisen nimikin oli ihan oikein kirjoitettu ;)[/QUOTE]

Kommentoima kirjoitus oli kyllä täyttä asiaa, mutta pakko huomauttaa sinulle, että se nimi kirjoitetaan kyllä oikeasti ilman n-kirjainta.
 
Lto opiskelu kestää 3v. Aloittaja on 23v. Ja lapsikin hällä jo on. Ja paljon kokemusta päiväkotimaailmasta. Puoli vuotta nyt ollut töissä. Mä en ole ihan varma onko tämä mahdollista? Kai se on. Kun kerran lapsi on hoidettu miehen ja mummon toimesta, vai miten se oli?
 
Tiesittehän vanhemmat, että lain mukaan riittää, että tuo lapsi-aikuinen suhdeluku täyttyy päivän aikana? Eli jos ryhmässä 12 alle 3-vuotiasta ja kolme työntekijää, yks aamuvuorossa, toinen päivävuorossa ja kolmas illassa, käy usein niin, että aamulla ennen toisen työntekijän saapumista on hoitajalla jo esim. kuusi lasta. Iltapäivällä iltavuorolainen voi jäädä yksin jopa KYMMENEN ALLE KOLME-VUOTIAAN kanssa, kun päivävuorolaisella loppuu työaika. Ja se on lain mukaan ok... :(
 
Niin. Keskustelu päivähoidon laadusta ja ponteva riittävän resurssoinnin vaatiminen hukkuu siihen iänpäiväiseen jankuttamiseen siitä, miten kamalia ja pahoja äidit ovat, jos eivät jaksa/voi olla kotona vähintään nuorimman lapsen kolmivuotispäivään asti. Mitään ei tarvitse muuttaa, koska vika on lähtökohtaisesti äideissä.

Riittävällä resurssoinnilla voitaisiin saada aikaan hoitoa, joka ei vahingoittaisi 1-3 -vuotiaita (vauvat ovat asia erikseen), jos vanhemmat puolestaan pystyisivät joustamaan niin, etteivät päivät olisi kovin pitkiä. Ehkei yksivuotias päiväkodista silti suoranaisesti hyötyisi, mutta välillisesti kyllä, jos kotonaolo olisi tavalla tai toisella vaikeasti järjestettävissä.

Meidän pienemmän vanhempainillassa muuten ei näkynyt vakavia ilmeitä, kaikki hymyilivät, kun näytettiin kuvia lasten touhuista. Aina kun lapsen vie tai hakee, siellä on mukava ja rauhallinen tunnelma. Millä motiivilla hoitajat feikkaisivat vanhemmille tolkuttomasti, jos se oikeasti on ihan helvetti irrallansa? Toki varmasti välillä syntyy kaoottisia tilanteita, itkua, johon ei voi heti vastata jne., mutta sitä on kyllä ollut ainakin meillä kotonakin tarjolla.
 
No niin nyt taas koneella! Joo siis mun mies on yrittäjä isänsä yrityksessä, ja meillä oli aivan selvä, että käyn koulun päätökseen ja hän hoitaa sen ajan poikaa --> kaikkien etu.
Mikä siinä on, että pari vuotta voi olla kamalan suuri "menetys" taloudellisesti ? Meillä ei ollut puhekaan, että kokonaan työelämästä kukaan on jäämässä pois, koska kyse on vain lapsen ekoista
vuosista! Kyllä sen verran minusta isovanhempien kuuluisi auttaa, ja perheen säästöt antaa periksi, että se onnistuu. Meillä oli myös loistava hoitaja mannerheimin lastensuojeluliitosta, voin
tosi lämpimästä suositella sitä vaihtoehtoa :) Nuoria ja reippaita tyttöjä, hyviä kokemuksia vain ainakin meillä!
 
[QUOTE="vieras";28094770]Kommentoima kirjoitus oli kyllä täyttä asiaa, mutta pakko huomauttaa sinulle, että se nimi kirjoitetaan kyllä oikeasti ilman n-kirjainta.[/QUOTE]

Siks mulla oli siinä se hymiö, nääs - toi nimi on ilmeisen hankala saada osumaan oikein :)
 
No niin nyt taas koneella! Joo siis mun mies on yrittäjä isänsä yrityksessä, ja meillä oli aivan selvä, että käyn koulun päätökseen ja hän hoitaa sen ajan poikaa --> kaikkien etu.
Mikä siinä on, että pari vuotta voi olla kamalan suuri "menetys" taloudellisesti ? Meillä ei ollut puhekaan, että kokonaan työelämästä kukaan on jäämässä pois, koska kyse on vain lapsen ekoista
vuosista! Kyllä sen verran minusta isovanhempien kuuluisi auttaa, ja perheen säästöt antaa periksi, että se onnistuu. Meillä oli myös loistava hoitaja mannerheimin lastensuojeluliitosta, voin
tosi lämpimästä suositella sitä vaihtoehtoa :) Nuoria ja reippaita tyttöjä, hyviä kokemuksia vain ainakin meillä!

"Isovanhempien kuuluisi auttaa"? Aika utopiaa monessa perheessä, joissa isovanhemmat voivat asua vaikkapa 700 kilometrin päässä tai olla itse vielä työelämässä. Kuten, ainakin teoriassa, 23-vuotiaana lapsen saaneen äidin vanhemmat todennäköisesti ovat. Olet siis pompotellut lastasi aika helkkarin monella hoitajalla, mukaanlukien MLL:n teineillä, vain jotta hän ei joutuisi päiväkotiin. Miten tuossa toteutuu "laadukas varhaiskasvatus"?

Tosin, taidat olla fiktiivinen LTO jolla on fiktiivinen perhe.
 
No niin nyt taas koneella! Joo siis mun mies on yrittäjä isänsä yrityksessä, ja meillä oli aivan selvä, että käyn koulun päätökseen ja hän hoitaa sen ajan poikaa --> kaikkien etu.
Mikä siinä on, että pari vuotta voi olla kamalan suuri "menetys" taloudellisesti ? Meillä ei ollut puhekaan, että kokonaan työelämästä kukaan on jäämässä pois, koska kyse on vain lapsen ekoista
vuosista! Kyllä sen verran minusta isovanhempien kuuluisi auttaa, ja perheen säästöt antaa periksi, että se onnistuu. Meillä oli myös loistava hoitaja mannerheimin lastensuojeluliitosta, voin
tosi lämpimästä suositella sitä vaihtoehtoa :) Nuoria ja reippaita tyttöjä, hyviä kokemuksia vain ainakin meillä!

Eli itse olet keskittynyt lapsesi ensimmäiset vuodet opiskeluun ja hoidattanut lapsesi muilla. Ja sitten ihmettelet, miten joku voi jättää pienen lapsen toisten hoitoon mennäkseen töihin.
Melkoista "pata kattilaa soimaa".
 
[QUOTE="Jenis";28099500]"Isovanhempien kuuluisi auttaa"? Aika utopiaa monessa perheessä, joissa isovanhemmat voivat asua vaikkapa 700 kilometrin päässä tai olla itse vielä työelämässä. Kuten, ainakin teoriassa, 23-vuotiaana lapsen saaneen äidin vanhemmat todennäköisesti ovat. Olet siis pompotellut lastasi aika helkkarin monella hoitajalla, mukaanlukien MLL:n teineillä, vain jotta hän ei joutuisi päiväkotiin. Miten tuossa toteutuu "laadukas varhaiskasvatus"?

Tosin, taidat olla fiktiivinen LTO jolla on fiktiivinen perhe.[/QUOTE]

Tarkoitan isovanhempien taloudellista apua KUN se on hyvin monilla perheillä
syynä päiväkotiin laittamiseen, että tulot romahtaa (hetkeksi).
Ei tosiaankaan olla pomputeltu häntä mihinkään, mll:n palveluhan tarjoaa lastenhoitokurssin käyneiden hoitajien lastenhoitoa kotona! Sehän on täysin eri asia kuin laittaa joka arkipäivä pienokainen päiväkotiin, jossa tämä koittaa selvitä ja pärjätä päivästä toiseen. Ei voi millään tavalla verrata tuttua hoitajaa ja pk-hoitoa keskenään!
 
Tarkoitan isovanhempien taloudellista apua KUN se on hyvin monilla perheillä
syynä päiväkotiin laittamiseen, että tulot romahtaa (hetkeksi).
Ei tosiaankaan olla pomputeltu häntä mihinkään, mll:n palveluhan tarjoaa lastenhoitokurssin käyneiden hoitajien lastenhoitoa kotona! Sehän on täysin eri asia kuin laittaa joka arkipäivä pienokainen päiväkotiin, jossa tämä koittaa selvitä ja pärjätä päivästä toiseen. Ei voi millään tavalla verrata tuttua hoitajaa ja pk-hoitoa keskenään!

No kyllä se pienelle lapselle aika traumaattista on, että vähänväliä vanhemmat hylkäävät ventovieraan hoitoon. Ei siinä paljon tuttu ympäristö auta.
 
[QUOTE="...";28099616]No kyllä se pienelle lapselle aika traumaattista on, että vähänväliä vanhemmat hylkäävät ventovieraan hoitoon. Ei siinä paljon tuttu ympäristö auta.[/QUOTE]

Lapsella voi olla muutamia kiintymyssuhteita ja niitähän muodostuu pakostakin.
Tärkeintä on turvallinen suhde, jossa lapsen tarpeisiin vastataan pian ja hän saa hyvää perushoitoa.
päivähoidossa se ei ole mahdollista, mutta lastenhoitaja kellä ei ole useita pieniä voi ilman muuta
antaa hyvää hoitoa!;)
 

Yhteistyössä