Kerran kävin vahingossa ehtoollisella, koska luulin, että lapset palaavat lomareissulta mummon kanssa vasta seuraavana päivänä. Lapset pahoittivat mielensä ja saivat trauman, jota nyt hoidetaan psykiatrin avustuksella
Eräänä Jouluna menin viemään naapuriin joulutähden. Naapuri tarjosi karamellin, jonka ihan vahingossa laitoin suuhuni. Vasta puraistessani karamellin rikki tajusin, että se oli liköörikonvehti. Nukuin naapurin sedän kanssa muutaman tunnin humalaani pois heidän parisängyssään, mutta siitä huolimatta esikoiseni tajusi kotiin palattuani, että olin ollut mieron tiellä.
Kerran olin työkaverini syntymäpäivillä, joissa tarjottiin täytekakkua. Muutaman palan syötyäni tajusin, että kakku oli kostutettu rommilla!!! Koska en uskaltanut näyttäytyä lasteni edessä humalaisena, läksin työkaverini kanssa kiertämään Suomea kolmeksi päiväksi. Tuona aikana humalakin haihtui ja palasin kotiin hyvänä äitinä.
Joskus lauantai-iltana otan huikan mieheni oluttölkistä, kun lapset ovat menneet jo nukkumaan. Tosin mieheni ajaa minut välittömästi ulos pakkaseen, ettei lapsien tarvitse aamulla katsella krapulaista äidin naamaa. Minunkin mielestä niin on parempi. Lymyilen kerrostalomme kellarissa niin pitkään, että silmät eivät enää punoita.
Muuten olen kyllä melko raitis ja täydellinen äiti.
Kerran kävin vahingossa ehtoollisella, koska luulin, että lapset palaavat lomareissulta mummon kanssa vasta seuraavana päivänä. Lapset pahoittivat mielensä ja saivat trauman, jota nyt hoidetaan psykiatrin avustuksella
Eräänä Jouluna menin viemään naapuriin joulutähden. Naapuri tarjosi karamellin, jonka ihan vahingossa laitoin suuhuni. Vasta puraistessani karamellin rikki tajusin, että se oli liköörikonvehti. Nukuin naapurin sedän kanssa muutaman tunnin humalaani pois heidän parisängyssään, mutta siitä huolimatta esikoiseni tajusi kotiin palattuani, että olin ollut mieron tiellä.
Kerran olin työkaverini syntymäpäivillä, joissa tarjottiin täytekakkua. Muutaman palan syötyäni tajusin, että kakku oli kostutettu rommilla!!! Koska en uskaltanut näyttäytyä lasteni edessä humalaisena, läksin työkaverini kanssa kiertämään Suomea kolmeksi päiväksi. Tuona aikana humalakin haihtui ja palasin kotiin hyvänä äitinä.
Joskus lauantai-iltana otan huikan mieheni oluttölkistä, kun lapset ovat menneet jo nukkumaan. Tosin mieheni ajaa minut välittömästi ulos pakkaseen, ettei lapsien tarvitse aamulla katsella krapulaista äidin naamaa. Minunkin mielestä niin on parempi. Lymyilen kerrostalomme kellarissa niin pitkään, että silmät eivät enää punoita.
Muuten olen kyllä melko raitis ja täydellinen äiti.
Sama juttu, en ole ollut. En näe mitään hienoa olla kännissä, enkä sitä ole sitten teinivuosieni jälkeen ollutkaan. Lasteni edessä en juo edes saunasiideriä kylässä, kotona meillä ei alkoholia edes käytetä.Alkuperäinen kirjoittaja Möppöläinen;28034358:En. Juon muutenkin tyyliin 1-2 siideriä 1-2 kertaa vuodessa.
Olen kerran ollut, taisivat olla 27- ja 23 v silloin.
Piti ihan kynä ja paperia ottaa ja laskea, aikaahan tuostakin on kulunut jo vaikkas kuin kauan.
ai kamala.
Olet kyllä ollut enemmänkin kuin "jopa humalassa" =)Alkuperäinen kirjoittaja käsi sydämelle;28031519:edes hieman päihtynyt tai jopa humalassa?
Itse myönnän olleeni. Lapset ei onneksi muista sitä. Lapset olivat jotain alle 3v ja toinen alle vuoden. Olimme enoni tupareissa ja booli olikin tottumattomalle liikaa. Kotimatkalla (mies ajoi) piti pysähtyä tienpientareelle oksentamaan ja kotona sammuin sohvalle.
Voi sitä morkkista seuraavana päivänä. Nyt lapset jo isoja ja moista ei ole tapahtunut uudelleen.