Kun itse olin pieni, me tytöt, latelimme äidin vielä läsnä ollessa, iltarukouksen :
Levolle lasken Luojani,
armias ole suojani.
Jos sialtain en nousisi,
Taivaaseen ota tykösi.
Aamen
Lopun iltaa aina mietin, miks mun pitää ekana mennä jonku sian päälle ja sit siitä nousta.
Meidän perheemme kuului kirkkoon, mutta kyseisessä rakennuksessa kävimme vain kirkollisissa toimituksissa, häissä, hautajaisissa, konfirmaatioissa, emme koskaan jumalanpalveluksissa.
Kun aikanani tulin äidiksi, halusin myös oman lapseni siunaavan itsensä untenmaille. Opetin kaksikin iltarukousta, joista toisen, tuon tutun, ja jossain oppimani aivan toisen, joka kuului näin:
Rakas Jeesus siunaa meitä,
älä meitä koskaan heitä.
Viimemainitusta rukouksesta minulle tuli mieleen vasta tekemäni matka yli suuren meren. Yhdistin matkan rukouksen sanoihin, älä meitä koskaan heitä kannelta meren tyrskyihin.
Tuli taas ilta, satu oli kerrottu/kirjasta luettu (miehelläni ja minulla on ollut tapana sepittää iltasadut omasta päästä). Oli iltarukouksen aika. Siihen ei tarvinnut koskaan kehoittaa, koska lapsi tiesi, mitä seuraavaksi yleensä seuraa. Yllätykseni, lapsemme ei rukoillutkaan kumpaakaan meiltä oppimaansa rukousta, vaan seuraavan, omassa päässään kehittämänsä (5v):
Rakas Jumala
siellä taivaassa.
Siunaa äitii, isii, vaarii, ukkii, X-kummii, X-kummii, X-kummii, X-kummii, X-kummii, Karoo, Okii,.....
Meidän mielestämme tämä iltarukous oli aivan mahtava. Yleensä, poikamme nukahti miettiessään, ketä vielä?
Tämän iltarukousjutun tiimoilta päätin viedä poikamme naapurissa sijaitsevaan kappeliin jumalanpalvelukseen. Tiesin jo entuudestaan, että hän osaisi käyttäytyä. Olin kertonut asiasta. Kun astuimme kirkkosaliin, pieni poikamme kysyi ristillä riippuvasta Jeesus-patsaasta, mitä tolle on tehty? Suntio oli juuri laittamassa virsien numeroita seinälle. Kerroin, että Jeesus on tuossa ristiinnaulittu. Poika kysyi, miks toi kirkon täti ei soita poliisia (poikamme suvun miehet ovat poliiseja). Selvitin asiaa, kunnes kirkkosaliin tuli suuri joukko vanhuksia. Poikani suputti korvaani, että täällä haisee mummoille. Suputin takaisin, että jutellaan siitä myöhemmin kotona.