Miksi muissa pohjoismaissa eri käsitykset päivähoidosta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tanskasta terveisiä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";27379953]Missä sanottiin ETTÄ EN ole pohtinut? Ihan niinkuin olisit oivaltanut jotain todella hienoa..... Toki olen pohtinut, ja tullut siihen tulokseen että pienen lapsen on parempi vanhempansa hoivissa, jos se on mahdollista.

Ydinperheasiaan en ota kantaa sen enempää siinä mielessä, että se ei tähän keskusteluun kuulu. Mutta en mä ole sitä mieltä että tiukka ydinperhemalli on parempi kuin koko suvun malli. Suku on hieno juttu, jos sen saa vielä yhdistettyä kotihoitoon. Että lapsi käy silloin tällöin hoidossa esim. mummillaan. Hienoa! suomessa yleisesti ollaan liian vähän tekemisissä oman suvun kanssa.[/QUOTE]

Päättelin sen siitä, että muut tässä keskustelussa oikeasti keskustelevat ja pohtivat mistä asia jhohtuu, joka on hyvä asia ja voi johtaa esimerkiksi siihen päätökseen, että muissa pohjoismaissa päiväkodit ovat laadukkaampia kuin Suomessa, mikä taas voi johtaa siihen, että Suomeenkin otetaan mallia näistä maista. Sinä taas vaan suoraat tyrmäät kaiken keskustelun sanomalla, että Suomessa vaan asiat on paremmin, joka ei johda yhtään mihinkään. Mutta ehkä keskustelutyylisi takia tein väärän johtopäätöksen sinusta.
 
[QUOTE="vieras";27379868]Sanoin että suomessa on hyvää se että jokainen voi halutessaan jäädä alle 3-vuotiaan kanssa kotiin, ja se on hyvää ja edistyksellistä, eikä sitä yleisesti paheksuta onneksi.

Miten joku sitten vetää sitten johtopäätöksen että se tarkoittaa samaa kuin tuo sun viimeinen lause, en tiedä. Jonkinlainen ymmärtämisen vaikeus? Ei vaan TAHTO ymmärtää väärin ja laittaa sanoja toisen suuhun, mikä on täällä palstalla niin kovin yleistä.[/QUOTE]

Käsitin että tuo sama mahdollisuus jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi on myös Tanskassa ja Ruotsissa, mutta niissä se ei ole saavuttanut kummoistakaan suosioa.

Onko tälle että Suomi ainoana maana tuota yleisemmin toteuttaa vain se että Suomi on edistyksellisempi maa vai se että (ainakin palstalta saadun käsityksen mukaan) päivähoito on Suomessa todella surkeaa ja ihan eri lähtökohdista lähtevää kuin näissä muissa pohjoismsissa?
 
[QUOTE="vieras";27379967]Päättelin sen siitä, että muut tässä keskustelussa oikeasti keskustelevat ja pohtivat mistä asia jhohtuu, joka on hyvä asia ja voi johtaa esimerkiksi siihen päätökseen, että muissa pohjoismaissa päiväkodit ovat laadukkaampia kuin Suomessa, mikä taas voi johtaa siihen, että Suomeenkin otetaan mallia näistä maista. Sinä taas vaan suoraat tyrmäät kaiken keskustelun sanomalla, että Suomessa vaan asiat on paremmin, joka ei johda yhtään mihinkään. Mutta ehkä keskustelutyylisi takia tein väärän johtopäätöksen sinusta.[/QUOTE]
Suomessa kunnat eivät tule ikinä investoimaan päivähoitoon niin paljon, että se vastaisi laadultaan hyvää kotihoitoa. Valitettavasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27380001:
Suomessa kunnat eivät tule ikinä investoimaan päivähoitoon niin paljon, että se vastaisi laadultaan hyvää kotihoitoa. Valitettavasti.

Ollaanpa siellä pessimistisiä :D Jos tämä on mahdollista muissa Pohjoismaissa, pitäisi sen olla mahdollista myös Suomessa, sen verran samanlaisista yhteiskuntajärjestelmistä on kyse.
 
[QUOTE="vieras";27379967]Päättelin sen siitä, että muut tässä keskustelussa oikeasti keskustelevat ja pohtivat mistä asia jhohtuu, joka on hyvä asia ja voi johtaa esimerkiksi siihen päätökseen, että muissa pohjoismaissa päiväkodit ovat laadukkaampia kuin Suomessa, mikä taas voi johtaa siihen, että Suomeenkin otetaan mallia näistä maista. Sinä taas vaan suoraat tyrmäät kaiken keskustelun sanomalla, että Suomessa vaan asiat on paremmin, joka ei johda yhtään mihinkään. Mutta ehkä keskustelutyylisi takia tein väärän johtopäätöksen sinusta.[/QUOTE]

Oi, kyllä suomessa jokainen lastenhoitajakin TIETÄÄ mikä se hyvä malli on, mutta kun sitä ei tahdota toteuttaa. Ei siinä ole kysymys tiedon puutteesta vaan RAHASTA. Herranjestas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27380001:
Suomessa kunnat eivät tule ikinä investoimaan päivähoitoon niin paljon, että se vastaisi laadultaan hyvää kotihoitoa. Valitettavasti.

juurikin näin. Siksi olemme valinneet kotihoidon 5v ja 2v lapsille. Saavat korjata epäkohdat joidenkin muiden muksuilla, omiani en sinne laita.
 
[QUOTE="vieras";27380020]Ollaanpa siellä pessimistisiä :D Jos tämä on mahdollista muissa Pohjoismaissa, pitäisi sen olla mahdollista myös Suomessa, sen verran samanlaisista yhteiskuntajärjestelmistä on kyse.[/QUOTE]
Pessimistisiä tai realistisia :) Meillä on tällä hetkellä vanhustenkin hoito aika surkeissa kantimissa, jos katsoo vanhuksen itsensä näkökulmasta. Kun kuntien jaettavissa oleva kakku ei suurene, joudutaan aina miettimään, keneltä otetaan pois, jos toiselle annetaan. Jos päivähoidon laatua parannetaan, heikennetäänkö silloin vanhustenhuollon vai perusopetuksen laatua? Keneltä otetaan, jos päivähoidolle annetaan? Tämän dilemman kanssa päättäjät painiskelevat kunnallisvaalikaudesta toiseen. Esikoiseni meni päiväkotiin vuonna 1988 ja kuopukseni vuonna 1994 ja tuntuu siltä, että päiväkodeissa mikään ei ole muuttunut noiden vuosienkaan jälkeen.
 
[QUOTE="vieras";27380028]Oi, kyllä suomessa jokainen lastenhoitajakin TIETÄÄ mikä se hyvä malli on, mutta kun sitä ei tahdota toteuttaa. Ei siinä ole kysymys tiedon puutteesta vaan RAHASTA. Herranjestas.[/QUOTE]
Juuri näin. Mulla on ystävä- ja ihan lähipiirissäkin päivähoidossa työskenteleviä hoitajia ja karu totuus on, että monessa paikassa resurssit eivät riitä. Hoitajat haluaisivat tehdä työtään hyvin, tarjota sitä hyvää varhaiskasvatusta lapsille ja tehdä päiväkodin ja kodin välistä yhteistyötä. Mutta kun ei ole tarpeeksi ihmisiä, rahaa eikä aikaa. On päiväkoteja, joissa joudutaan säännöstelemään piirustus- ja askartelutarvikkeitakin. Mihinkään "ylimääräiseen" ei ole rahaa.
 
Päivähoidon laaduissa voi todella olla eroja. Itselleni on ihan vieras ajatus että päiväkodeissa ulkoiltaisiin vain siinä omassa pihassa. Pientenryhmä jää joskus (varsinkin noina aikoina kun oli paljon juuri aloittaneita 1v ikäisiä) aamu-ulkoilulle siihen omalle pihalle mutta muut kyllä liki joka aamu lähtevät jonnekin muualle. Metsäretket todella yleisiä, leikkipuistoja ym hyödynnetään, pienten lapsiryhmien kanssa käydään kirjastoissa, kaupoissa, tutustumassa kylän pyöräkorjaajaan, parturiin ym. Käydään oikealla jalkapallokentällä pelaamassa, tehdään pidempiä retkiä bussilla ja tunnelbanalla. Välillä käydään teatterissa, tanssistudiolla käytiin tanssikurssilla, tulevien eskarilaisten traditio on ollut keilailuretki. Keväisin/kesäisin on käyty "uimassa" leikkipuiston kahluualtaassa. Talvisin nuo pulkanlasku ja hiihtoretke ovat olleet yleisiä. Sisätiloissa on leivottu, koristeltu pipareita yms. Itselläni ei olisi ikinä varaa eikä tiloja niille askartelu-, maalaus-, piirrustus- yms välineille mitä tuolla on tarjolla.

Mitä tanskaan tulee, siskon kuopus oli aikanaan pph:lla jolla oli mm poneja, koiria, kissoja, lampaita, ankkoja sun muita elukoita joiden hoidossa lapset pyörivät mukana (ei varmaan suomessa olisi edes laillista). Päiväkodeissa lapset ovat olleet "metsäpäiväkodissa" joka keskittyi luontokasvatukseen ja ulkoilmaelämään sekä teatteripäiväkodissa.

En pidä päiväkotia minään kammotuksena, mutta siltikin on ollut ihanaa kun on saanut/saa hoitaa tuon kuopuksen kotona 2v asti. Mahdollisuus olisi pitää hänet kotona 3-3,5v asti mutta lapsen parhaaksi on nyt nähty tuo osa-aikahoidon (kyllä, puhdasta virikehoitoa kun olen itse vauvan kanssa kotona) aloitus alkuvuodesta.
 
Päivähoidon laaduissa voi todella olla eroja. Itselleni on ihan vieras ajatus että päiväkodeissa ulkoiltaisiin vain siinä omassa pihassa. Pientenryhmä jää joskus (varsinkin noina aikoina kun oli paljon juuri aloittaneita 1v ikäisiä) aamu-ulkoilulle siihen omalle pihalle mutta muut kyllä liki joka aamu lähtevät jonnekin muualle. Metsäretket todella yleisiä, leikkipuistoja ym hyödynnetään, pienten lapsiryhmien kanssa käydään kirjastoissa, kaupoissa, tutustumassa kylän pyöräkorjaajaan, parturiin ym. Käydään oikealla jalkapallokentällä pelaamassa, tehdään pidempiä retkiä bussilla ja tunnelbanalla. Välillä käydään teatterissa, tanssistudiolla käytiin tanssikurssilla, tulevien eskarilaisten traditio on ollut keilailuretki. Keväisin/kesäisin on käyty "uimassa" leikkipuiston kahluualtaassa. Talvisin nuo pulkanlasku ja hiihtoretke ovat olleet yleisiä. Sisätiloissa on leivottu, koristeltu pipareita yms. Itselläni ei olisi ikinä varaa eikä tiloja niille askartelu-, maalaus-, piirrustus- yms välineille mitä tuolla on tarjolla.

Mitä tanskaan tulee, siskon kuopus oli aikanaan pph:lla jolla oli mm poneja, koiria, kissoja, lampaita, ankkoja sun muita elukoita joiden hoidossa lapset pyörivät mukana (ei varmaan suomessa olisi edes laillista). Päiväkodeissa lapset ovat olleet "metsäpäiväkodissa" joka keskittyi luontokasvatukseen ja ulkoilmaelämään sekä teatteripäiväkodissa.

En pidä päiväkotia minään kammotuksena, mutta siltikin on ollut ihanaa kun on saanut/saa hoitaa tuon kuopuksen kotona 2v asti. Mahdollisuus olisi pitää hänet kotona 3-3,5v asti mutta lapsen parhaaksi on nyt nähty tuo osa-aikahoidon (kyllä, puhdasta virikehoitoa kun olen itse vauvan kanssa kotona) aloitus alkuvuodesta.
No eipä tuo kuvaamasi miltään kammotukselta kuullostakaan, mutta kovin kaukana on suomalaisesta kunnallisesta päivähoidosta. Tosin en minä pidä suomalaistakaan päiväkotia minään kammotuksena, mutta ei se mun mielestä lapselle mikään välttämättömyyskään ole. Siis olettaen, että lasta kotona hoitava vanhempi viitsii jotain tehdä lastensa kanssa. Usein kotihoitoa puolustavat äidit kuuluvatkin niihin, joilla ideoita ja energiaa riittää lastensa kanssa touhuamiseen. Itse olen kotiäidin kasvattama ja ne vuodet, jotka olin omien lasteni kanssa kotona, ammensin ideoita arkipäiviin myös omasta lapsuudestani. Esikoiseni onkin sanonut, että hänen lapsuutensa onnellisimmat vuodet olivat ne, jolloin hän sai olla äidin ja pikkuveljen kanssa kotona. Ja mä ymmärrän oikein hyvin, mitä hän tarkoittaa :)
 
Taas on ihmisillä ihan eri käsitykset mikä on hyvää päivähoitoa. Mun mielestä päivähoito on ihan hyvää ilman luistelua, hiihtoa, taidenäyttelyitä, museoita tai metsäretkiäkään. Lapset on tyytyväisiä jos on paljon vapaata leikkiä ilman aikuisen ohjausta. Askarteluakin voi tehdä vähemmillä ja halvemmilla tilpehööreillä ja lelujen vähyyskin kasvattaa mielikuvitusta. Ei pienet lapset tarvitse koko ajan jotain uutta ja erikoista, ihan normaalit päivän rutiinit riittävät kyllä elämän sisällöksi. Noita muita juttuja voi tehdä sitten kotiajalla, iltaisin ja viikonloppuisin.
 
[QUOTE="Kaisa";27380262]Taas on ihmisillä ihan eri käsitykset mikä on hyvää päivähoitoa. Mun mielestä päivähoito on ihan hyvää ilman luistelua, hiihtoa, taidenäyttelyitä, museoita tai metsäretkiäkään. Lapset on tyytyväisiä jos on paljon vapaata leikkiä ilman aikuisen ohjausta. Askarteluakin voi tehdä vähemmillä ja halvemmilla tilpehööreillä ja lelujen vähyyskin kasvattaa mielikuvitusta. Ei pienet lapset tarvitse koko ajan jotain uutta ja erikoista, ihan normaalit päivän rutiinit riittävät kyllä elämän sisällöksi. Noita muita juttuja voi tehdä sitten kotiajalla, iltaisin ja viikonloppuisin.[/QUOTE]
Iltaisin ei kyllä paljon ehdi - eivätkä lapset olisi jaksaneetkaan - ja musta oli aika kurjaa, kun viikonloppuihin joutui asettamaan kamalasti ohjelmaa. Ei se ole kivaa sen paremmin vanhemmille kuin lapsillekaan. Kun olin lasten kanssa kotona, oli koko viikko aikaa tehdä noita asioita.

Askarteluun tosiaan riittää halvemmatkin tilpehöörit ja se olikin aikoinaan yksi ihan oleellinen juttu mun lasteni kotihoidossa, että käytiin yhdessä metsistä ja lammen rannalta niitä askartelutarvikkeita keräämässä. Siinä tuli samalla tarkasteltua luonnossa tapahtuvia muutoksia: kevään alkamista ja syksyn saapumista. Kotona oli myös mahdollista laittaa talteen kaikenlaisia purkkeja, laatikoita ym pakkauksia, joista lapset saattoivat askarrella. Ei niiden kaupasta ostettuja tarvinnut olla. Omassa lapsuudessani jos paperiliima oli loppu, äitini ojensi keitetyn perunan ja käytin sitä liimana.
 
[QUOTE="Kaisa";27380262]Taas on ihmisillä ihan eri käsitykset mikä on hyvää päivähoitoa. Mun mielestä päivähoito on ihan hyvää ilman luistelua, hiihtoa, taidenäyttelyitä, museoita tai metsäretkiäkään. Lapset on tyytyväisiä jos on paljon vapaata leikkiä ilman aikuisen ohjausta. Askarteluakin voi tehdä vähemmillä ja halvemmilla tilpehööreillä ja lelujen vähyyskin kasvattaa mielikuvitusta. Ei pienet lapset tarvitse koko ajan jotain uutta ja erikoista, ihan normaalit päivän rutiinit riittävät kyllä elämän sisällöksi. Noita muita juttuja voi tehdä sitten kotiajalla, iltaisin ja viikonloppuisin.[/QUOTE]

Voi toki, mutta se, että alituinen vapaa leikki johtuu usein liian isoista ryhmistä, vähäisestä ja epäpätevästä henkilökunnasta, on eri juttu.
 
[QUOTE="jooo";27380298]Voi toki, mutta se, että alituinen vapaa leikki johtuu usein liian isoista ryhmistä, vähäisestä ja epäpätevästä henkilökunnasta, on eri juttu.[/QUOTE]
Ja vapaata leikkiähän on paljon myös kotihoidossa olevilla lapsilla. Ei ole kiirettä eikä ennenkaikkea ole kamalaa hälinää. Päiväkodeissa melutaso nousee hyvin usein tasolle, jossa pitäisi lain mukaan käyttää jo kuulosuojaimia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27380314:
Ja vapaata leikkiähän on paljon myös kotihoidossa olevilla lapsilla. Ei ole kiirettä eikä ennenkaikkea ole kamalaa hälinää. Päiväkodeissa melutaso nousee hyvin usein tasolle, jossa pitäisi lain mukaan käyttää jo kuulosuojaimia.

Kyllä vain. Se kotihoidettu käy toteuttamassa vapaata leikkiä rauhassa kaverin luona pari kertaa viikossa ja kerran tai kahdesti viikossa kerhossa. Se on sitten jotenkin huonompi vaihtoehto kuin tarhan ylisuuri ryhmä ja kamala meteli? Mistä se kotihoidettu siis todellisuudessa jää paitsi? Kahden tunnin pakollisesta makuuttamisesta joka päivä?
 
Itse tykkään kotona siitä että päivät ja tekemiset voi mitoittaa sen lapsen mukaan. Siis voidaan lähteä aktiviteetteihin kun niitä kaivataan ja viettää koti/pihapäivää kun siltä tuntuu. Jos lapsi ei jostain välitä voidaan se jättää sitten vähemmälle ja tehdä niitä juttuja joista lapsi tykkää tai mitä katson hänelle hyväksi. Koen että tuo vähän alle 2v saa kotona yksilöllisempää hoitoa mitä saisi päiväkodissa, meillä on myös paljon monipuolisemmat mahdollisuudet tekemisten suhteen. Normitilanteessa voisin ihan hyvin hoitaa häntä kotona vielä sen vuoden ja jos ikätovereiden seuraa olisi mukavasti tarjolla niin miksei pidempäänkin. Itsekin tykkäisin.

Tuo ei kuitenkaan ole ihan normitilanne ja ikätovereiden seura hankalasti järjestettävissä ja siksi otetaan ne 2 hoitopäivää/vko tukemaan tuota puolta. Olen onnellinen siitä että päiväkoti tuntuu kuitenkin näin positiiviselta paikalta siihen kotihoidon rinnalle.
 
Itse tykkään kotona siitä että päivät ja tekemiset voi mitoittaa sen lapsen mukaan. Siis voidaan lähteä aktiviteetteihin kun niitä kaivataan ja viettää koti/pihapäivää kun siltä tuntuu. Jos lapsi ei jostain välitä voidaan se jättää sitten vähemmälle ja tehdä niitä juttuja joista lapsi tykkää tai mitä katson hänelle hyväksi. Koen että tuo vähän alle 2v saa kotona yksilöllisempää hoitoa mitä saisi päiväkodissa, meillä on myös paljon monipuolisemmat mahdollisuudet tekemisten suhteen. Normitilanteessa voisin ihan hyvin hoitaa häntä kotona vielä sen vuoden ja jos ikätovereiden seuraa olisi mukavasti tarjolla niin miksei pidempäänkin. Itsekin tykkäisin.

Tuo ei kuitenkaan ole ihan normitilanne ja ikätovereiden seura hankalasti järjestettävissä ja siksi otetaan ne 2 hoitopäivää/vko tukemaan tuota puolta. Olen onnellinen siitä että päiväkoti tuntuu kuitenkin näin positiiviselta paikalta siihen kotihoidon rinnalle.
Kun omat lapseni olivat pieniä, tuota ongelmaa ei ollut. Esikoisen kanssa subjektiivista päivähoito-oikeutta ei vielä ollut ja kuopuksenkin kanssa ei vielä ollut tapana viedä isompia lapsia päiväkotiin. Pihat, leikkipuistot ja kerhot olivat täynnä lapsia. Äidit saivat seuraa toisista kotona olevista äideistä ja lapset heidän lapsistaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Salla07
Onhan se naurettavan vääristynyt malli että kaikki rahtaa lapset kalliiseen päivähoitoon vaan siksi, että omissa pihoilla ja puistoissa ei lapsia enään käy... kun ne on kaikki siellä hoidossa!

Ne joilla mahis olla kotona kotiin, niin ei tartte kavereiden puutteen vuoksi päiväkotiin viedä. Monethan vie "virikkeiden nimissä", mutta jos virikkeiksi riittää vapaa leikki ja kaverit niin paikaksi riittää lähipuisto ja hoitajiksi omat vanhemmat.
 
Pitäisi poistaa hetkeksi koko etuus niin osaisi kotimammat olla hiljaa toisten työssäkäynnistä. Tuntuu jotenkin kiittämättömältä, että vikistään kuka teki väärän valinnan. Meillä sentään ON se valintamahdollisuus joten olkaahan kiitollisempia. Kyllä toisten maiden malli on paljon parempi, ei ainakaan kukaan kiusaa sitä joka käy töissä ja maksaa kiltisti veroja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27380314:
Ja vapaata leikkiähän on paljon myös kotihoidossa olevilla lapsilla. Ei ole kiirettä eikä ennenkaikkea ole kamalaa hälinää. Päiväkodeissa melutaso nousee hyvin usein tasolle, jossa pitäisi lain mukaan käyttää jo kuulosuojaimia.

No mitä tässä sitten pitäisi tehdä? Olla kotona 6v per lapsi? Onneksi meidän päiväkodissa on otettu hyvin huomioon melutaso ja aina pistävät stopin jos ääni menee liian kovaksi. Kotosallakin sisarusparvi tekee tuon laittoman äänitason useaan kertaan päivässä. Vanhemmat voivat sitten pistää sille stopin.
 
[QUOTE="huhhuh";27380441]Pitäisi poistaa hetkeksi koko etuus niin osaisi kotimammat olla hiljaa toisten työssäkäynnistä. Tuntuu jotenkin kiittämättömältä, että vikistään kuka teki väärän valinnan. Meillä sentään ON se valintamahdollisuus joten olkaahan kiitollisempia. Kyllä toisten maiden malli on paljon parempi, ei ainakaan kukaan kiusaa sitä joka käy töissä ja maksaa kiltisti veroja.[/QUOTE]

Mulla on kokemusta sekä työmammana että kotimammana olosta. Osa lapsistamme on ollut hoidossa jo vuoden ikäisenä, nyt vielä 5v sisaruksen kanssa kotihoidossa. Kukaan ei ole ainakaan mulle suoraan valintoja arvostellut, ei työssä eikä kotona olosta. Mä en tiedä missä te tätä vikinää kuuntelette.
Toki tämä nettikeskustelu on oma maailmansa, mutta en ota näitä minään henkilökohtaisena arvosteluna.
 
[QUOTE="vieras";27380028]Oi, kyllä suomessa jokainen lastenhoitajakin TIETÄÄ mikä se hyvä malli on, mutta kun sitä ei tahdota toteuttaa. Ei siinä ole kysymys tiedon puutteesta vaan RAHASTA. Herranjestas.[/QUOTE]

Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan laadusta. Monissa päiväkodeissa on ihan tarpeeksi hoitajia, mutta vääränlaisia. Enkä nyt tarkoita koulutusta, vaan luonteeltaan alalle sopimattomia. Ei lasten hoitaminen mitään rakettitiedettä ole, pitää vain olla innostusta ja oikeasti halua olla lasten kanssa. Ja sitä valitettavan usealta hoitajalta puuttuu. En tiedä, onko ongelma päiväkotien työkulttuurissa vai huonossa ilmapiirissä, mutta jostain syystä hoitajia ei vain kiinnosta tarpeeksi se lasten kanssa touhuaminen.
 
[QUOTE="jooo";27380323]Kyllä vain. Se kotihoidettu käy toteuttamassa vapaata leikkiä rauhassa kaverin luona pari kertaa viikossa ja kerran tai kahdesti viikossa kerhossa. Se on sitten jotenkin huonompi vaihtoehto kuin tarhan ylisuuri ryhmä ja kamala meteli? Mistä se kotihoidettu siis todellisuudessa jää paitsi? Kahden tunnin pakollisesta makuuttamisesta joka päivä?[/QUOTE]
Mä pidän tietyllä tavalla nykypäivän äitien väheksymisenä sitä, että uskotellaan päivähoidon olevan aina parempi vaihtoehto kuin kotihoito. Että lapsi jäisi jostain oleellisesta paitsi, jos ei ole päivähoidossa. Kuitenkin perheet ovat erilaisia, äidit ovat erilaisia, lapset ovat erilaisia ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Jos jollakin on yöt valvottava vauva, parisuhde pielessä ja tukiverkostot olemattomat, niin on ihan hyvä, että voi isomman lapsensa viedä päivähoitoon. Mutta ei se tarkoita, että äidin, jolla on yönsä hyvin nukkuva vauva, parisuhde kunnossa ja hyvät tukiverkostot, täytyisi tehdä samoin. Mun mielestä äitien pitäisi enemmän luottaa itseensä ja siihen, että he pystyvät tarjoamaan vähintään yhtä virikkeellisen kasvuympäristön lapsilleen kuin päiväkotikin. Niitä virikkeitä kun löytyy ihan arkipäivän kotitöistäkin. Teletapit yleensä tykkäävät tehdä samoja asioita kuin äitikin tekee eli siitä vaan pölyrätti lapsen käteen heti, kun ei enää ensimmäisenä tunge kaikkea suuhunsa. Pikkuapulaisesta ei ole yleensä mitään todellista hyötyä siivousta tehtäessä, mutta lapsella on hauskaa ja äitikin saa samalla siivottua. Lapsi kasvaa samalla siihen, että tällaisiakin asioita kotona tehdään eikä tule sitten teini-iässä niin suurena järkytyksenä, mitä kaikkea kotityöt sisältää :D
 
No mitä tässä sitten pitäisi tehdä? Olla kotona 6v per lapsi? Onneksi meidän päiväkodissa on otettu hyvin huomioon melutaso ja aina pistävät stopin jos ääni menee liian kovaksi. Kotosallakin sisarusparvi tekee tuon laittoman äänitason useaan kertaan päivässä. Vanhemmat voivat sitten pistää sille stopin.
Tehdä sellainen valinta, joka on hyvä niin perheelle, äidille kuin lapsellekin. Toisessa viestissä just kirjoitin, että perheet on erilaisia, äidit on erilaisia, lapset on erilaisia ja elämäntilanteet on erilaisia. Valintaa ei pidä mun mielestäni tehdä sen mukaan, mitä muutkin tekee, vaan sen mukaan, mikä omalla kohdalla on paras vaihtoehto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27380406:
Kun omat lapseni olivat pieniä, tuota ongelmaa ei ollut. Esikoisen kanssa subjektiivista päivähoito-oikeutta ei vielä ollut ja kuopuksenkin kanssa ei vielä ollut tapana viedä isompia lapsia päiväkotiin. Pihat, leikkipuistot ja kerhot olivat täynnä lapsia. Äidit saivat seuraa toisista kotona olevista äideistä ja lapset heidän lapsistaan.

Juu. Itse olin aikanani kotihoidossa kouluikään asti eikä siinäkään yksinäisyydestä kärsinyt. Omien sisarusten lisäksi naspurustosta ja vanhempien tuttavaperheistä löytyi aina joitain joilla vauvan vuoksi oli äiti ja omanikäistäni seuraa kotona.

Täällä taas kun kaikki aloittavat päivähoidon siinä 1-1,5v iässä ja virikehoitoa jatketaan silloin kun perheeseen syntyy uusi vauva niin avoimessa päiväkodissa missä käydään kaikki lapset ovat omaa kuopustani selkeästi nuorempia. Samoin leikkipuistossa vanhemman kanssa ulkoilevat lapset jne. Uimahallissakin törmätään lähinnä noihin vähän reilu 1v ikäisiin jotka käyvät isiensä kanssa uimassa. Leikkipuistossa toki vietetään aikaa tuttujen päiväkotiryhmäläisten seurassa mutta jotenkaan se ei nyt tunnu enää riittävän. Ikävä kyllä.
 

Yhteistyössä