Lapsenvahti perui

Kokeiltu on, ei auta. En itseäni aikaisemmin syyttänytkään, tämän ketjun jälkeen kyllä.

Ihan suotta. Se meni jo ja uusi viikko alkaa.

 

Kaiken tekin uskotte. Koskaan en ole hirveästi muuta saanut, kuin selkään tai uhkauksia. Yläasteelta sain ensimmäisit pari kaveria.

Ja tuolla asenteella sama homma jatkuu ikuisesti, pelkkiä vastoinkäymisiä toistensa perään eikä mikään koskaan onnistu...

 

[QUOTE="vieras";27161887]Jos ja kun mies hoitaa lasta, lähde pienelle kävelylle ja rentoudu. Ota omaa aikaa niin jaksat paremmin.[/QUOTE]

Kipeällä nilkalla, juu.

 

[QUOTE="Vieras";27161891]Ihan suotta. Se meni jo ja uusi viikko alkaa.[/QUOTE]

uusi, samanlainen viikko.

 

Ai nilkka on niin kipeä ettet voi edes kävellä? Sisälläkö kaikki päivät kökötätte kun mies on töissä? No mene edes parvekkeelle vähäksi aikaa huilimaan. Ei ole parveketta? No, kadulle sitten.

 

Ja tuolla asenteella sama homma jatkuu ikuisesti, pelkkiä vastoinkäymisiä toistensa perään eikä mikään koskaan onnistu...

Ihanaa, että olen ensimmäinen, joka elää ikuisesti.

 

[QUOTE="vieras";27161910]Ai nilkka on niin kipeä ettet voi edes kävellä? Sisälläkö kaikki päivät kökötätte kun mies on töissä? No mene edes parvekkeelle vähäksi aikaa huilimaan. Ei ole parveketta? No, kadulle sitten.[/QUOTE]

Pihaan kyllä pääsen, mutta pidemmälle en uskalla jos ja kun nilkka pettää. Jos jompikumpi meistä molempien kansa pärjää, niin minä.

 

Kipeällä nilkalla, juu.

Ensin ne hampaat tippuu itsestään ja nyt vielä tämäkin...

Ja sekään ei tietty onnistu että mies lähtee lasten kanssa sinne kävelylle ja keksit itse sillä välin kotona jotain rentouttavaa.

 

Ihanaa, että olen ensimmäinen, joka elää ikuisesti.

KatSOS, paistaa se aurinko joskus risukasaankin.

 

Ensin ne hampaat tippuu itsestään ja nyt vielä tämäkin...

Ja sekään ei tietty onnistu että mies lähtee lasten kanssa sinne kävelylle ja keksit itse sillä välin kotona jotain rentouttavaa.

rentoudun katselemalla kaikkea, mitä pitäisi vielä tehdä, onnistuu!

 

KatSOS, paistaa se aurinko joskus risukasaankin.

Jes, siitä saankin olla ilonen.

 

rentoudun katselemalla kaikkea, mitä pitäisi vielä tehdä, onnistuu!

Nimenomaan.

Ja nilkka on niin kipeä ettei sillä pysty liikkumaan mihinkään, autoa ei ole eikä kavereita kenen luokse mennä tai kenen kanssa käydä kahvilla/syömässä. Tai ainakaan siihen ei ole varaa. Eikä siitäkään saa mitään iloa jos miehen ollessa lasten kanssa ulkona saisi rauhassa jotain kotihommia tehtyä.

Onko elämässäsi koskaan ollut mikään asia hyvin?

 

Pihaan kyllä pääsen, mutta pidemmälle en uskalla jos ja kun nilkka pettää. Jos jompikumpi meistä molempien kansa pärjää, niin minä.

Nyt on syytä mennä lääkäriin. Siis huomenna päiväsaikaan.

 

Miten sä käytät sun lapset neuvolassa kun et voi pihaa pidemmälle kävellä? Pitäskö huolestua jos noin huonolla nilkalla vauvaasi kanniskelet, mitä jos jalka yhtäkkiä pettääkin?

 

[QUOTE="Vieras";27161981]Nyt on syytä mennä lääkäriin. Siis huomenna päiväsaikaan.[/QUOTE]

Voinen kuitenkin odottaa keskiviikkoon, että ortopedin kanssa keskustellaan, tarvitaanko jossain vaiheessa lisätutkimuksia tai leikkauksia?

 

[QUOTE="vieras";27162018]Miten sä käytät sun lapset neuvolassa kun et voi pihaa pidemmälle kävellä? Pitäskö huolestua jos noin huonolla nilkalla vauvaasi kanniskelet, mitä jos jalka yhtäkkiä pettääkin?[/QUOTE]

Pakolliset kyllä hoidan, mutta jos ei ol aivan pakko niin mieluummin en hirveästi kävele.

 

Meidän suvussa hammasluu on niin heikkoa, että se on katastrofi, jollei niitä hampaita oikeasti pese joka helvetin ilta ja aamu. Itse todennäköisesti joudun 40 vuotiaana hankkimaan tekarit.

Joka tapauksessa, siinä tapauksessa mulle ois ihan sama kirkuuko se pienempi sen aikaa kun toisen hampaat pestään. Kirkuu ilmeisesti muutenkin. laittaisin sen vaan ihan rauhassa kirkumaan sohvalle ja hoitaisin ihan rauhassa toisen hampaat tai iltapalat tai mitä vaan.

niin minä tekisin jos apua tarvisin. niin on tehty aina.

en kehtaisi olla niin röyhkeä että vaatisin tätejäni tulemaan meille.

Jos mies on ollut työmatkalla, yksin on oltu, aina.

 

Voinen kuitenkin odottaa keskiviikkoon, että ortopedin kanssa keskustellaan, tarvitaanko jossain vaiheessa lisätutkimuksia tai leikkauksia?

Hyvä, että on aika varattuna. Toivottavasti saat pian avun. Hermoille käypää ja kurjaa nuo jalkavaivat.

 

Jos se lapsenvahti ei olisi perunut, niin rehellisesti ap, mitä olisitte miehesi kanssa tehneet?

 

Joka tapauksessa, siinä tapauksessa mulle ois ihan sama kirkuuko se pienempi sen aikaa kun toisen hampaat pestään. Kirkuu ilmeisesti muutenkin. laittaisin sen vaan ihan rauhassa kirkumaan sohvalle ja hoitaisin ihan rauhassa toisen hampaat tai iltapalat tai mitä vaan.

niin minä tekisin jos apua tarvisin. niin on tehty aina.

en kehtaisi olla niin röyhkeä että vaatisin tätejäni tulemaan meille.

Jos mies on ollut työmatkalla, yksin on oltu, aina.

En ymmärrä, mitä röyhkeää on kutsua täti kylään? Ilmeisesti ei saa sukulaisiakaan enää pyytää kylään..

 

[QUOTE="Vieras";27162410]Hyvä, että on aika varattuna. Toivottavasti saat pian avun. Hermoille käypää ja kurjaa nuo jalkavaivat.[/QUOTE]

Etenkin, kun jatkuvat kolmatta vuotta. Toivottavasti löytyisi joku selkeä vika, joka saadaan pian korjattua.

 

Jos se lapsenvahti ei olisi perunut, niin rehellisesti ap, mitä olisitte miehesi kanssa tehneet?

Olisimme lähteneet seisemältä perjantaina tai lauantaina syömään casa largoon. Ruoan kanssa oltaisiin ehkä juotu lasilliset viiniä. Sen jälkeen olisi lähdetty ajoissa kotiin.

 

Sä taidat olla aika masentunut. En jaksanut koko ketjua lukea, ne mitä perjantaina kirjottelit ennen neljää ja nyt katoin että on aamulla sama jatkunut. Oletko puhunut neuvolassa sun mielialasta? Jos saisit vaikka jotain kotiapua, auttamaan pienten kanssa? Kuulostat huolestuttavan negatiiviselta, ainakin jos sama "nuotti" on jatkunut koko viikonlopun

Mahdollisiin 20 v. kavereihin lapsenvahtina on pakko kommentoida: ei se vaipanvaihto mitään rakettitiedettä ole, eikä niitä vaippoja nyt kovin montaa tartte yhden muutaman tunnin hoitokeikan aikana tehdä... Koita opetella turvautumaan muihin välillä, ja usko että muutkin pystyy samaan ja voivat jopa hoitaa omiensa lisäksi sinun lapsesi (kun eivät ole noin masentuneita), ihmisillä on erilaisia energiatasoja. Et voi elää marttyyrinä.

 

Sä taidat olla aika masentunut. En jaksanut koko ketjua lukea, ne mitä perjantaina kirjottelit ennen neljää ja nyt katoin että on aamulla sama jatkunut. Oletko puhunut neuvolassa sun mielialasta? Jos saisit vaikka jotain kotiapua, auttamaan pienten kanssa? Kuulostat huolestuttavan negatiiviselta, ainakin jos sama "nuotti" on jatkunut koko viikonlopun

Mahdollisiin 20 v. kavereihin lapsenvahtina on pakko kommentoida: ei se vaipanvaihto mitään rakettitiedettä ole, eikä niitä vaippoja nyt kovin montaa tartte yhden muutaman tunnin hoitokeikan aikana tehdä... Koita opetella turvautumaan muihin välillä, ja usko että muutkin pystyy samaan ja voivat jopa hoitaa omiensa lisäksi sinun lapsesi (kun eivät ole noin masentuneita), ihmisillä on erilaisia energiatasoja. Et voi elää marttyyrinä.

No joo, vetää mielen väkisin aika matalaksi, kun koko kesän tulee vain uuusia ja uusia pettymyksiä. Ja sitten kun se viimeinen asia, mitä on vähän ehtinyt odottaakin, on mieli kyllä aika matalalla.

Mun kavereita ei kyllä voisi vähempää kiinnosta joku vaipan vaihto. Tytön vaipat taas pitää vaihtaa useasti, kun sillä on niin paha vaippaihottuma.

 

Olisimme lähteneet seisemältä perjantaina tai lauantaina syömään casa largoon. Ruoan kanssa oltaisiin ehkä juotu lasilliset viiniä. Sen jälkeen olisi lähdetty ajoissa kotiin.

Ja mitä kotona olisi sillä aikaa tapahtunut, jos siellä olisikin ollut mummo yksin lastenne kanssa?