Mut kuinka moni oikeasti tekee ihan tosissaan ensin töitä, että saisi suhteen toimimaan, ennen kuin päättää erota? Siis molemmat osapuolet? Tuntuu siltä, että ihmiset luovuttavat ihan liian helposti. Kun asiat ei suju, niitä ei välttämättä edes yritetä korjata, vaan pistetään puoliso samantien vaihtoon. Tosin usein voi olla jo uusi ehdokaskin katsottuna, tarvitaan vaan joku riittävän "hyvä" syy sille alkuperäiselle puolisolle, että tää oli sitten tässä.
Moni sietää huonoa suhdetta vuosikaudet, toivoen että tilanne parantuisi, mutta mihin se siitä paranee jos kumpikaan ei saa suutaan auki? Tälläkin palstalla saa lukea joka ilta niitä juttuja, että "mä olen niin onneton parisuhteessa mutta en uskalla mainita asiasta miehelle tai en jaksa keskustella asioista". Ja silti kuitenkin vielä rakastetaan.