Olen vaan niin onnellinen siitä että mulla on kaksoset!

En voi sille mitään, että sen jälkeen kun heidät sain, on tuntunut omituiselta ja vajaalta kun muut ihmiset saavat "yksösiä". Vaikka tämä onkin ollut toisinaan ihan järkyn rankkaa. Olen lapsistani (3 kpl) niin ylpeä <3 <3 <3

 

Ja mä oon niin onnellinen kun mulla ei ole kaksosia saatikka kolmosia <3

 

Olen niin onnellinen, että sain lapset nuorena. Nyt olen 30v ja vanhin on 11v, ja nuorin 9v. Ei ole rankkaa sitten yhtään.

 

taas olen onnellinen, että olen saanut lapseni. Nyt 43 v ja nuorin puolivuotias, isommat pieniä koululaisia.

 

mä yhdyn kanssa tuohon että oon onnellinen lapsistani kun sellaisia olen saanut ja saa tulla lisääkin :heart: tulkoon sitten yksi tai 10 kerralla

 

No kiva että olette myös onnellisia! Yleensä tuntuu ettei kaksosuudesta saa olla onnellinen, saatikka että valittaisi että on rankkaa.

 

No kiva että olette myös onnellisia! Yleensä tuntuu ettei kaksosuudesta saa olla onnellinen, saatikka että valittaisi että on rankkaa.

Miksi ihmeessä niistä ei saisi olla onnellinen??

 

[QUOTE="Vieras";26688342]Miksi ihmeessä niistä ei saisi olla onnellinen??[/QUOTE]

No kun sen "täytyy" olla niin rankkaa, ja ei saa toisaalta ylpeillä niinkun nämä nyt olisi sen ihmeempiä lapsia kuin muutkaan, ja onhan se nyt epäluonnollista, kuin jotkut eläimet joita tulee useampi kerrallaan, ja blaablaa, on näitä kuultu.

 

No kun sen "täytyy" olla niin rankkaa, ja ei saa toisaalta ylpeillä niinkun nämä nyt olisi sen ihmeempiä lapsia kuin muutkaan, ja onhan se nyt epäluonnollista, kuin jotkut eläimet joita tulee useampi kerrallaan, ja blaablaa, on näitä kuultu.

No en ole kyllä koskaan kuullut, että kaksosista pitäis olla jotenkin ylpeämpi kuin siitä, että saa yhden lapsen. Onnellinen saa olla, jos lapsen saa, oli niitä sitten yksi tai useampi. Ja mitä tuohon rankkuuteen tulee, niin jotkut väsyy jo yhdestä, toiset ei kolmosistakaan, ei sekään mun mielestä lapsiluvusta riipu vaan ihmisestä. Jotenkin nyt tuntuu, että aloittaja haluaa nostaa itsensä jollekin jalustalle...

 

[QUOTE="vieras";26688202]Ja mä oon niin onnellinen kun mulla ei ole kaksosia saatikka kolmosia <3[/QUOTE]
Sama.
Joka kerta ekassa ultrassa eka kysymykseni on ollut paniikinsekainen "onhansiellävainyksi?!"
Kaksoset on suloisia, valokuvissa vaikkapa, kun ne on jonkun muun kuin minun. Tottakai sitä omia kaksosiaan rakastaisi yli kaiken ja varmasti niiden kanssa pärjäisi (onko muka vaihtoehtoa?) mutta yksi vauva kerrallaan minulle, kiitos.

 

Minä luulen, että jaksaisin paremmin kaksosten tai kolmosten kuin yhden lapsen kanssa. Yhtä lasta täytyy viihdyttää itse ja ei voi jättää yksinään niin helposti. Useamman samanikäisen lapsen kanssa uskoisin pääseväni helpommalla. Voisin katsoa televisiota tai lukea, kun lapset leikkivät keskenään. Yksi lapsi luultavasti pitkästyisi nopeammin. Lisäksi toivoisin, että lapset olisivat keskenään läheisempiä kuin äiti ja lapsi.

Ottaisin kyllä mielelläni sen yhden lapsenkin.

 

Olen onnellinen siitä, että mulla on kaksi tervettä lasta ja esikoinen hoitaa ja leikittää mielellään kuopusta.

 

Minä luulen, että jaksaisin paremmin kaksosten tai kolmosten kuin yhden lapsen kanssa. Yhtä lasta täytyy viihdyttää itse ja ei voi jättää yksinään niin helposti. Useamman samanikäisen lapsen kanssa uskoisin pääseväni helpommalla. Voisin katsoa televisiota tai lukea, kun lapset leikkivät keskenään. Yksi lapsi luultavasti pitkästyisi nopeammin. Lisäksi toivoisin, että lapset olisivat keskenään läheisempiä kuin äiti ja lapsi.

Ottaisin kyllä mielelläni sen yhden lapsenkin.

*repskops*
samaikäiset lapset tappelevat, riitelevät, kantelevat toisitaan ja valittavat jatkuvasti "äiti toi katsoo muhun päin", "äiti toi haistelee mun ilmaa" jnejne

 

Onhan se selvää että luonto pyrkii monistamaan parempia geenejä, siksihän niitä monikkoja syntyy.

 

Onhan se selvää että luonto pyrkii monistamaan parempia geenejä, siksihän niitä monikkoja syntyy.

Hahhaa, todellakin... Varsinkin näillä epäidenttisillä vielä.

 

[QUOTE="vieras";26688569]*repskops*
samaikäiset lapset tappelevat, riitelevät, kantelevat toisitaan ja valittavat jatkuvasti "äiti toi katsoo muhun päin", "äiti toi haistelee mun ilmaa" jnejne[/QUOTE]

Niin ne tekee joskus parin vuoden ikäerollakin...mutta toisaalta, niistä on toisilleen seuraa hyvinkin pienestä asti - eikä ole kuitenkaan ollut kahta itkevää vauvaa hoidettavana samaan aikaan, tai kahta yybernopeaa taaperoa tekemässä tuhojaan, vaan vain yksi sylitettävä & vahdittava kerrallaan

 

[QUOTE="vieras";26688569]*repskops*
samaikäiset lapset tappelevat, riitelevät, kantelevat toisitaan ja valittavat jatkuvasti "äiti toi katsoo muhun päin", "äiti toi haistelee mun ilmaa" jnejne[/QUOTE]

No ainakin äitini ja hänen siskonsa + muitakin tuttuja, kokevat päässeensä helpommalla. Ovat voineet harrastaa enemmän ja jättää lapsia keskenään aikaisemmin. Jos olisi vain yksi lapsi tai lapset isolla ikäerolla, niin ei voisi niin helposti jättää lapsia keskenään mm. lasten viihtyvyyden vuoksi.

 

Minä luulen, että jaksaisin paremmin kaksosten tai kolmosten kuin yhden lapsen kanssa. Yhtä lasta täytyy viihdyttää itse ja ei voi jättää yksinään niin helposti. Useamman samanikäisen lapsen kanssa uskoisin pääseväni helpommalla. Voisin katsoa televisiota tai lukea, kun lapset leikkivät keskenään. Yksi lapsi luultavasti pitkästyisi nopeammin. Lisäksi toivoisin, että lapset olisivat keskenään läheisempiä kuin äiti ja lapsi.

Ottaisin kyllä mielelläni sen yhden lapsenkin.

tässä nyt oli paljon semmosta mitä en tajunnut tai toivon etten tajunnut. mutta tätä varsinkin..siis että häh?

 

No ainakin äitini ja hänen siskonsa + muitakin tuttuja, kokevat päässeensä helpommalla. Ovat voineet harrastaa enemmän ja jättää lapsia keskenään aikaisemmin. Jos olisi vain yksi lapsi tai lapset isolla ikäerolla, niin ei voisi niin helposti jättää lapsia keskenään mm. lasten viihtyvyyden vuoksi.

Minä voin kertoa ihan omasta kokemuksesta, että yhden kanssa oli ihan hiton paljon helpompaa kuin kaksosten.

 

Minäkin olen kaksosistani onnellinen. Eka vuosi ei kyllä ollut mitään onnea ja auvoisuutta vaan todella rankka. Nyt kun lapset ovat 4 v ja toistensa parhaat ystävät on ihanaa että meillä on juuri nämä kaksi lasta.

 

Minä voin kertoa ihan omasta kokemuksesta, että yhden kanssa oli ihan hiton paljon helpompaa kuin kaksosten.

No tota just ei saa sanoa!

 

Minäkin olen onnellinen mun kaksosistani <3

 

tässä nyt oli paljon semmosta mitä en tajunnut tai toivon etten tajunnut. mutta tätä varsinkin..siis että häh?

Niin, haluaisin siis, että lasten välinen suhde olisi läheisempi kuin äidin ja lapsen.

 

Minä voin kertoa ihan omasta kokemuksesta, että yhden kanssa oli ihan hiton paljon helpompaa kuin kaksosten.

Äitini siskolla on useampi lapsi (lasten välillä iso ikäero), yksinään syntyneeseen on "mennyt" enemmän aikaa, kun ei ole voinut jättää yksin niin helpommin kuin ne kahdestaan syntyneet. On myös pitänyt viihdyttää sitä yksin syntynyttä lasta enemmän, matkoille otettiin joskus joku kaveri mukaan seuraksi jne.

 

Niin, haluaisin siis, että lasten välinen suhde olisi läheisempi kuin äidin ja lapsen.

Eikös tuo lasten välinen suhde voi olla läheinen vaikkei oltaisikaan kaksosia?

Ja kyllähän noista parin vuoden tai allekin ikäerolla syntyneistä sisaruksista on pian seuraa toisilleen. Siis siinä vaiheessa kun alkavat löytää yhteistä leikittävää, toisaalta myös isommalla ikäerolla oleva sisarus voi kovasti olla innoissaan vauvasta, haluta hoitaa tätä, leikittää jne. Äitikin voi varmaan turvallisemmin mielin jättää sen vauvan/taaperon esim 5-7v isosisaruksen kanssa kaksin vähäksi aikaa kuin sen kaksoissisaruksen seuraan. Kahdelle vauvalle ei varmaan vielä ole toisistaan hirveästi seuraa, se isosisarus voi olla parempi viihdyttäjä jos äidillä on jokin työ kesken.