Mikä he...tin lapsivapaa viikonloppu??!!

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
Lunatic
[QUOTE="vieras";26351225]poika on 11 v ja yhtään vapaata viikonloppua ei ole ollut enkä ole kaivannut. Kun olen lapseni tehnyt/saanut niin oletin että menee ainakin 18 vuotta ennenkuin saan taas omaa aikaa.[/QUOTE]

:DMarttyyrien marttyyri.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
"poikia3"
No en mäkään kysyisi tuossa tapauksessa...lastensuojeluun korkeintaan soittaisin.

En vaan usko, etteikö jonkun elämässä muka olisi ketään ns. täyspäistä aikuista, jonka voisi aika ajoin pyytää lastenhoitoavuksi. Ei sen aikuisen sukua tarvitse olla, meilläkin yökyläilee nimenomaan mun ystävien lapsia ja lastemme kavereita, ei sukulaislapsia.

Eri asia jos ei halua, mutta silloin ei olekaan kyse siitä, etteikö muka olisi ketään joka voisi lapset yökylään ottaa.
Mä en nyt ymmärrä mikä itseisarvo se yökyläily on? Lapset kyläilevät kavereillaan, keskimmäinen on parhaillaankin kaverillaan ja tulee sieltä ihan itse bussilla pois. Jos ei ole kavereillaan täällä kotona on vanhempien kotiin tullessa vähintään yksi kaveri, monesti kaksi tai jopa kolmekin. Kuopuksen kohdalla treffit pitää sopia, sillä koululle on matkaa kaikkien kotoa useampi kilometri - yleensä vanhemmat siis ottavat kaverinkin lapsen iltapäiväkerhosta, tarjoavat iltaruuan ja sitten lapsen vanhemmat hakevat jossain vaiheessa lapsen kotiin. Kävelymatkan päässä asuu vain pari tyttöä, joiden kanssa välillä voi leikkiä ja välillä ei. Ja vaikka noiden lasten kavereiden vanhempien kanssa tullaan hyvin juttuun, ei yökyläily vain ole koskaan tullut puheeksi - varmaan siksi, ettei ihmisillä ole sellaista tarvetta. Ja ihan samalla lailla käyn välillä hakemassa keskimmäistä myös kavereiden luota, koska matka on sellainen, että ei osaisi sitä kulkea yksin.

Mietin noita mun kavereitani - olen siis 44 v, ja joko mun kaverit ovat niin kiinni oman elämänsä pyörityksessä runsaine harrastuksineen (lasten) tai vakavasti sairaine lapsineen (syöpä) tai erityislapsineen (adhd ja asperger), niin ei ikinä ole tullut kysytyksi hoitaisivatko he - kun elävät niin hektisesti. Sitten on heitä, jotka jo itse ovat isovanhempia ja heitä, jotka bailaavat lapsettomina ihan joka viikonloppu ja on katastrofi, jollei jollekin illalle ole ohjelmaa (eräs sinkkuystäväni) ja se ohjelma toive ei todellakaan ole lastenhoito. Tämän ikäisenä on ystäviä, joita saattaa nähdä vain pari kertaa vuodessa, silti juttu jatkuu siitä, mihin se edellisen kerran on jäänyt. Ihmiset todellakin voivat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa myös. Lapsia kun voi hankkia hyvin eri aikaan.
 
[QUOTE="Vieras";26351198]Sanon nyt suoraan kun kaikki eivät muuten tajua. Olisi kiva harrastaa joskus miehen kanssa seksiä muutenkin kuin pikaisesti ja hipihiljaa. Olisi joskus ihanaa jutella kokonaisen lausein oman aviomiehensä kanssa. Olisi mukava mennä nukkumaan silloin kun väsyttää eikä silloin kun on järkevää perhe-elämän kannalta.

Myönnetään, kyllä se viinakin maistuisi, mutta se ei ole se juju. Viinan juonnissa voimme miehen kanssa vuorotellakin, mutta toivottavasti noita ekana kappaleessa mainittuja asioita teemme yhdessä.[/QUOTE]
Oi, minä tajuan :)

Yksi taivaallinen juttu on myös se, että saa aamulla nukkua niin pitkään kuin huvittaa, lasten ollessa jossain muualla. Saa herätä klo 14 miehen kainalosta, syödä "aamu"palaa ihan rauhassa, ja on ihanan hiljaista.

Tai se, kun ystävä tulee kylään, katsotaan läjä teinivuosien ihkuleffoja, muistellaan menneitä, nauretaan, ehkä vähän itketäänkin, ja maailma on taas hetken aikaa paljon parempi paikka :). Eikä hetkeäkään tarvitse miettiä sitä, että herääköhän lapset nyt, jos me kuunnellaan Youtubesta teiniaikojen hittejä ja hoilataan niitä ääneen.

Tai kun mennään ulos syömään kaveriporukalla, sen jälkeen istutaan terassilla (jotkut, Luoja paratkoon, OLUEN kera) kauniissa kesäillassa, ja kävellään paljain jaloin kotiin aamuneljältä.

Minä nautin. Ja olen mielestäni oikein hyvä äiti silti, vaikka en olisikaan lasteni kanssa 24/7, ja vaikka osaankin äitiroolin lisäksi olla myös minä itse.
 
  • Tykkää
Reactions: pookypooh
Tietyllä logiikalla ajalteltuna, sinulla ei pitäisi olla miestä ;(
Ei mullakaan :(

Mutta mun ja miehen suhde onkin "ei niin rakastavainen", koska me ei olla FB-kavereita, ja koska mä osaan nauttia myös miesvapaasta ajasta, ja osaan nukkua vaikka mies ei ole vieressä (jos en osaisi, olisin valvonut viimeiset 11 v suunnilleen). Näin palstaharmaa mulle eilen kertoi :xmas:
 
Tönt
[QUOTE="vieras";26351152]Mun mielestä on surullista mihin tää maailma on menossa. Vanhemmat tarvitsevat "lapsivapaita viikonloppuja", pelkkä termikin on jo aika kauhea. Miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos niistä pitää sitten saada vapaata, eli toisin sanoen heistä täytyy päästä eroon, jotta voisi lähteä bilettämään?
Voisi ihan rehellisesti sitten vaan sanoa, ettei ole ihan vielä kypsä äidiksi, eikä ainakaan pukkaa niitä lapsia lisää,( ja vielä eri miehille useimmiten.)

Mun mielestä vanhemmuuteen kuuluu, että pitää huolta omista lapsistaan. Ei ole olemassa sellaista PAKKOA, että pitäisi lapset saada yökylään.Lähinnä kuulostaa siltä, että jos on NIIN pakko päästä bilettämään, niin taitaa olla jonkinsortin alkoholiongelma, tai sitten vain epäkypsä äiti. Omaa aikaa voi muutenkin järjestää itselleen. Mutta lapset tehtyään voisi jo keskittyä siihen perhe-elämään, eikä baari-iltoihin. Ugh, olen puhunut![/QUOTE]

voi hitto sentään!! me ollaan siskon kanssa syntyneet 80-luvulla ja oltiin joka päivä mummolassa, ja joka kesä siitä kun koulu loppui siihen että se alkoi taas. aina kun olimme kipeinä oltiin mummolassa.

mun lapset yökylässä yhen yön silloin tällöin, ei edes kerran kuussa. ehkä kerran kolmen kk välein. on se maailma fucked up nykyään. :D
 
"vieras"
Ei mullakaan :(

Mutta mun ja miehen suhde onkin "ei niin rakastavainen", koska me ei olla FB-kavereita, ja koska mä osaan nauttia myös miesvapaasta ajasta, ja osaan nukkua vaikka mies ei ole vieressä (jos en osaisi, olisin valvonut viimeiset 11 v suunnilleen). Näin palstaharmaa mulle eilen kertoi :xmas:
Jos ei ole Facebooissa ollenkaan, niin suhdetta ei varmaan ole edes olemassa. FB-status on tärkeämpi kuin avioliittotodistus. Mutta sehän voisikin olla ammattivalittalle hyvä juttu, merkkaa vaan Facebookiin, ettei ole naimisissa, niin pääsee siellä Ruotsissa sitten vaivatta uuteen liittoon!
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Ei mullakaan :(

Mutta mun ja miehen suhde onkin "ei niin rakastavainen", koska me ei olla FB-kavereita, ja koska mä osaan nauttia myös miesvapaasta ajasta, ja osaan nukkua vaikka mies ei ole vieressä (jos en osaisi, olisin valvonut viimeiset 11 v suunnilleen). Näin palstaharmaa mulle eilen kertoi :xmas:
No mutta, miehelläs on selvästi toinen :xmas: Kyllä miehen tai lapsien hankinnassa kannattaa muistaa, että sen jälkeen on oltava äiti ja vaimo 24/7 vähintään niin kauan kuin lapset ovat 18v, mielellään enemmänkin. Se, että kaipaat ja haluat olla jotain muutakin on selvä merkki siitä, että olisi kannattanut jättää mies hankkimatta ja lapset tekemättä. Geesh! Mihin tää maailma onkaan menossa :xmas:
 
"poikia3"
[QUOTE="Vieras";26351198]Sanon nyt suoraan kun kaikki eivät muuten tajua. Olisi kiva harrastaa joskus miehen kanssa seksiä muutenkin kuin pikaisesti ja hipihiljaa. Olisi joskus ihanaa jutella kokonaisen lausein oman aviomiehensä kanssa. Olisi mukava mennä nukkumaan silloin kun väsyttää eikä silloin kun on järkevää perhe-elämän kannalta.

Myönnetään, kyllä se viinakin maistuisi, mutta se ei ole se juju. Viinan juonnissa voimme miehen kanssa vuorotellakin, mutta toivottavasti noita ekana kappaleessa mainittuja asioita teemme yhdessä.[/QUOTE]

Niin seksiä voi harrastaa myös päiväsaikaan, niin meillä on tehty, jos sellainen tarve on ollut - lapset ovat olleet koulussa ja me olemme menneet töihin myöhemmin tai pitäneet vapaa päivän. Ymmärrän toki, ettei tämä kaikilta onnistu, meillä on kuitenkin liukuva työaika molemmilla.

Sitä ihmettelen jos juttelu ei onnistu ihan tavallisena arkena - meillä se on tapana, joka ikinen ilta ennen nukkumaan menoa sängyssä.

Nukkumisasiaa en ymmärrä ollenkaan, se ei siis ole meillä mikään ongelma. Mutta ymmärrän, että voi jollekin olla.

Mun mieheni ei käytä alkoholia lainkaan, itse joskus lasillisen viiniä ruuan kanssa tai siiderin vaikka lätkäpeliä katsoessa. Tässä kuussa olen juonut tasan yhden siiderin. Hyvien kavereiden seurassa saattaa välillä mennä sitten huomattavasti enemmänkin, mutta lapset ovat silloin mieheni huomassa ja minä jossain muualla.
 
Keittiönoita
[QUOTE="poikia3";26351275]Mä en nyt ymmärrä mikä itseisarvo se yökyläily on?
[/QUOTE]
Osaan vastata tähän vain omalta kohdaltani. Mä pidin aikoinaan hyvinkin tärkeänä sitä, että lapseni on tottunut olemaan muidenkin hoidossa kuin vain mun. Ihan jo senkin vuoksi, että jos mulle jotain sattuisi - joutuisin vaikkapa sairaalaan - , niin lapselle ei sen mun sairaalaan joutumiseni lisäksi tulisi shokkina se, että joutuu olemaan jossain muualla öitä kuin kotona. Vähentää pelkoja, kun on tavallisissakin elämäntilanteissa tottunut olemaan jossain muuallakin yötä kuin vain äidin luona. Sitäpaitsi lapsillani on aina ollut hauskaa, kun ovat jossain muualla olleet. Ja saman ilon olen huomannut niissä lapsissa, jotka ovat olleet meillä yökylässä. Yökyläily on vähän jännempää kuin päiväkyläily.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
"vieras"
Mun tyttö vasta 11kk, eikä ole ollut koskaan yökylässä, mutta joskus viikonloppuisin päivän kylläkin hoidossa. Ja se on ihanaa! Tehdään miehen kanssa ihan mitä huvittaa ja ennen kaikkea keskitytään toisiimme eli hoidetaan parisuhdetta. Mielestäni se on äärimmäisen tärkeää ja siitä hyötyy myös lapsi. Jos parisuhde on retuperällä niin ei sellaisessa perheessä kukaan voi hyvin. Ja olenpa itsekin taas parempi äiti, kun olen hetken saanut hengähtää kotiäitiydestä.
 
Joo hohhoi. Onko se baari-ilta joku synonyymi lapsivapaalle? Kun kaikki ei todellakaan käy baareissa lapsivapaillaan. Ja vaikka käviskin niin so what?

Lapsivapaa-termistä en minäkään tykkää. Ikäänkuin ne lapset ois joku työ, josta sit pidetään vapaata. Mut kyllä kaikille, niin vanhemmille kuin lapsillekin tekee hyvää joskus viettää aikaa erillään vaikka ihan yön yli. Ja luulen et erossa lapset kärsivät eniten siitä itse erosta, kuin siitä et ovat sitten vuorottain isän ja äidin luona. Lapset kuitenkin sopeutuu nopsaan ja kaikista tuntemistani ikäisistäni eroperheen lapsista on tullut ihan yhtä (jos ei jopa enemmän) täysipäisiä kuin musta, jonka vanhemmat ei ole eronneet.
 
tyttöjä2
poikia3, ymmärrän kyllä tietyllä tavalla näkemyksesi ja oikeastaan arvasin sen perusteella myös ikäsi olevan reilusti neljänkympin yli. Se on teidän perhe-elämää ja sillä hyvä. Sen sijaan mua ärsyttää sinun tarpeesi päivitellä muiden vanhempien tapoja "nykynuoret jne." Ah, mikä yleistys! Tekeekö se, että haluaa joskus viettää vuorokauden tai pari VAIN miehensä kanssa tai itsekseen, sinusta "nykynuorista" huonompia vanhempia kuin itse olette?
 
"poikia3"
Oi, minä tajuan :)

Yksi taivaallinen juttu on myös se, että saa aamulla nukkua niin pitkään kuin huvittaa, lasten ollessa jossain muualla. Saa herätä klo 14 miehen kainalosta, syödä "aamu"palaa ihan rauhassa, ja on ihanan hiljaista.

Tai se, kun ystävä tulee kylään, katsotaan läjä teinivuosien ihkuleffoja, muistellaan menneitä, nauretaan, ehkä vähän itketäänkin, ja maailma on taas hetken aikaa paljon parempi paikka :). Eikä hetkeäkään tarvitse miettiä sitä, että herääköhän lapset nyt, jos me kuunnellaan Youtubesta teiniaikojen hittejä ja hoilataan niitä ääneen.

Tai kun mennään ulos syömään kaveriporukalla, sen jälkeen istutaan terassilla (jotkut, Luoja paratkoon, OLUEN kera) kauniissa kesäillassa, ja kävellään paljain jaloin kotiin aamuneljältä.

Minä nautin. Ja olen mielestäni oikein hyvä äiti silti, vaikka en olisikaan lasteni kanssa 24/7, ja vaikka osaankin äitiroolin lisäksi olla myös minä itse.
Mä en tarvitse noihin sitä, että lapset eivät ole kotona.

Viikonloppuna saan nukkua aamulla myöhään, mies tarjoaa mahdollisuuden minulle ja minä hänelle - vuoroaamuin. Tuopa välillä mulle jopa aamiaisen sänkyyn.

Ystävien kanssa parhaita hetkiä mulla on se, kun istutaan Suomenlinnan kallioilla, mukana herkulliset eväät erilaisia juustoja, leikkeitä, kalaa, hedelmiä, patonkia ja keksejä ja tietysti viinejä. Istutaan ja parannetaan maailmaa, puhutaan milloin mistäkin, nauretaan ja itketään ja takuulla ei häiritä lapsia. Minä nautin merinäkymistä ja niistä rakkaista ystävistä - ja voin tulla kotiin vaikka sitten aamu neljältä jos niin tahdon.

Ja saan minä olla kotonakin ihan yksin, silloin kun teen etätöitä - voin samalla laittaa vaikka pesukoneen pyörimään. Käydä kahvilla aurinkoisella pihallani ja nauttia omenankukkien tuoksusta. Palata sitten taas koneelle ja jatkaa hommia.

Saman kaltaisia asioita, erilainen toteutus :D
 
"tuuli"
[QUOTE="vieras";26351225]poika on 11 v ja yhtään vapaata viikonloppua ei ole ollut enkä ole kaivannut. Kun olen lapseni tehnyt/saanut niin oletin että menee ainakin 18 vuotta ennenkuin saan taas omaa aikaa.[/QUOTE]
Kovin surullista lapsesi kannalta että hän ei voi saada yhtää äiti vapaata viikonloppua. ÄLÄKÄ vaan tule vertaamaan että onhan lapsi viikolla erosta susta. Niin, kouluhan on ihan sama kuin viettäisi aikaa vaikka mummun hemmoteltavana...

Aikuisen roikkuminn toisessa ihmisessä - vaikka sitten omassa lapsessa - on aina aavistuksen sairaanloista. Sori vaan
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja tyttöjä2;26351412:
poikia3, ymmärrän kyllä tietyllä tavalla näkemyksesi ja oikeastaan arvasin sen perusteella myös ikäsi olevan reilusti neljänkympin yli. Se on teidän perhe-elämää ja sillä hyvä. Sen sijaan mua ärsyttää sinun tarpeesi päivitellä muiden vanhempien tapoja "nykynuoret jne." Ah, mikä yleistys! Tekeekö se, että haluaa joskus viettää vuorokauden tai pari VAIN miehensä kanssa tai itsekseen, sinusta "nykynuorista" huonompia vanhempia kuin itse olette?
Ehkäpä vika onkin vain ilmaisutavassa? Pitäisi iloita siitä, että lapset pääsevät mummolaan hemmoteltavaksi, kumminsa mukana jonnekin, serkkujensa kanssa mökille tai kaverille yökylään ja olla mainitsematta sitä, että myös vanhemmat saavat lapsivapaata.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26351466:
Ehkäpä vika onkin vain ilmaisutavassa? Pitäisi iloita siitä, että lapset pääsevät mummolaan hemmoteltavaksi, kumminsa mukana jonnekin, serkkujensa kanssa mökille tai kaverille yökylään ja olla mainitsematta sitä, että myös vanhemmat saavat lapsivapaata.
Todennäköisesti näin onkin.
 
"poikia3"
Alkuperäinen kirjoittaja tyttöjä2;26351412:
poikia3, ymmärrän kyllä tietyllä tavalla näkemyksesi ja oikeastaan arvasin sen perusteella myös ikäsi olevan reilusti neljänkympin yli. Se on teidän perhe-elämää ja sillä hyvä. Sen sijaan mua ärsyttää sinun tarpeesi päivitellä muiden vanhempien tapoja "nykynuoret jne." Ah, mikä yleistys! Tekeekö se, että haluaa joskus viettää vuorokauden tai pari VAIN miehensä kanssa tai itsekseen, sinusta "nykynuorista" huonompia vanhempia kuin itse olette?
Raju yleistys, mutta samalla olen nähnyt kuinka totta se voi olla.
Mieheni vanhin veli hoitaa vanhemman lapsensa kolmea lasta useita kertoja viikossa. Pienin lapsista on vauva. Tämä perhe syö heillä joka viikonloppu, lapset yöpyvät siellä joka viikonloppu, ja arkisin hoidossa ollaan vähintään kerran viikossa useimmiten vielä useammin. Lapsia hoitaa myös toiset isovanhemmat. Missä välissä tuo perhe hoitaa itse lapsiaan? Erityisesti töissä käyvä isä?

Mieheni veljellä on myös 2 muuta lasta, heillä ei vielä lapsia, mutta mikä on tilanne sitten kun on? Nuo isovanhemmat jo nyt ilmaisevat muille, etteivät jaksaisi ihan noin usein lapsia hoitaa - siitä huolimatta sen tekevät. Miten jaksavat, kun hoitoon kiikutettavia on vielä enemmän?

Ja jos tosiaan olisi kyse siitä, että haluaa viettää vuorokauden tai pari puolisonsa kanssa niin tilanne on ihan ok. Mutta kaikki nuoret vanhemmat eivät tunnu tajuavan, että ne omat vanhemmat eivät ole enää ihan nuoria, ja etteivät he välttämättä jaksa hoitaa lapsenlapsiaan montaa kertaa joka ikinen viikko!
 
"tuulia"
Tämä maailma on mennyt aivan kamalaksi. Lapsilta halutaan viedä oikus useampaan turvalliseen aikuiseen ja oikeus siihen että joskus voi todellakin pitää hauskaa jossain muualla kuin kotona ja vanhempien silmien alla.

Kun olin itse lapsi, 80-luvun alkupuolella, vieitn aina puolet kesistä mummolassa. Mummolan pihapiirissä oli muitakin kesälomalaisia (he omien isovanhempiensa luona hoidossa). Ai että noita kesiä. Ja kesäkavereita =) Oli se vaan ihana olla poissa kotoan, arjen rutiineista (ja äidin valvonnan alta). Mummulassa oli ihan omat säännöt ;) Ja kuinka "isoksi" sitä tunsikaan itsensä kun osasi olla poissa kotoa ja vallankin vanhempana kun sai vielä yksin matkustaa bussillakin.

Todella surulla ajattelen että joillekin omanapa ja omassa lapsessa roikkuminen on niin tärkeää että sillä verukeella voidaan teilata monet ihanat muistot. Toki kaikilla ei valitettavasti ol paikkaa minne mennä - mutta kyllä soisi. Vähintään sitten edes kummila missä käydä. KUN JOS IHAN OIKEASTI tilannetta mietitään niin lapsen kannalta noi on hienoja ta tärkeitä juttuja. Ei suinkaan niin että "kamalaa kun äiti taaaaaaas mut hylkää, byhäähääää". Unohtakaa nyt se katellisuus ja olkaa AIKUISIA.
 
[QUOTE="poikia3";26351423]Mä en tarvitse noihin sitä, että lapset eivät ole kotona.

Viikonloppuna saan nukkua aamulla myöhään, mies tarjoaa mahdollisuuden minulle ja minä hänelle - vuoroaamuin. Tuopa välillä mulle jopa aamiaisen sänkyyn.

Ystävien kanssa parhaita hetkiä mulla on se, kun istutaan Suomenlinnan kallioilla, mukana herkulliset eväät erilaisia juustoja, leikkeitä, kalaa, hedelmiä, patonkia ja keksejä ja tietysti viinejä. Istutaan ja parannetaan maailmaa, puhutaan milloin mistäkin, nauretaan ja itketään ja takuulla ei häiritä lapsia. Minä nautin merinäkymistä ja niistä rakkaista ystävistä - ja voin tulla kotiin vaikka sitten aamu neljältä jos niin tahdon.

Ja saan minä olla kotonakin ihan yksin, silloin kun teen etätöitä - voin samalla laittaa vaikka pesukoneen pyörimään. Käydä kahvilla aurinkoisella pihallani ja nauttia omenankukkien tuoksusta. Palata sitten taas koneelle ja jatkaa hommia.

Saman kaltaisia asioita, erilainen toteutus :D[/QUOTE]
Minäkin nukun viikonloppuisin myöhään - ei 6 v ja 8 v lapset minua enää herätä :D, eivätkä miestä, vaan herättävät itsensä, katsovat ohjelmaa, ottavat aamupalaa. Mutta kun lapset eivät ole kotona, niin tilanne on silti ihan erilainen, unen laatu on parempi, ei kuulu lasten supinaa.

Voin myös tavata ystäviäni, vaikka lapset kotona ovatkin, mutta kovin mukavaa on tavata yhteisiä ystäviä miehen kanssa eikä aina vaan erikseen. Ja mukavaa on tavata omia ystäviä omassa kodissa ilman lasten tai miehenkään läsnäoloa, eikä aina lähteä jonnekin.

Ja melkein joka päivähän minä olen kotona yksikseni, miehen ollessa töissä ja lasten ollessa koulussa/pk:ssa tai ulkona. Mutta silti se "äitivaihde" on päällä; jaaha, pian pitää kutsua lapset syömään. Pian pitää pyytää heidät iltapesulle. Onkohan läksyt tehty. Pian alkaa pojan treenit, pitää viedä hänet sinne. Jne.

Kun lapset ovat vaikkapa isovanhemmilla, niin voin kokonaan unohtaa "äitivaihteen". Tiedän, että lapsilla on hauskaa, ja että kaikki on enemmän kuin hyvin, ja voin keskittyä olemaan ihan jotain muuta kuin äiti. Ei tarvitse uhrata ajatuksen puolikastakaan lapsille, jos näin saa sanoa.

Toivon, että ensi viikonloppuna lapset menisivät yökylään. Tai vaikka jo keskellä viikkoa. Viime kerrasta on aikaa, laskettu aikani lähestyy, ja haluan ennen uuden vauvan syntymää nauttia ei-äitivaihteesta. Meinaan kun vauva syntyy, niin sitten on aika nauttia vauvasta, ja seuraava lapsivapaa odottaa jossain todella kaukana. Isommat lapset tulevat kyllä saamaan äiti- ja iskävapaata aikaa silti, mutta minä ja baby ollaan tiivis yksikkö, ja näin haluan asian olevankin.
 
"tiinu"
[QUOTE="poikia3";26351483]Raju yleistys, mutta samalla olen nähnyt kuinka totta se voi olla.
Mieheni vanhin veli hoitaa vanhemman lapsensa kolmea lasta useita kertoja viikossa. Pienin lapsista on vauva. Tämä perhe syö heillä joka viikonloppu, lapset yöpyvät siellä joka viikonloppu, ja arkisin hoidossa ollaan vähintään kerran viikossa useimmiten vielä useammin. Lapsia hoitaa myös toiset isovanhemmat. Missä välissä tuo perhe hoitaa itse lapsiaan? Erityisesti töissä käyvä isä?

Mieheni veljellä on myös 2 muuta lasta, heillä ei vielä lapsia, mutta mikä on tilanne sitten kun on? Nuo isovanhemmat jo nyt ilmaisevat muille, etteivät jaksaisi ihan noin usein lapsia hoitaa - siitä huolimatta sen tekevät. Miten jaksavat, kun hoitoon kiikutettavia on vielä enemmän?

Ja jos tosiaan olisi kyse siitä, että haluaa viettää vuorokauden tai pari puolisonsa kanssa niin tilanne on ihan ok. Mutta kaikki nuoret vanhemmat eivät tunnu tajuavan, että ne omat vanhemmat eivät ole enää ihan nuoria, ja etteivät he välttämättä jaksa hoitaa lapsenlapsiaan montaa kertaa joka ikinen viikko![/QUOTE]
Niin että kun miehesi veli tekee noin - niin kaikki jotka ottavat lapsivapaata ovat ihan samanlaisia? Just just...

Mutta kun kaikki ei ole samanlaisia. Ei todellakaan. Mulla on yksi sisko. Ja meillä molemmilla on kaksi lasta. Lapset ovat meidän vanhemmilla noin keran 1,5-2kk. Vuorotelle. Pari kertaa isovanhukset on halunnut molempien lapset yhtäaikaa, mutta totesivat että oli hieman rankkaa. Silti nytkin suunnittelevat kesää lapsille. On ihan varattuja viikonloppuja (siis isovanhemmat on varannut meidän lapset heille). Erikoista sitten kai että jakavat yhden viikonlopun kuuaudessa olla lasten lastensa kanssa vaikka ikääkin on jo 67 ja 69 vuotta....
 
"poikia3", eli sullakin on lapsivapaata. Kaikilla se ei onnistu laittamatta lapsia yökylään. Syitä voi olla esim. yksinhuoltajuus, vuorotyöt yms. Kaikilla ei myöskään ole energiaa jutella tuntitolkulla miehensä/vaimonsa kanssa aina iltaisin sängyssä. Monet pariskunnat myös mielellään käyvät kaksin vaikka leffassa ja ulkona syömässä silloin tällöin ja jos joku yökyläpaikka on niin mikä estää viemästä lapsia silloin hoitoon? Ja eihän sinne yökylään ole pakko ketään viedä jos ei ole tarvetta tai paikkaa minne viedä.
 

Yhteistyössä