Onko koiraharrastajat keskivertoa vittumaisempia ihmisiä?

Mikä on sinun kokemuksesi koirapiireistä?
Tämä on oma mutuni, kenties omalla kohdalla vain käynyt huono tuuri.

Olen melko uusi harrastajapiireissä ja välillä suu loksahtaa auki ihmetyksestä sen paskanpuhumisen ja kieroilun edessä.

Tietenkin olen tavannut myös mukavia koiraihmisiä,mielestäni niitä vain vähemmän kuin muuten elämässä törmää.

Kertokaas te koiralliset omat fiiliksenne asiasta..?

 

On koiria mutta en ole mikään koiraharrastaja joten en liiku kyseisissä piireissä. Kissaihmiset on mielestäni ja kokemukseni mukaan vittamaisempia.

 

Siis sellasista tosikoiraihmisistä 99% on ihan hörhöjä enkä tuu toimeen sellaisten kanssa.
Kaikkiin v***n hulluihin aina törmäili mm. koirapuistossa.

 

Koiria on mutta en liiku missään piireissä. Enpä tiedä, tuskin.

 

Fanatismi ihan kaikessa harrastamisessa pilaa kyllä kaiken.

 

Koiraihmiset mitä mä olen tavannut, ovat olleet oikein mukavia.. Kissaihmiset taasen tekee vittumaisuudesta jo taiteenlajin. Ei kaikki, ei missään nimessä mutta jotkut.

 

Mulla on 20 vuoden kokemus koirapiireistä ja mä sanoisin että riippuu vähä siitä missä koirapiireissä pyörii. Oletko näyttelypuolella, palveluskoirapuolella, metsästyskoirapuolella, agilityihmisten parissa, jonkun tietyn rodun harrastajien parissa vai missä?

 

Mä ainakin olen. Mun miehenikin on sanonut, että mä olen vahingoniloinen ja vittumainen. Ja oikeessa se on.

Mutta sitä en sitten tiedä, että liittyykö tuo millään muotoa siihen, että mä olen myös koiraharrastaja? Pitäis kysyä mutsilta että olenko mä ollut vittumainen jo ennen ensimmäisen koiran meille tuloa. Se ehkä selventäis?!

Tosin mä veikkaan, että "piiri, kuin piiri" jossa on pääsääntöisesti naisia, on melko vittumainen. Hyvänä esimerkkinä tämä palsta. Tai työpaikat, joissa akkavalta...jos vaikka hoitoalaa miettii, niin siellä niitä vittumaisia naakkoja on orrella yksi jos toinenkin.

Joten oiskohan lopputulos se, että vika onkin naisissa, ei niinkään siinä piirissä, missä nainen liikkuu?

 

Mulla on 20 vuoden kokemus koirapiireistä ja mä sanoisin että riippuu vähä siitä missä koirapiireissä pyörii. Oletko näyttelypuolella, palveluskoirapuolella, metsästyskoirapuolella, agilityihmisten parissa, jonkun tietyn rodun harrastajien parissa vai missä?

Missä näistä vaihtoehdoista olet törmännyt omasta mielestäsi vittumaisimpiin ihmisiin?
Mulla on oma veikkaukseni, katsotaan onko sulla sama..

 

En siitä vittumaisuudeta tiedä, mutta koirafanaatikot on kyllä ärsyttävin ihmisryhmä, minkä tiedän.

 

En siitä vittumaisuudeta tiedä, mutta koirafanaatikot on kyllä ärsyttävin ihmisryhmä, minkä tiedän.

Mikä on sun määritelmä koirafaanatikolle?
Jollekin se on jo sitä että annetaan koiran nukkua sängyssä.
(erään tuttavani mielipide)

 

Missä näistä vaihtoehdoista olet törmännyt omasta mielestäsi vittumaisimpiin ihmisiin?
Mulla on oma veikkaukseni, katsotaan onko sulla sama..

Mun oma kokemukseni on että näyttelypuolen ihmiset (siis sellaset joiden pääharrastus koirien kanssa on näyttelyissä ravaaminen) on keskimäärin vittumaisimpia. Reiluimpia on palveluskoirapuolen ja metsästyspuolen ihmiset, tai siis tarkotan et he on eniten ei-vittumaisia roduista vittumaisimpia löytyy pikku puudelien omistajista ja kasvattajista, mutta he kyllä toisaalta kuuluukin enimmäkseen tuohon näyttelyharrastajaporukkaan, harva lähtee puudelinsa kanssa toko- tai agilitykentälle.

Tämä siis mun kokemukseni, itse oon harrastanu kaikilla noilla mainitsemillani aloilla parisenkymmentä vuotta. Mun "omat lajit" on toko ja palveluskoiralajit ja sivuharrastuksena on agility. Näyttelyissä oon käyny myös mut se ei ole mun "päälajini".

 

keskimääräistä lapsettomampia ne ainakin on.

 

No itsekin olen koiran omistaja, mutta olen kyllä huomannut fanaattisten koiran omistajien joukossa ikävän paljon niitä joille koirat menevät kaiken edelle, elämässä ei ole muuta ja tuomitaan toisten valinnat. Vaikka syyt olisivat kuinka inhimilliset niin he eivät ymmärrä koirasta luopumista, saati että oma lapsi menee koiran edelle. Heillä itsellään ei yleensä ole omia lapsia, joten ikävää että tuomitsevat tietämättöminä.

 

Olen vittumainen mutta vain aiheesta. Paskan länkytystä, epäreiluutta ja epärehellisyyttä en siedä.
Koiraharrastusta vuodesta -84

 

Huonot. Oma koira saatava pärjäämään näyttelyssä jopa keinoja kaihtamatta.

 

Vaikea uskoa, että kyse on aikuisista ihmisistä, mutta ilmeisesti heillä ei ole muuta elämää.

 

[QUOTE="jaa";26072071]keskimääräistä lapsettomampia ne ainakin on.[/QUOTE]

Monella tutulla kasvattajalla on suurperhe

 

Siis sellasista tosikoiraihmisistä 99% on ihan hörhöjä enkä tuu toimeen sellaisten kanssa.
Kaikkiin v***n hulluihin aina törmäili mm. koirapuistossa.

Minun kokemuksen mukaan aika harva koiraharrastaja käy koirapuistossa. Enemmän ne on sellaisten kotikoirien omistajien paikkoja. Tai no ehkä näyttelyharrastajat käy puistoissa..

 

Koirapiireissä on fanaattisia ihmisiä. Samalla tavalla "ihmisryhmässä kuin ihmisryhmässä" on fanaattisuutta ja kettumaisia ihmisiä. Lapsi/äiti-ihmiset ovat myös yksi ryhmä, joista kannattaa pysyä kaukana samalla tavalla kuin koiraihmisistä, mikäli ilmapiiri tuntuu liian kettumaiselta.

Itse koen olevani enemmän koiraihminen kuin lapsi/äiti-ihminen. Samanlailla koirat kuten lapset ovat osa elämää. Lapsista en osaa keskustella (tai kiinnosta), koirista taas juttua riittää. Mutta siinä vaiheessa, jos ongelmia tulisi, niin tottakai se oma lapsi nousisi koirien yläpuolelle.

Koirani ovat koti-koiria, mutta samalla myös harrastus- ja jalostuskoiria, joiden kanssa käydään myös näyttelyissä. Koen, että koirien kanssa se arki on tärkeintä eikä yksikään harrastus ole minulle niin tärkeä, etten voisi lopettaa sitä, jos en jaksaisi harrastuksen parissa pyöriviä ihmisiä.

 

Mikä on sinun kokemuksesi koirapiireistä?
Tämä on oma mutuni, kenties omalla kohdalla vain käynyt huono tuuri.

Olen melko uusi harrastajapiireissä ja välillä suu loksahtaa auki ihmetyksestä sen paskanpuhumisen ja kieroilun edessä.

Tietenkin olen tavannut myös mukavia koiraihmisiä,mielestäni niitä vain vähemmän kuin muuten elämässä törmää.

Kertokaas te koiralliset omat fiiliksenne asiasta..?

voi olla, että ne jotka omaa elukkaa kuljettavat harrastuksin, ovat vittumaisia ja ne, joilla on muuten vaan koira kotosalla seurana, eivät ole nin vittumaisia?

 

onhan koirat jalostettu ihan pilalle, kai sekin jotain kertoo.

 

Tarkoitin koiraharrastajalla henkilöä joka pyörii harrastuspiireissä, näyttelypiireissä ja lajeissa joita porukalla harrastetaan, niitä joilla on tavoitteellinen harrastus.
En niinkään tavallista koiranulkoiluttajaa lenkkipolulla.

Olen saanut pientä esimakua näyttelyistä ja sieltä järkytykseni kumpuaakin. Kyräilyä, haukkumista ja asenne että ainoa oikea tapa tehdä asioita on se oma tapa. Kuppikuntia ja juoruilua.
Toisessa lajissa olen törmännyt samaan, tosin pienemmässä mittakaavassa.

En vain täysin ymmärrä miksi kukaan haluaisi luoda harrastuksen ympärille noin ikävän ilmapiirin?
Voi olla että se on se naiseus mikä tuota aiheuttaa, en vain muissa harrastuksissa ole tuollaiseen törmännyt.

 

Joukkoon mahtuu kaikenlaista tallaajaan, kuitenkin koiraharrastajia on paljon. Itse olen koko elämäni koirien parissa ja nimenomaan näyttelykehin laidalla ja kyllä siellä aika kovanahkainen pitää olla. Monien koiraihmisten huumorikin voi olla aika erikoista, eikä kaikesta pidä ottaa aina nokkiinsa. Toki niitä mätämunia mahtuu jokaiseen joukkoon.
Omassa rodussani on tällä hetkellä aika surullinen vaihe menossa, erikoisnäyttelyssä oli aika jäätävä ilmapiiri ja joukot jakaantuneet omiin ryhmiinsä. Itse pyrin olemaan siellä jossain välimaastossa, en halua tapella ja olen ehdottomasti aina valmis auttamaan uusia tulijoita.

 

Joitakin palstoja luettuani tuntuu siltä, että ovat. Monet koiraharrastajat tuntuvat olevan hyvin fanaattisia ja tiukkapipoisia. Ehkä se johtuu siitä, että useilla heistä ei ole lapsia, jotka olisivat kasvattaneet vanhempiaan. Koiraharrastajat ovat kasvattaneet vain koiriaan. Lasten kasvattaminen pakottaa aikuisenkin kasvamaan.