Voi hyvä elämä! kyllä te taas pienestä vedätte herneen nenään.
Ite olin ennen sitä mieltä että joka päivä pitää olla kaks kertaa ulkona vähintään kolmen tunnin ajan. Ja me liikuttiin ja liikuttíin ja liikuttiin. Poika polki satoja kilometrejä kesän aikana jo pari vuotiaana jne. Siitä huolimatta lapset eivät olleet onnellisia ja poika lihoi lihomistaan vaikka ruokakin oli suorastaan ensiluokkaista kotiruokaa. Pingotin ja teetin lapsilla askarteluja yms. Lopulta poika otti viisaana viisivuotiaana asian esille ja kysyi, että emmekö voisi joku päivä olla vaan kotona ja levätä. Hänellä olisi niin paljon tekemistä ettei ehtisi lähteä ulos. Jäimme siis sisälle tämän harvinaisen pyynnön johdosta, ja kyllä poika oli onnellinen. Ensimmäisen päivän poika vain makasi lattialla ja kuunteli muumipappaa ja merta. Ei ohjelmointia, ei kiirettä minnekään, vain paikallaan oloa. Tytär taas vietti päivän sylissäni nauttien olostaan. Samoihin aikoihin tajusin olevani masentunut ja siksi pingotin. Siihen loppui meillä pakkoulkoilut.
Nyt viisaampana toisen sarjan kanssa ei olla otettu mitään tavoitteita ulkoilun suhteen. Talvella ulkoillaan kun sille päälle satutaan. Joskus ollaan oltu viikkokin lähes kokonaan neljän seinän sisällä. Ja meillä kyllä liikutaan sisälläkin. Meidän runkopatja sänky käy tramboliinista, matolla tehdään kuperkeikkoja, opetellaan päälläseisontaa, kärrynpyörää, sohva on välillä vuorikiipeily paikka, välillä uimahallin hyppyallas jolle hypätään keittiön jakkaralta, välillä meri missä surfataan lainelaudalla (tyynyn päällä), raheista ja sohvasta tehdään hyppyrinki missä hypitään king kongina, ison peilin edessä tanssitaan jazzia, rakennellaan temppuratoja joissa kiipeillään, ryömitään ja tasapainoillaan. Välillä tytöt tekevät eväsretken "metsään" eli nojatuolien taakse, leikkivät prinsessoista dinosauruksiin kaikkea mahdollista askartelevat, maalaavat, muovailevat, piirtävät, pelaavat lautapelejä, tietokone ja käsikonsoli pelejä. Ja minua eivät kaipaa kuin katsomoon ja ruuanlaittoon. Ruoka-ajat meillä onkin ainoa lähes säännöllinen asia. Nauttivat siis kaikella tavalla olostaan ja liikkumisestaan. Ja mikä kamalinta... PELKKÄ NAHKAPUKU PÄÄLLÄ!
Nyt odotetaan kovasti kevättä ja kesää kun pääsee alasti ulos!
Heti kun jalka kärsii astua maahan, sujahtavat nämä kaksi innokasta neitiä ulos, mutta talvella, vaatteet päällä ulkoilu on yök. Kesä sitten vietetäänkin käytännössä ulkona. Oltiinpa sitten kotona tai veneellä. Veneellä käytännössä nukummekin ulkona. Siellä tulee sitten taplattua maat ja mannut. Ja liottua vedessä n. 6-10 tuntia vuorokaudessa.
Meillä tytöt nyt 3 ja 4 vuotiaat ja keksivät tekemisensä aivan itse. Eikä vielä koskaan ole sisällä ollessa tullut hetkeä etteivät tietäisi mitä tekisivät. Päikyssäkin ovat kuulemma lahjakkaimpia leikkimisessä, askartelussa jne. kuulemma tasapainoisia lapsia jotka innoissaan osallistuvat kaikkeen, ovat reippaita kävelijöitä eivätkä kiusaa tms. Ovat siis onnellisia. Tästä saan kuulla usein palautetta. Vielä kertaakaan ei ole tullut moitetta kummastakaan. Ja laihojakin mokomat ovat.
Ja kaikki tämä sisäpäivistä nauttien, nakuna, syöden välillä kotiruokaa ja välillä jotain herkkuja. Kyllä ne lapset kestävät myös sen, että saavat olla rauhassa ja käyttää mielikuvitustaan, ilman että aikuisella on jatkuvia vaatimuksia.
ja koirien kanssa käydään myös usein viikonloppuisin metsässä ja lapset ja koirat nauttii... 
