[QUOTE="mie";25828951]Voi kuule - sä voit sulkea silmät ja luulla että tuollaista ei ole.
Vaan kun on. Olen ollut töissä miehisellä alalla (95% työkavereista miehiä) yli 15 vuotta ja kuunnellut tarinan jos toisen. Ihan töissä, normaalisti kun puhutaan perheistä, ilman mitään vonkausta... Niin aika pirun paljon on niitä miehiä jotka ulkoistetaan perheestä lapsen/lapsien syntymän jälkeen. Kaikki pyöriin sen naisen ja vauvan ympärillä. Moni mies tyytyy tähän, ei kaikki. Luojan kiitos on myös niitä perheitä joihin isä mahtuu mukaan ja sen näkee ja kuulee miehestä samantien -hän ei todellakaan ole kenenkään vieteltävissä.
Tää varmasti kuulostaa vieraalta, mutta sinäkin lähinnä kai puhut naisen silmin, naisten näkökulmasta. Ei naiset aina edes huomaa tuota, ei he tajua että mies kaipaa paljon sitä läheisyyttä - jotenkin mun kokemuksella näen että miehet vaativat jopa enemmän sitä hellyyttä kuin naiset. Yhteiskunnassa vaan ajatellaan että naiset vaativat enemmän sitä, mutta oikeasti se ei ihan niin mene.
Kuvioon tulee se uusi nainen (tämäkin on tullut nähtyä sivusta). Mies alkaa rimpuilla hyvä ja pahan välillä. Uusi huomio, soittaa, tekstaa... toisaalla on se oma vaimo ja vastuu, mutta ei mitään tunnetta. Toki se lapsi on rakas,mutta vaimon kanssa ollaan vaan koneisto joka hoitaa lasta. Se ei toki oikeuta millään muotoa tekoon, mutta kannattaa ajatella asiaa tältäkin kantilta. Parisuhdetta ei koskaan, painotan KOSKAAN laiteta holdiin. EI varsinkaan pikkulapsiaikana.[/QUOTE]
Tää kuulostaa minusta ihan uskottavalta - oman kokemuksen perusteella nimenomaan miehet on hellyydenkipeämpiä kuin naiset. Mutta vastustan tätä näkemystä miesten "vietävyydestä" - joko oma vaimo pistää ukon ulkoruokintaan ja mies tyytyy siihen ja alkaa kattelemaan muuta viihdykettä, tai sitten joku kohtalokas toinen nainen tulee ja vie sen miehen.
Entä jos ne ukot ottais ihan itse sen oman paikkansa siinä perheessä, eikä antaisi asioiden luisua sille tolalle että siellä maidonhajuinen pirttihirmu pyörittää yksin koko hommaa? Edelleen omasta kokemuksesta sanon että aika moni äiti olisi mitä tyytyväisin, kun se parisuhteen toinen osapuoli ottaisi joskus ohjat käsiinsä. Niin perheen kuin sen suhteenkin osalta. Ja muuten kuin vaatimalla ja syyllistämällä, kiitos! Meilläkin on ollut sellaisia vaiheita että olen ollut pienten lasten kanssa kotona 24/7 kun isi saapuu paikalle, odottaa taktisesti että minä olen hoitanut iltatoimet ja pistänyt lapset nukkumaan, ja käynyt sen jälkeen vaatimaan huomiota kuten mikäkin uhmaikäinen 4-vuotias. Siitä on seksikkyys ja lämpö aika kaukana, voin kertoa.
