Naapurin 6v ja 7v kahdestaan vanhempien työpäivän ajan

Elämä on valintoja. Sitä joutuu joskus laittamaan lapsen edun rahan edelle, jos ei muu auta. Tukiverkosto olis tietenkin se kaikkein paras vaihtoehto. Mutta jos se puuttuu, niin7- vuotiaan lapsen jättäminen koko työpäivän ajaksi yksin tai 6- vuotiaan seuraan on suorastaan edesvastuutonta.

Parin vuoden vuoksi pitäisi myydä asunto ja muuttaa jonnekin huitsin nevadaan, missä isällekään ei sitten olisi ehkä työtäkään? Elämä on toki valintoja, mutta kun kyse on vain parista vuodesta, mun mielestä kannattaa miettiä, miten suuria muutoksia sen parin vuoden vuoksi on järkevää tehdä. Kannattaako muuttaa ja irtisanoa itsensä töistä sen parin vuoden vuoksi?

"trollille" sanoisin, että kannattaa tosiaan hyvissä ajoin ja vähän kerrallaan totuttaa lapsensa siihen, että äiti ei seiso aina vieressä auttamassa. Kuten tuolla tuli jo esillekin ne mörköjen pelkäämiset, niin niistäkin kannattaa hankkiutua hyvissä ajoin eroon. Naapureihin tutustua niin, että heille voi jättää vara-avaimen ja kenties kysäistä heiltä, voivatko lapset olla välillä iltaisin heidän luonaan. Kannattaa myöskin tutustua lasten kavereiden vanhempiin, jos lapset voisivat joskus teidän iltavuoron aikaan olla edes osan koulun jälkeisestä päivästä heillä. Mitä tuolla aiemmin kirjoitit, niin mun mielestä olet varsin hyvin alkanut valmentaa lapsiasi siihen, että osaavat olla kotona välillä keskenäänkin. Vesistöt, autotiet, tulitikut ja terävät veitset on asioita, joista lapset on syytä opettaa pysyttelemään kokonaan erossa. Myöskin opettaa, mitä erilaisissa hätätilanteissa pitää tehdä.

 

[QUOTE="trolli";25757010]Täällä saa taksikyydin kouluun ja koulusta pois, mutta ei ip-kerhosta. Koulu on sen verran kaukana, että siitäpä vasta riemu repeäisi jos muksut sieltä kotiin kävelisivät.

Ja mitkä hiton iltavuoroviikot? Ei vuorotyöt tarkoita että viikko aamua ja viikko iltaa ainakaan meidän työpaikoissa. Vuorot on esim aamu, aamu, ilta, aamu, vapaa, yö, yö. Niinkun ehkä sun pitäisi tietää hoitoalan ihmisenä. [/QUOTE]
Me ei tehdä harjoitteluissa vuorotyötä ollenkaan - ei ole kuulemma pakko. Ihan vaan vihjeeksi jos hoitoalaa amk:ssa alat opiskelemaan...

Jos ei ole mistään iltavuoroviikoista kyse (sellaisiakin on), niin varmaan onnistuu vuorojen vaihto ja sumpliminen siten, ettei molemmat vanhemmat ole juuri samana iltana illassa.

Ei siellä kulje busseja jolla lapset voisi kulkea? Eikä kenenkään kaverin äiti tai isä voisi hakea iipeestä samalla kun hakee omansa?

 

Täällä taas täydelliset äidit "kannustaa" kanssasiskojaan...=)

 

Ei palstalla.

Täällä kaikki on totaalisen tukiverkottomia, tyhjiössä eläviä - ei sukua, ei ystäviä, ei naapureita.

Eikä rahaakaan ole, vaikka molemmat vanhemmat on töissä. Ei siis voi ketään palkatakaan.

On se surkeaa...onneksi en tunne tosielämässä ketään jolla asiat noin huonosti olisivat. Jopa ne täysin sukulaistukiverkkoa vailla olevat ovat joko onnistuneet luomaan tukiverkon vastavuoroisuusperiaattella ja/tai sumplineet työasiat siten että vanhemmat eivät ole samaan aikaan työvuorossa ainakaan iltaisin.

Minun pointtini nyt lähinnä oli, etten tunne tarvetta palkata hoitajaa sitä yhtä päivää varten kuukaudessa kun lapset takuulla pärjäävät. Naapurissa on tosi kiva rouva joka auttaa mielellään, samoin äitini. Silti uskon että lapset pärjäävät, kuten tuon ikäiset ovat aina pärjänneet.

 

Parin vuoden vuoksi pitäisi myydä asunto ja muuttaa jonnekin huitsin nevadaan, missä isällekään ei sitten olisi ehkä työtäkään? Elämä on toki valintoja, mutta kun kyse on vain parista vuodesta, mun mielestä kannattaa miettiä, miten suuria muutoksia sen parin vuoden vuoksi on järkevää tehdä. Kannattaako muuttaa ja irtisanoa itsensä töistä sen parin vuoden vuoksi?

"trollille" sanoisin, että kannattaa tosiaan hyvissä ajoin ja vähän kerrallaan totuttaa lapsensa siihen, että äiti ei seiso aina vieressä auttamassa. Kuten tuolla tuli jo esillekin ne mörköjen pelkäämiset, niin niistäkin kannattaa hankkiutua hyvissä ajoin eroon. Naapureihin tutustua niin, että heille voi jättää vara-avaimen ja kenties kysäistä heiltä, voivatko lapset olla välillä iltaisin heidän luonaan. Kannattaa myöskin tutustua lasten kavereiden vanhempiin, jos lapset voisivat joskus teidän iltavuoron aikaan olla edes osan koulun jälkeisestä päivästä heillä. Mitä tuolla aiemmin kirjoitit, niin mun mielestä olet varsin hyvin alkanut valmentaa lapsiasi siihen, että osaavat olla kotona välillä keskenäänkin. Vesistöt, autotiet, tulitikut ja terävät veitset on asioita, joista lapset on syytä opettaa pysyttelemään kokonaan erossa. Myöskin opettaa, mitä erilaisissa hätätilanteissa pitää tehdä.

Kiitos järjen äänestä. Ja juuri noin ajattelimme toimia.

 

[QUOTE="trolli";25757057]Minun pointtini nyt lähinnä oli, etten tunne tarvetta palkata hoitajaa sitä yhtä päivää varten kuukaudessa kun lapset takuulla pärjäävät. Naapurissa on tosi kiva rouva joka auttaa mielellään, samoin äitini. Silti uskon että lapset pärjäävät, kuten tuon ikäiset ovat aina pärjänneet.[/QUOTE]
Plus kaikki loma-ajat?

 

Me ei tehdä harjoitteluissa vuorotyötä ollenkaan - ei ole kuulemma pakko. Ihan vaan vihjeeksi jos hoitoalaa amk:ssa alat opiskelemaan...

Jos ei ole mistään iltavuoroviikoista kyse (sellaisiakin on), niin varmaan onnistuu vuorojen vaihto ja sumpliminen siten, ettei molemmat vanhemmat ole juuri samana iltana illassa.

Ei siellä kulje busseja jolla lapset voisi kulkea? Eikä kenenkään kaverin äiti tai isä voisi hakea iipeestä samalla kun hakee omansa?

Joo, uskon kyllä että sumpliminen onnistuu, mutta en silti voi VANNOA ettei joskus em. tilannetta tulisi vastaan. Eikä me tietenkään tahallaan yritä jättää muksuja yksin, totta hitossa tehdään kaikkemme että eivät joudu olemaan liikaa yksin!

Mutta silti se tilanne voi joskus tulla. Tämän takia täällä sitten haukutaan huonoksi äidiksi, toi horusmikälie haukkuu edesvastuuttomaksi, ja vielä pitäisi ammattikin vaihtaa. Only in kaksplus...

 

[QUOTE="trolli";25757028]Jaa, nyt sitten aloitettiin solvaaminen. En taida enää vastata sen enempää.[/QUOTE]

Vai solvaaminen No vastasitkin jo kysymykseeni, eli et tainnut ajatella vauvakuumessa, kuinka lapsen elatukseen menee rahaa ja lapsi tarvitsee hoitoa vielä moneksi vuodeksi vauva-ajan jälkeenkin.
Nenäkkäisiin huomautuksiin "pitäisikö mun jättää työni" saa samantasoisia kommentteja.

 

Plus kaikki loma-ajat?

Kaikilla muilla vanhemmilla ilmeisesti on yhtä pitkät lomat aina kun kouluistakin on? Sitten sumplitaan.

 

[QUOTE="trolli";25757090]Joo, uskon kyllä että sumpliminen onnistuu, mutta en silti voi VANNOA ettei joskus em. tilannetta tulisi vastaan. Eikä me tietenkään tahallaan yritä jättää muksuja yksin, totta hitossa tehdään kaikkemme että eivät joudu olemaan liikaa yksin!

Mutta silti se tilanne voi joskus tulla. Tämän takia täällä sitten haukutaan huonoksi äidiksi, toi horusmikälie haukkuu edesvastuuttomaksi, ja vielä pitäisi ammattikin vaihtaa. Only in kaksplus...[/QUOTE]
Noh, palstallahan alle 12-vuotiasta ei saa jättää koko päiväksi yksin kotiin, mutta 15 v on jo ihan pätevä pitämään vahinkoraskautensa hedelmän ja olemaan vastuuntuntoinen äiti lapselleen.

 

[QUOTE="trolli";25757090]Joo, uskon kyllä että sumpliminen onnistuu, mutta en silti voi VANNOA ettei joskus em. tilannetta tulisi vastaan. Eikä me tietenkään tahallaan yritä jättää muksuja yksin, totta hitossa tehdään kaikkemme että eivät joudu olemaan liikaa yksin!

Mutta silti se tilanne voi joskus tulla. Tämän takia täällä sitten haukutaan huonoksi äidiksi, toi horusmikälie haukkuu edesvastuuttomaksi, ja vielä pitäisi ammattikin vaihtaa. Only in kaksplus...[/QUOTE]

Niin, ihmisillä on tapana ottaa kritiikki haukkumisena. Silti 6 ja 7 vuotiaan jättäminen työpäivän ajaksi keskenään ei ole kovinkaan vastuullista käytöstä. Ei vaikka sitä katselisi miltä kantilta.

 

Noh, palstallahan alle 12-vuotiasta ei saa jättää koko päiväksi yksin kotiin, mutta 15 v on jo ihan pätevä pitämään vahinkoraskautensa hedelmän ja olemaan vastuuntuntoinen äiti lapselleen.

Sanos muuta. Tää palsta on kyllä niin paras.

 

[QUOTE="trolli";25757010]

Ja mitkä hiton iltavuoroviikot? Ei vuorotyöt tarkoita että viikko aamua ja viikko iltaa ainakaan meidän työpaikoissa. Vuorot on esim aamu, aamu, ilta, aamu, vapaa, yö, yö. Niinkun ehkä sun pitäisi tietää hoitoalan ihmisenä. [/QUOTE]

Kommentoinpa tätä...edelleenkin kyse on valinnoista ja järjestelyistä . Työvuorojaan voivat jopa kaksi hoitoalan ammattilaista ja vanhempaa järjestää siten, ettei lasten tarvitse ehdoin tahdoin olla kärsimässä kohtuuttomista yksinolohetkistään. Ja jos lasten etuuksien perään katsominen tuntuu olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa, niin ehkä kannattaisi todellakin pysähtyä miettimään hakeutuuko esim. tuollaiseen ammattiin, mistä lapset maksavat sen suurimman hinnan.

Ja joo, lapset ehkä pärjäävät näennäisesti jopa sen kahdeksan tuntisen päivänkin mutta...kantavat sitä aivan liian aikaisin pakotettua kypsymistä ja siirtymistä aikuisten kenkiin loppuelonsa ajan, mikä voi huonolla tuurillaan purkautua aikuisiässä mielenterveysongelmina. Tästä oli ihan uunituoretta tutkimustulostakin männä syksynä esitelty, mm. Etelä- Saimaa uutisoi tästä aikanaan...

 

[QUOTE="trolli";25757132] Sanos muuta. Tää palsta on kyllä niin paras. [/QUOTE]
Vaikka kyllä mä ymmärrän niitäkin, joiden mielestä lasta ei voi jättää yksin kotiin. Onhan niitä aikuisiakin - tällä palstallakin - jotka pelkäävät yksin kotona. Paljon on siis kiinni lapsen luonteesta, kuinka pelottavaksi lapsi kotinsa yksin ollessaan kokee. Ja vanhempien esimerkistä.

 

Freezecatille voisi ehkä keittiönoita vastata lastensa mahdollisista mt-ongelmista, mitkä ovat syntyneet siitä että joskus joutuivat selviytymään kouluikäisinä keskenään. Tai kuka tahansa kuka on syntynyt 80-luvulla aikana ennen ip-kerhoja.

 

Vaikka kyllä mä ymmärrän niitäkin, joiden mielestä lasta ei voi jättää yksin kotiin. Onhan niitä aikuisiakin - tällä palstallakin - jotka pelkäävät yksin kotona. Paljon on siis kiinni lapsen luonteesta, kuinka pelottavaksi lapsi kotinsa yksin ollessaan kokee. Ja vanhempien esimerkistä.

Mun mielestä taas kyse ei ole tippaakaan lapsen luonteesta. Oli miten rohkea tahansa - kuten omat lapseni esimerkiksi, he kyllä uskaltavat olla yksin kotona ja pitävät siitä kovasti, eivät koskaan ole sanoneet pelkäävänsä mitään kun ovat yksin, eikä tämä äitikään ole koskaan pelännyt yksinoloa tai öitä jolloin mies ei ole kotona - niin 6-7 v lapsen ei vaan kuulu olla yksin kotona 8-9 h putkeen.

Siitä on ollut paljon puhetta, että Suomessa itsenäistetään lapset ihan liian aikaisin. Tällainen yksinolo on siitä yksi ikävä esimerkki. Mutta helpompaahan se on jättää lapset pärjäämään yksin kuin keksiä jotain keinoa jotta lasten ei tarvitsisi olla liian paljon yksin liian varhain.

 

Vaikka kyllä mä ymmärrän niitäkin, joiden mielestä lasta ei voi jättää yksin kotiin. Onhan niitä aikuisiakin - tällä palstallakin - jotka pelkäävät yksin kotona. Paljon on siis kiinni lapsen luonteesta, kuinka pelottavaksi lapsi kotinsa yksin ollessaan kokee. Ja vanhempien esimerkistä.

Niinpä. Mikäköhän siinä kotona on sitten niin pelottavaa? Itse kyllä muistan hyvin miten koulun jälkeen menin tyhjään kotiin, tein välipalaa, luin aku ankkaa ja tein läksyt. Sitten saatoin mennä naapurin tytön kanssa leikkimään, kunnes molempien vanhemmat tulivat kotiin. Siihen aikaan se oli ihan normaalia, nyt ollaan soittamassa lastensuojeluun.

 

Vaikka kyllä mä ymmärrän niitäkin, joiden mielestä lasta ei voi jättää yksin kotiin. Onhan niitä aikuisiakin - tällä palstallakin - jotka pelkäävät yksin kotona. Paljon on siis kiinni lapsen luonteesta, kuinka pelottavaksi lapsi kotinsa yksin ollessaan kokee. Ja vanhempien esimerkistä.

Omat lapseni eivät pelkää yksin kotona, mutta siitä huolimatta heidän ei kuulu olla omillaan vielä. Mielummin annan lapsille sellaisen lapsuuden, jossa ei tarvitse ottaa liikaa vastuuta. Kerkeävät hyvin muutaman vuoden päästä aloittaa sen yksin olemisen. Kyse ei ole pelosta vaan siitä että lapsen kuuluu saada olla lapsi vielä 7- vuotiaana. Yksinolemista varmasti saavat oppia sietämään vielä elämässään. Kyllä tämä maailma on sen verran kylmä paikka.

 

[QUOTE="trolli";25757214]Niinpä. Mikäköhän siinä kotona on sitten niin pelottavaa? Itse kyllä muistan hyvin miten koulun jälkeen menin tyhjään kotiin, tein välipalaa, luin aku ankkaa ja tein läksyt. Sitten saatoin mennä naapurin tytön kanssa leikkimään, kunnes molempien vanhemmat tulivat kotiin. Siihen aikaan se oli ihan normaalia, nyt ollaan soittamassa lastensuojeluun.[/QUOTE]
Muistuttaisin, että ketjun aiheena oli lasten keskenään olo - toinen lapsista alle kouluikäinen - vanhempien 8 h työpäivän ajan (eli käytännössä varmaan noin 9 h ajan, elleivät ole naapurissa töissä).

Ei koululaisen yksinolo tyyliin klo 13-16:30.

 

Siitä on ollut paljon puhetta, että Suomessa itsenäistetään lapset ihan liian aikaisin. Tällainen yksinolo on siitä yksi ikävä esimerkki. Mutta helpompaahan se on jättää lapset pärjäämään yksin kuin keksiä jotain keinoa jotta lasten ei tarvitsisi olla liian paljon yksin liian varhain.

Ja ne samat ihmiset ketkä sitä kauhistelevat vievät 9 kuisen vauvansa 10h päiväksi päiväkotiin. Mun mielestä joku päivä kuukaudessa ei ole liian paljon liian varhain.

 

Tuosta tuli mieleeni eräs ystäväni, jonka mielestä alakouluikäisten ei tarvinnut osalliastua kotitöihin. Käytti samaa ilmaisua, että kyllä ne sitten isompina ja viisaampina. Kumma juttu, että tämän ystäväni lapset eivät teini-iässäkään tehneet kotitöitä, 17 v ei imuroi edes omaa huonettaan. Noh, ehkäpä sitten isompana ja viisaampana...

Mä olen omien lasteni kanssa ajatellut, että en voi opettaa kaikkia asioita lyhyessä ajassa. Kaikkea aletaan harjoittelemaan pienissä erissä heti, kun lapsi on siihen kykenevä. Ja jos on tiedossa - tai olemassa edes riski - että lapsi joutuu olemaan hiihtoloman yksin, niin yksinoloa kannattaa alkaa harjoitella hyvissä ajoin eikä vasta kuukautta ennen hiihtolomaa.

Yksin oleminen ja kotitöihin osallistuminen on aivan eri asia
Toivottavasti missään perheessä ei pienet lapset joudu olemaan hiihtolomaa yksin

 

Muistuttaisin, että ketjun aiheena oli lasten keskenään olo - toinen lapsista alle kouluikäinen - vanhempien 8 h työpäivän ajan (eli käytännössä varmaan noin 9 h ajan, elleivät ole naapurissa töissä).

Ei koululaisen yksinolo tyyliin klo 13-16:30.

Ajattelet siis että vuorotyöläisten kouluikäiset lapset olivat 80 luvulla jossain hoidossa vai?

 

Mun mielestä taas kyse ei ole tippaakaan lapsen luonteesta. Oli miten rohkea tahansa - kuten omat lapseni esimerkiksi, he kyllä uskaltavat olla yksin kotona ja pitävät siitä kovasti, eivät koskaan ole sanoneet pelkäävänsä mitään kun ovat yksin, eikä tämä äitikään ole koskaan pelännyt yksinoloa tai öitä jolloin mies ei ole kotona - niin 6-7 v lapsen ei vaan kuulu olla yksin kotona 8-9 h putkeen.

Siitä on ollut paljon puhetta, että Suomessa itsenäistetään lapset ihan liian aikaisin. Tällainen yksinolo on siitä yksi ikävä esimerkki. Mutta helpompaahan se on jättää lapset pärjäämään yksin kuin keksiä jotain keinoa jotta lasten ei tarvitsisi olla liian paljon yksin liian varhain.

Eli kyse on enemmänkin vanhempien peloista. Ja se varmasti on ihan totta. Mä ymmärrän myös nuo tutkimukset, koska useimmilla ihmisillä nykyisin lasten itsenäistyminen tarkoittaa todellakin sitä, että lapset ovat yksin. Ei tunneta naapureita niin hyvin, että lapset kokisivat yhteisön, jonka ympäröimänä elävät, turvallisiksi. Ainoat turvalliset aikuiset tämän päivän lapsille ovat äiti ja isä sekä joku palkkansa eteen lapsia hoitava. Mun mielestä tärkeämpää lapselle on, että hän tietää jonkun tutun aikuisen, jonka puoleen voi ongelmatilanteissa kääntyä. Ei sen aikuisen tarvitse olla samassa huushollissa. Monet tämän päivän lapset vaan eivät tunne ympäristöään turvalliseksi. Elämä on valintoja ja joskus se valinta on asua paikassa, jossa ympäristökin on turvallinen.

 

[QUOTE="trolli";25757238]Ja ne samat ihmiset ketkä sitä kauhistelevat vievät 9 kuisen vauvansa 10h päiväksi päiväkotiin. Mun mielestä joku päivä kuukaudessa ei ole liian paljon liian varhain.[/QUOTE]

Aijaa. Mä en kyllä oo vienyt - mulla ei ole kumpikaan lapsi ollut vielä kertaakaan 10 h päiväkodissa, vaikka toinen on jo 6 v ja toinen pk-uransa jo lopettanut, enkä vielä ole ehtinyt viedä yhtään vauvaikäistäkään hoitoon (sen asian ehkä korjaan ensi keväänä). Ja silti kritisoin tätä ilmiötä, että lapset laitetaan itsenäistymään jo todella nuoressa iässä.

Mun mielestä yksikin jopa 9 h yksinolopäivä ON liikaa 6-7 v lapselle. Satunnainen vaikkapa 4 h yksinolo ei ole.

 

Mun mielestä taas kyse ei ole tippaakaan lapsen luonteesta. Oli miten rohkea tahansa - kuten omat lapseni esimerkiksi, he kyllä uskaltavat olla yksin kotona ja pitävät siitä kovasti, eivät koskaan ole sanoneet pelkäävänsä mitään kun ovat yksin, eikä tämä äitikään ole koskaan pelännyt yksinoloa tai öitä jolloin mies ei ole kotona - niin 6-7 v lapsen ei vaan kuulu olla yksin kotona 8-9 h putkeen.

Siitä on ollut paljon puhetta, että Suomessa itsenäistetään lapset ihan liian aikaisin. Tällainen yksinolo on siitä yksi ikävä esimerkki. Mutta helpompaahan se on jättää lapset pärjäämään yksin kuin keksiä jotain keinoa jotta lasten ei tarvitsisi olla liian paljon yksin liian varhain.

Mä olen ihan samaa mieltä. Ip-kerhot on juurikin syntyneet siksi, ettei lasten tarvitsisi olla niin paljon yksin. Ja iltapäiväkerhon toiminnan perusteitta nimenomaan yhdeksi toiminnan perusteeksi luetellaan syrjäytymisen ja yksinolon ehkäiseminen. On hienoa, että lapsi pärjää itsekseen. Vielä hienompaa kuitenkin on, että hänen ei ei tarvitse koska aikuiset haluavat järjestää asian toisin. Mä en oikein ymmärrä mitä tarkoitusta se vastaa, että lapsi on kahdestatoista jopa yhdeksään-kymmeneen asti illalla yksin, tekee kaiken yksin, valmistaa välipalan, päivällisen, iltapalan, harjaa hampaatkin yksin ja menee yksin nukkumaan. 6-vuotiaanako? Miksi tämä on hieno ja tavoiteltava asia? Itselle ajatus on selvä: vaikka kyse on vain parista vuodesta, niin olen todellakin valmis muutoksiin koska lapsen elämässä se pari vuotta voi olla iso ja merkityksellinen asia vaikka se aikuiselle voisikin olla pikkujuttu. Ainakaan en usko että siitä mitään haittaa on jos lasta ei 6-vuotiaana jätetä koko työpäivän ajaksi yksin kotiin.