Voisitteko antaa miehelle anteeksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja loukattu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

loukattu

Vieras
Jos hän suutuspäissään sanoisi tosi pahoja juttuja lasten kuullen ja jopa lapsille heittäisi tosi törkeitä kommentteja vanhempien erosta ja lasten joutumisesta lastenkotiin yms?

Tämä oli miehen ensimmäinen purkaus meidän todella vaikeassa tilanteessa joka on varmasti ollut todella stressaavaa miehelle mutta jotenkin en osaa anteeksi sitä että sotki lapset asiaan. Minä onneksi osasin pysyä asiallisena ja rauhotin lapset ja sanoin lapsille että isillä on vaan kiukku päällä ja puhuu hupsuja ja tulee myöhemmin pyytämään anteeksi niinkuin tulikin. Mutta silti, en ikinä ikinä ikinä enää kuuntele tuollasta lasten kuullen huutoa häneltä, oli tilanne ihan mikä tahansa.
 
Minusta hyvä päätös, tuo että toista kertaa et kuuntele tuommosta! Ja varmasti vaikeaa antaa anteeksi, kun lapset sekoitetaan kauheilla puheilla :(
Täällä kanssa ollut vaikeaa ja todella vaikeaa unohtaa miehen törkeitä sanoja/tekoja..
Minusta kannattaa pysyä yhdessä niin kauan kuin se on lasten etu. Näin ainakin itse teen.
Voimia sinne!
 
Miehellä on siis kaikki syy olla surullinen ja pahalla mielellä ja ymmärrän että vuosien hiljaisuuden jälkeen räjähtää mutten vaan voi hyväksyä tollasta käytöstä. Ei tosin ollut yhtään oma itsensä joten ehkä en anna anteeksi mutta ymmärrän ja jatkan eteenpäin. Jos sattuu toiste niin kolmanteen kertaan en enää anna mahdollisuutta. Väkivaltainen mies ei olisi koskaan, eikä nytkään ollut yhtään uhkaava pimahti vain ihan täysin ja sanoi että nyt riitti ja sinä kuuntelet ja minä sanoin että minä en huutoa kuuntele että keskustellaan kunnolla lasten kuullen tai voit lähteä muualle vähän rauhoittumaan ja jos et muuten rauhoitu niin soitan kaverisi sut hakemaan koska nyt et ole yhtään oma itses ja tollasia ei puhuta lapsille.
 
Se että sanon että annan anteeksi on minusta ihan turhia sanoja, se vain puhdistaa miehen oloa mutta minä olen todella pitkä vihainen ja muistan pahat sanat vuosikausia jopa kymmeniä ja valitettavasti tiedän että nämä ei unohdu vaikka kuinka rakkaudella haluaisin.
 
en tiedä miten suhtautua mieheen kun hän pian tulee kotiin... ei olla paljon eilisen jälkeen puhuttu vaikka illalla jo oltiin puheväleissä ja tänään soitin päivittäisissä asioissa....
 
Jos en pystyisi antamaan miehelleni anteeksi jotakin asiaa en todennäköisesti kykenisi elämään parisuhteessakaan hänen kanssaan. En kyllä kuvittelisi että hänkään haluaisi elää parisuhteessa ihmisen kanssa joka kantaa kaunaa jostakin asiasta vuosikausia.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi todella vaikeaa ymmärtää & antaa anteeksi, jos mies tuollaisia menisi lapsille laukomaan.

Yksikään fiksu aikuinen ei sotke lapsia mukaan aikuisten riitoihin. Ja minä en voi kunnioittaa ihmistä joka ei ole fiksu, joka ei osaa riidellä ns. oikein.

Pakko kai olisi silti yrittää anteeksi antaa.

En anna miehen tai kenenkään muunkaan huutaa mulle. En vaan lähde sellaiseen mukaan. Mulla on normaali kuulo, ja ymmärrän puhetta, joten ei mulle tarvitse karjua. Eikä mies karjukaan. Eikä kyllä juuri kukaan muukaan.
 
mä olen itsekin temperamenttinen ja nillitän ja tilitän miehelle välillä tiukkaankin sävyyn ja saatan huutaakin mutta en koskaan haukkuen! Ja en koskaan oo pelästyttänyt lapsia! Nyt lapset pelkäsivät, molemmat itkivät, isompi kysyi että mihin isi lähtee ja missä isi nukkuu kun kuuli varmaan kun sanoin että lähde pois jos et osaa olla rauhassa ja pienempi sanoi että pelottaa, pelottaa.

Sanoin miehelle monta kertaa että lähde ulos, että nyt oikeasti lähdet ulos jos et osaa lopettaa. Sitten kun en lähtenyt mukaan riitelyyn ja pyysin lapset vaan rauhassa iltapalalle niin onneksi rauhottui ja meni ihan palasiksi. Keräsi itseään puolisen tuntia ja sitten pyysi minulta vuolaasti anteeksi ja sanoi ettei tarkoittanut mitään että räjähti vain totaalisesti mutta sanoin että ei se silti oikeuta ikinä sanomaan tollasta lasten kuullen, ei ikinä. Ja että ymmärrän kyllä että on väsynyt ja rasittunut mutta en tiedä pystynkö antamaan anteeksi ja hän hyvin tietää että olen todella masentunut ja itsetunto ongelmainen ja muistan kaikki hänen kommenttinsa jo suhteen alkuajoilta vuosien vuosien takaa takaa.

Onneksi onneksi, sain jostain voimaa olla oikea leijona emo ja pystyin toimimaan niin että lapsilla oli turvallinen ja hyvä mieli sen ensimmäisen säikähdyksen jälkeen ja menivät rauhallisin mielin nukkumaan eivätkä enää tänään ole kyselleet mitään.
 
Sä oot jäkättänyt sille vuosikausia ja mies on niellyt sen, mutta nyt sen mitta vaan tuli täyteen?


Johan mä sanoin että oikein hyvin ymmärrän suuttumuksen mutta ei se silti oikeuta lapsille raivoamaan ja asiattomia juttuja huutamaan! Epätäydellinen ihminen olen minäkin ja kyllä olen jäkättänyt vuosia huonossa avioliitossa ja haluisin jo erota mutta mies ei.
 
Johan mä sanoin että oikein hyvin ymmärrän suuttumuksen mutta ei se silti oikeuta lapsille raivoamaan ja asiattomia juttuja huutamaan! Epätäydellinen ihminen olen minäkin ja kyllä olen jäkättänyt vuosia huonossa avioliitossa ja haluisin jo erota mutta mies ei.

No tuolla teidän taustalla mä jotenkin ymmärrän miehen reaktion, vaikkei sellainen käytös tietysti fiksua ollutkaan. Mutta ilmeisemmin et myöskään itsesti ole viime vuosien aikana kovin fiksusti käyttäytynyt, joten...mun mielestäni on jotenkin tekopyhää ristiinnaulita mies yhdestä virheestä ja heittäytyä itse lapsiin vedoten marttyyriksi. Kuten itsekin sanoit, kukaan meistä ei ole täydellinen, kaikki meistä tekee virheitä.

Mutta miksi ihmeessä olet miehesi kanssa vielä, jos haluat pois? Koetko, että teillä saattaisi vielä olla toivoa, vai miksi olet jäämässä suhteeseen?
 
Mitä väliä sillä on, että mies ei halua?

Jos sä eron haluat, niin eroa. Tätä yhtä ainoaa elämää ei kannata tuhlata siihen että on onneton väärän ihmisen kanssa.


No sitä että jäkättämiseen lienee syytä hänessäkin... Eikä vain minussa! Yritän lasten ja miehen takia, mutta kyllä yritykset alkaa jo olla lopussa... Ollaan perheterapiassa ja siellä ovat yrittäneet valaa uskoa kun olemme kovasti tehneet töitä mutta mulla on voimat niin loppu ja tää oli kyllä aikalailla viimenen tikki, mutta kyllä mäkin olen virheitä tehnyt joten pakko mun on tää miehen viimeinen kortti vielä katsoa...
 
Mua olis saanut loukata ja huutaa ja suuttua iahna vapaasti, niin ettei lapset olis ollut paikalla, jos se purkaa hänen pahan olonsa niin hyvä niin mutta sitä en voi hyväksyä että hän tekee sen lasten kustannuksella en vaikka se johtuisi mistä jäkätyksestä.

Jos jäkätykseni on saanut hänet siihen pisteeseen niin hän tietää missä ovi on, olen sanonut hänelle monta kertaa että meidän on parempi erota kuin elää onnettomana yhdessä, se ei ole kenellekään hyväksi.
 
kyllä on pakko sanoa että kunnioitus miestä kohtaa kärsisi tosta. taistelen itsekin tiettyjen asioiden kanssa jotka on tehnyt musta todella katkeran eikä aina oo helppoa. asioita joka tapahtunut monta vuotta sitten. en unohda enkä ole antanut anteeksi. :snotty: onneks nää asiat ei haittaa arkea, vaan silloin tällöin nousee se pettymys ja viha esiin mutta taistelen yksin niitten kanssa, mieshän ei voi sen enempää tehdä.
 
No kyllä minun mittapuulla aika pieni juttu. Ikävää toki ja toivottavasti ei toistu. Kyllä lapset toipuu ja hyvä jos isä heidän kanssaan jutteli asiasta. Oikeastaan hyvä lastenki tottua että joskus vain ei mieltään malta ja voi sanoa pahoja asioita. Varmasti ei ollu heidän elämänsä viimeinen tilanne, jossa kohtaavat ihmisen joka laukoo suutuspäissään tyhmiä. Sinuna kyllä antaisin anteeksi, jos kerran parisuhde on muuten ihan ok.
 
Mua olis saanut loukata ja huutaa ja suuttua iahna vapaasti, niin ettei lapset olis ollut paikalla, jos se purkaa hänen pahan olonsa niin hyvä niin mutta sitä en voi hyväksyä että hän tekee sen lasten kustannuksella en vaikka se johtuisi mistä jäkätyksestä.

Jos jäkätykseni on saanut hänet siihen pisteeseen niin hän tietää missä ovi on, olen sanonut hänelle monta kertaa että meidän on parempi erota kuin elää onnettomana yhdessä, se ei ole kenellekään hyväksi.

anteeksi nyt vaan mutta toi on myös todella törkeetä ja noloa uhkailla erolla eikä sitten viedä asiaa loppuun. jos päätät erota niin tee se mutta älä käytä sitä aseena riidoissa. ja opetelkaa molemmat riitelemään juttelemalla.
 

Similar threads

Yhteistyössä