Mies haluaa että olen vain kotona :(

Siis että en lähtis työelämään tai opiskelemaan. Meillä on useampi lapsi ja minä olen ollut kotiäitinä kauan... nuorin on nyt 1 v 7 kk ja mieli halajais jo kokeilee jotain muuta, mutta miehellä on niin vahva mielipide asiasta. En jaksa alkaa tappelee ja toisaalta mulle elämä on näin helppoa, mutta siltikin.... :/

 

Eipä nyt oikeasti kannata miehen varaan jäädä elämään, mitäs sitten teet kun se 50v löytää jonkin 20v merenneidon ja siinähän sitten olet kotirouvana, ilman kotia ja rahaa ja ammattia...

 

Siis miksi se niin haluaa, onko se perustellut mielipidettään millään? Onko sulla minkäänlaista koulutusta?

 

Kouluun tai töihin vaan, jos mielitekee. Voihan mies jäädä lasten kanssa kotiin jos ei halua heitä vielä hoitoon.

Olet pulassa jos ero tulee eikä ole töitä eikä koulutusta. Näin kävi tutulle.

 

[QUOTE="vieras";25548489]Siis miksi se niin haluaa, onko se perustellut mielipidettään millään? Onko sulla minkäänlaista koulutusta?[/QUOTE]

Hänen mielestään meidän kaikkien, siis koko perheen elämä on helpompaa, jos minä olen kotona. Lapset kun tulevat kotiin, on äiti oottamassa. Ja pienempiä ei tarvii hoitoon raahata. Aika kypsyttävää tämä... mutta tiedän kyllä että ainakin toisaalta mies on oikeassa.

 

[QUOTE="vieras";25548489]Siis miksi se niin haluaa, onko se perustellut mielipidettään millään? Onko sulla minkäänlaista koulutusta?[/QUOTE]

Niin ja mulla on kaupanalan koulutus =) Tosin en haluais jatkaa sillä alalla.

 

No sähän itse kuitenkin päätät omasta elämästäsi, eikä mies. Jos haluat mennä töihin niin menet. Toki parisuhteessa päätökset tehdään yhdessä, mutta hyvin usein unohdetaan se että siinä on kuitenkin kaksi elämää rinnakkain josta tulee se yhteinen elämä. Joten jos nyt et pidä päätäsi ja lähde kun sitä haluat siitä ei seuraa sulle itsellesi mitään hyvää, mutta jos lähdet niin voit olla ylpeä itsestäsi. Jotkut päätökset vaan ovat omia päätöksiä, vaikka olisikin naimisissa.

 

Sen koulutuksen voi kyllä hankkia vähemmälläkin hoidolla ja yksinolemisella isompienkaan, tutustupa monimuotokoulutukseen.

 

ehdottomasti työelämään ja kouluun!

 

[QUOTE="...";25548512]Kouluun tai töihin vaan, jos mielitekee. Voihan mies jäädä lasten kanssa kotiin jos ei halua heitä vielä hoitoon.

Olet pulassa jos ero tulee eikä ole töitä eikä koulutusta. Näin kävi tutulle.[/QUOTE]

Eroon en usko millään tavalla, vaikka se kummalliselta kuulostaakin. =)

 

[QUOTE="vieras";25548545]Sen koulutuksen voi kyllä hankkia vähemmälläkin hoidolla ja yksinolemisella isompienkaan, tutustupa monimuotokoulutukseen.[/QUOTE]

Kiitos tästä vinkistä, otanpa selvää. =) Onkohan kellään kokemusta oppisopimuskoulutuksesta?

 

Sinun tapauksessasi tekisin jonkinlaisen suunnitelman nyt. Jos tekisin suunnitelman opiskelemaan tai töihin lähtemisestä 1,5 vuoden päästä syksyllä, niin miehelle jäisi aikaa sulatella asiaa. Vai haluatko aloittaa jo aiemmin? Useimpien ihmisten luonteeseen kuulluu uusien asioiden vastutstaminen, muutosvastarinta. Kun annat miehelle aikaa ja itselläsi on selkeät suunnitelmat, miten edetä, niin homma sujuu.

 

Aivan ehdottomasti opiskelemaan ja töihin jos niin haluat. Se on sinun elämä myös, et sinä ole ainoa jonka pitää tehdä uhrauksia. Etenkin kun tuo ei ole mikään välttämättömän tarpeellinen uhraus edes, asiat voi hoitaa muutenkin. Jos siis haluat.

 

[QUOTE="a.p";25548558]Kiitos tästä vinkistä, otanpa selvää. =) Onkohan kellään kokemusta oppisopimuskoulutuksesta?[/QUOTE]

Mikä ala olisi se kiinnostava?

 

[QUOTE="vieras";25548568]Mikä ala olisi se kiinnostava?[/QUOTE]

Hoitoalaan olen miettinyt...

 

[QUOTE="vieras";25548560]Sinun tapauksessasi tekisin jonkinlaisen suunnitelman nyt. Jos tekisin suunnitelman opiskelemaan tai töihin lähtemisestä 1,5 vuoden päästä syksyllä, niin miehelle jäisi aikaa sulatella asiaa. Vai haluatko aloittaa jo aiemmin? Useimpien ihmisten luonteeseen kuulluu uusien asioiden vastutstaminen, muutosvastarinta. Kun annat miehelle aikaa ja itselläsi on selkeät suunnitelmat, miten edetä, niin homma sujuu.[/QUOTE]

=) tämäkin hyvä näkökanta! Pehmeämpi lasku olis ja vois paremmin suunnitella tulevaisuutta.

 

Mitä jos tekisitte jonkinlaisen kompromissin, eli olisit vielä tietyn ajan kotona ja sitten tekisit mitä itse haluat. Onhan se teidän pienin nimittäin aika pieni vielä..

 

[QUOTE="a.p";25548548]Eroon en usko millään tavalla, vaikka se kummalliselta kuulostaakin. =)[/QUOTE]

Ei monikaan usko. Voihan se tulla vasta kymmenen vuoden päästä, huomenna tai ei ollenkaan.

Muutenkin elämää pitää elää itselleen ei miehelle tai lapsille. Toki muutkin pitää huomioida.

AMKssa voi opiskella monimuotokoulutuksena. Lähiopetusta on esim. to-ilta, pe ja la päivät vain joka toinen viikko. Luulisi ettei se nyt liikaa rasita perhettä. Muuten opiskelun voi hoitaa kotona. Iltaisin, öisin, päiväunien aikana jne.

 

[QUOTE="vieras";25548581]Mitä jos tekisitte jonkinlaisen kompromissin, eli olisit vielä tietyn ajan kotona ja sitten tekisit mitä itse haluat. Onhan se teidän pienin nimittäin aika pieni vielä..[/QUOTE]

tuota pienintä olenki myös ite miettiny... kaikki lapset ovat aina olleet kotihoidossa ja ite välillä ajattelen että heidän olis hyvä olla välillä muualla kuin tämmösen laiskan äitin hoidossa.. mutta niinhän ne sanoo että kotihoito olis ehkä se paras vaihtoehto noin pienelle. =)

 

[QUOTE="a.p";25548573]Hoitoalaan olen miettinyt...[/QUOTE]

AMK on joka paikassa, voi kouluttautua monimuotona ainakin aikuispuolella ja voit mahdollisesti saada 2 ekaa vuotta työttömyyskorvausta.

 

[QUOTE="...";25548592]Ei monikaan usko. Voihan se tulla vasta kymmenen vuoden päästä, huomenna tai ei ollenkaan.

Muutenkin elämää pitää elää itselleen ei miehelle tai lapsille. Toki muutkin pitää huomioida.

AMKssa voi opiskella monimuotokoulutuksena. Lähiopetusta on esim. to-ilta, pe ja la päivät vain joka toinen viikko. Luulisi ettei se nyt liikaa rasita perhettä. Muuten opiskelun voi hoitaa kotona. Iltaisin, öisin, päiväunien aikana jne.[/QUOTE]

Toisaalta tuntuu että osaako sitä edes enään opiskella.... mut kai sitäki taas oppis. Kiitos sulle tiedoista, tuo kuulostaa kyllä hyvältä vaihtoehdolta.

 

Millä argumenteilla se muka olisi miehen päätettävissä, mitä SINÄ teet omalla elämälläsi? Jokainen tekee itse omat päätöksensä tuollaisissa asioissa.

 

[QUOTE="a.p";25548593]tuota pienintä olenki myös ite miettiny... kaikki lapset ovat aina olleet kotihoidossa ja ite välillä ajattelen että heidän olis hyvä olla välillä muualla kuin tämmösen laiskan äitin hoidossa.. mutta niinhän ne sanoo että kotihoito olis ehkä se paras vaihtoehto noin pienelle. =)[/QUOTE]

Sinä monimuoto koulutukseen am:hon ja mies osittaiselle hoitovapaalle hoitamaan lapsia niin päivinä kun sinulla on lähiopetusta.

Kysele työkkäristä, niin saat tietää tuista ja työttömyyskorvauksista opiskelun ajalta.

 

Millä argumenteilla se muka olisi miehen päätettävissä, mitä SINÄ teet omalla elämälläsi? Jokainen tekee itse omat päätöksensä tuollaisissa asioissa.

joo mutta kyllä sitä yhtäköyttä vedetään kuitenki. En halua tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka toinen näkeen huonoksi perheen kannalta. Jos vaan omaa nokkaansa ajattelee ni eipä ois hyvä tulos.

 

Millä argumenteilla se muka olisi miehen päätettävissä, mitä SINÄ teet omalla elämälläsi? Jokainen tekee itse omat päätöksensä tuollaisissa asioissa.

Niinpä, mä oli itse nuorempana tullainen kun en vielä tajunnut että jos en itse ota ohjia nimenomaan omiin käsiin niin eihän MUN elämästä tule yhtään mitään. Tai tietenkin tulee, mutta kaikki päätökset on tehnyt joku muu.