Kuinka monta kertaa sydämesi on särkynyt?

Mulla tässä särkyy parhaillaan toista kertaa. Hitto miten voikaan ihmislapseen sattua...

 

Monta kertaa saman miehen kanssa. Nyt viimeisen kerran... Muutin pois ja hain eroa...

 

kerran,se ensirakkauteni särkyi. Jätti liian syvät arvet- ikuisesti.

 

Itseasiassa ei kertaakaan.
Mulle ei ole tapahtunut kovin kamalia asioita.

Sydämeni särkyisi jos lapsille tapahtuisi jotain ikävää.

 

Hmm, melkein kerran, joten ei varsinaisesti yhtään kertaa.

 

En tiedä. Vakavasti ei kai kertaakaan. Muutaman kerran "kevyemmin" ja muissa asioissa muutaman kerran. Nekin kerrat on sattunut todella paljon.

 

No riippuu, mitä laskee. Kerran pahasti. Tekee kipeää vieläkin.

 

Kerran ja pahemmankerran, mut nyt ollaan oltu yhdessä 4 vuotta

 

ei kertaakaan, enkä voi kuvitella että niin voisi minulle tapahtua. muilta olen kai särkenyt.

 

Ei kertaakaan. Olen päässyt vähillä vaurioilla elämässä.

Ap:lle :hug:

 

Hmmm.

Ei kai kertaakaan ihan oikeasti.

Kerran itkin miehen perään - puoli tuntia. Sitten totesin että se siitä, ja jatkoin eteenpäin.

 

[QUOTE="hmm";25262567]ei kertaakaan, enkä voi kuvitella että niin voisi minulle tapahtua. muilta olen kai särkenyt.[/QUOTE]

Ja miksei voisi?

 

Liian monta kertaa liian monessa asiassa. Tunteet ei enää juurikaan heilahda..

 

[QUOTE="hmm";25262567]ei kertaakaan, enkä voi kuvitella että niin voisi minulle tapahtua. muilta olen kai särkenyt.[/QUOTE]

Ikävä kuulla. Mistä tuo johtuu, rikkoutuiko sydämesi jo lapsena?

 

Kaksi kertaa aika pahasti ja palasiksi. Niin, että oli vaikea uskoa sydämen siitä eheytyvän. Mutta jonkinlaisen kokonpanoon sydän silti kasautui. Pienempiä pintanaarmuja on tullut myös, mutta ne ovat parantuneetn nopeasti.

 

Kerran tai kaksi. Pieniä pintanaarmuja kanssa useampia. Varmaan on tullut muutama sydän myös särjettyä joskus, ikäväkyllä.

 

Näin pikaisesti laskettuna kolme kertaa.

 

Pari kertaa todella pahasti, pari naarmua myös.

 

Pari kertaa isommin, muutamia kertoja vähän pienemmin.

 

Neljästi.

 

Ja miksei voisi?

en ole ikinä kiintynyt ihmiseen niin kovasti että hän voisi särkeä sydämeni ja olen viime vuosina tullut siihen tulokseen etten edes pysty kiintymään.

 

Nuorena ensimmäisen oikean rakkauden kanssa särjettiin toisemme. Ei vaan voitu uskoa ettei siitä mitään tule, hänen lukuisien ongelmien takia. Hakattiin päätä seinään ja vuoronperään loukattiin toisiamme. Epätoivoon saakka raastettiin kun ei osattu luovuttaa.

Vuosikymmen reilusti vierähti ennenkuin oli aika korjannut niin paljon, että voimme olla ystäviä. Ja saan olla onnellinen puolestaan nyt kun hän on saanut ongelmansa hallintaan ja löytänyt hyvän parisuhteen.

Toisen kerran sydämeni särjin viitisen vuotta sitten kun ihastuin enkä uskonut ettei se minua tosissaan halunnut. Itkin ja toivoin ja toivoin ja itkin. Vuosia meni tyhmyydessäni ennenkuin luovutin, nyt olen onneksi tuostakin jo parantunut.

 

[QUOTE="hmm";25262567]ei kertaakaan, enkä voi kuvitella että niin voisi minulle tapahtua. muilta olen kai särkenyt.[/QUOTE]

Onko sinulla lapsia?

 

Oma sydämeni ei ole särkynyt vain rakkaudesta vaan myös kuolemista, traagisista kohtaloista ja joskus silkasta epäonnistumisesta.

 

Onko sinulla lapsia?

olen jättänyt tietoisesti lapset hankkimatta koska parisuhteeni ovat mielestäni vajanaisia puuttuvan kiintymykseni vuoksi joten lapsen hankkiminen niihin olisi julmaa. enkä muutenkaan ikinä ole kovin innostunut ajatuksesta. ei se tietenkään vielä vuosiin myöhäistä ole enkä voi tietää miten sitten suhtautuisin omaan lapseen, mutta minulla ei ole ainakaan tarvetta ottaa selvää.