Toggle sidebar

Miksi monet tekevät VAAN 2 tai 3 lasta??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hämmästynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

Hämmästynyt

Vieras
Parin muun ketjun innoittamana haluan tietää miksi te jotkut haluatte vain pari lasta? Täällä paljon kritisoidaan suurperheitä ja niissä lasten saamaa huomiota tai paremminkin sen puutetta, mutta miten pienten perheiden pari ainoaa lasta on teidän mielestä paremmin hoidettuja kuin esim 5 lapsisen perheen lapset.

Onko näin että halautte vain pari lasta koska niiden kanssa on niin raskasta. Vai onko teidän vaikea rakastaa lapsianne kun kerta haluatte niitä vain pari..? Monen äidin suusta kuulee ettei missään nimessä halua yhtään enempää lapsia (kauhistuneeseen sävyyn..)! Itse pidän lapsiani lahjoina ja itseäni etuoikeutettuna kun olen saanu monta lasta. Lapset ovat oikeasti elämäni keskipiste ja suuri ilonlähde.
 
Miksi ihmeessä haluaisin enemmän kuin 2 tai 3 lasta?
- Kyllä, lasten kanssa olo on raskasta -> en halua tehdä elämästäni liian raskasta ja saada hermoromahdusta
- Jos pitäisi koko ajan olla raskaana ja äitiyslomalla tms, en ehtisi ollenkaan töihin -> ei palkkatuloja, ei työkokemusta, ei urakehitystä, ei eläkettä
- En halua että mulla olisi koko ajan pieniä lapsia -> isompiekin kanssa voi jo mennä ja tulla vapaammin
- Lapset eivät ole elämäni keskipiste tai tarkoitus
 
No ei meillä ainakaan olisi varaa enempään. Monta vuotta kituutettu opiskelijaperheenä kolmen lapsen kanssa. Nyt minä töissä, mies vielä opiskelee. Ei riittäisi aika, rahat eikä oikeastaan hermotkaan useampaan lapseen. Nytkin asutaan ahtaasti. Lapset kasvaa ja rahaa menee hurjasti enemmän lasten harrastuksiin, vaatteisiin ja ruokaan mitä pari vuotta sitte.
 
Niin siis oliko tarkoitus ihmetellä toisten valintoja vai sitä, että suurperheitä kauhistellaan? Miksi ihmeessä kaikilla pitäisi olla suurperhe? Ja miten tuo rakastaminen tai sen vaikeus liittyy yhtään mihinkään? Ja jos jollakin tosiaan onkin syynä se, ettei voimavarat ja muut resurssit riitä useampaan lapseen, niin onko siinä sitten jokin ongelma? Parempi kai se on sanoa, ettei haluaisi/jaksaisi/pystyisi tehdä enemmän lapsia, kuin tehdä liikaa lapsia niihin omiin voimavaroihin nähden.

Itselläni on kaksi lasta, enkä todellakaan halua enempää. En jaksaisi enää vaipanvaihtoja ja yövalvomisia. Meillä kävisi myös talo aika ahtaaksi, eikä taloudellisestikaan olisi kovin järkevää. Ei siis ole yhtään syytä tehdä enempää lapsia, vaikka se sinusta kovin käsittämättömältä saattaakin tuntua.
 
Käytännön syistä. Pidän kyllä lapsista ja olen perhekeskeinen, mutta kaksi on tarpeeksi. Saan heihin kaiken aikani, rahani ja hellyyteni pistettyä.

Ensinnäkin raha-asiat. Emme ole suurituloisia ja koen, että kahdenkin lapsen kanssa on tarpeeksi tiukkaa taloudellisesti.

Toisekseen ajankäytölliset syyt: Meidän molempien on käytävä töissä. Jotta ehtii lapsiin kunnolla paneutua, tukea heitä koulunkäynnissä, harrastuksissa, kuunnella heitä, olla heidän kanssa jne, niin kyllä kaksi on ihan riittävä.

Työ"uraan" liittyvät syyt eli kyllä töiden ja perheen yhteensovittaminen on ihan tarpeeksi haasteellista jo kahden lapsen kanssa. En uskalla kuvitellakaan millaista se olisi esim. 5 lapsen vuoronperään sairastellessa!

Lisäksi minä ja mieheni olemme molemmat sellaisia, että kaipaamme myös rauhaa ja omaa aikaa. Jos lapsia olisi jokunenkin enemmän, niin omasta rauhasta ei varmaan voisi puhuakaan ;)

Monissa suurperheissähän äiti on esim. kotiäiti, jolloin asiat saadaan paremmin ratkaistua tai sitten vanhemmat vaan ovat ihan superjakseliaita energiapakkauksia.

Meidän voimavarat ja kasvatusinto riittävät sopivasti kahteen lapsukaiseen.
 
-taloudelliset resurssit
- oma jaksaminen: lapsissa on valtava työ, tulee sotkua ja tarvitsevat ruokaa tiheästi ja hyvälaatuista. Sinkkuna/parisuhteessa lapsettomana saisi vaan syödä suklaata jos ei huvita tai jaksa tehdä ruokaa.
-lapset vievät ajan: minä olen älykäs ja lahjakas monella elämän alueella, jos vuodesta toiseen laita 4 ateriaa päivässä pöytään ja siivoan jäljet ja pyyhin 5. kerran tassunjäljet ikkunasta ja peilistä ja siivoan 5. kerran kaatuneen maidon lattialta ja pöydältä ja kerra n päivässä kerään dublot ja ... niin ei jää aikaa itselle tai levolla tai harrastuksille.
kun ihminen vanhenee, niin jo pelkästään normikotityöt, imuroinnit, pölyt, tasojen raivaukset, ruoanlaitot- asiat joita joutuu tehdä vaikka pieniä lapsia ei ole (enää)- tuntuvat väsyttävämmältä kuin sillin kun oli nuori (alle 35v)

Miksi sinusta 2 lasta on vähän?

Itse olisin toivonut lapsena saavani harrastaa vaikka balettia tai ett minua olisi viety harrastuksiin. Jos lapsia on 4-5, niin silloin pitäisi toivoa, että jokaista lasta kiinnostaa sama harrastus, koska esim. kilpatasolla lasta viedään lähes joka päivä harrastukseen.
 
Haluukohan ne lapsetkaan niin paljoo sisaruksia? Haluisko ne olla niin isossa perheessä? Minä haluan, että minulla on kunnolla aikaa jokaiselle lapselleni yksilönä. Haluan ehtiä olla mukana heidän harrastuksissaan, auttaa koulutehtävissä jne. Haluan, että tienaan sen verran, että minulla on mahdollisuus tarjota lapsilleni myös mukavuuksia elämässä ja että kykenen auttamaan heitä opiskeluaikana rahallisesti jne. Siksi en halua kuin max. 3 lasta.
 
Aion tai siis haluaisin tulevaisuudessa kaksi lasta. Kahdesta on toiselle seuraa, joten sen takia mielestäni kaksi olisi parempi kuin yksi, jos vaan siunautuu toinenkin lapsi. Kolmatta lasta en sitten haluaisikaan, koska silloin yksi lapsi saattaisi jäädä yksin, kun kahdesta lapsesta tulisikin toisilleen läheisimpiä. Lisäksi onhan kolmesta nyt tietenkin enemmän vaivaa kuin kahdesta! Ei en pidä lapsia taakkana, mutta en halua tehdä elämästäni liian raskasta, koska nykyään elämään voi lapsien määrällä onneksi vaikuttaa. Ei siis tarvitse ehkäisyn puutteessa hankkia sitä vajaa kymmentä lasta. :)
 
Mun syyt:

a) lapset ovat vaivalloisia. En vaan jaksa enemmän kanssa vääntää. Näissä kahdessa on ollut ihan tarpeeksi mulle tekemistä. Nämäkin vähät olen tehnyt 10v ikäerolla, että olen siis päässyt mahdollisimman helpolla.
b) rahat ei olis riittäneet emenpiin. Nyt riittäis, mutta ei silloin kun olen ollut "lastentekoiässä".
c) raskaana oleminen on ihan kammottavaa
 
mun mielestä kolme ei todellakaan ole "vaan" kolme, nykymittapuun mukaan kolme lasta luokitellaan jos suurperheeksi... taloudellinen tilanne pitää olla hyvä jos aikoo useamman lapsen hankkia, raskaana oleminen on kamalaa ja jokaiselle lapselle haluamme antaa riittävästi aikaa.. siinä muutama syy miks meillä on kolme lasta.
 
En vaan ole yhtään pätkää vauvaihminen. Nämä kaksi olen kantanut liinassa ja imettänyt lapsentahtisesti, mutta minulta ei todellakaan suju luonnostaan symbioosi vauvan kanssa, ahdistaa olla se kaikkein tärkein. Joo, kivittäkää ;). Jos voisin valita, synnyttäisin suoraan puolitoistavuotiaita, vaikka se sattuisikin huomattavasti enemmän.

En liioin ole suurperheihminen. Koen pystyväni pitämään kahden lapsen langat käsissäni, mutta jos heitä olisi vaikka viisi, näen niin sieluni silmin, kuinka yhdeltä puuttuisi päiväkodin teatteriesitysrahat, kun äippä taas unohti, ja toinen itkisi, koska kouluun sai tänään viedä karkkia, eikä äiti muistanut tuoda kaupasta. Lisäksi en halua kahta autoa tai mitään tilaihmettä, normiauton pitää riittää, ja 4 huonetta ja keittiö samoin. Nyt rahaa on ihan mukavasti, mutta ärsyttäisi kituuttaa jonkun omakotitalolainan takia.

En muuten arvostele suurperheitä. Uskon, että onnellinen, samoin kuin hyvin onneton, lapsuus voi olla yhtä lailla ainokaisella kuin kymmenen sisaruksen keskimmäiselläkin.
 
no minä 2 lapsen äitinä oon vastannu tuohon kysymykseen aina samalla tavalla "Kummalekin lapselle on korva jolla kuunella heitä,silmä jolla valvoa heitä ja käsi jolla ruokkia heitä"
ja itse oon äitini kuopus, se joka on hyvin erakko koska sisarukseni ovat vanhempia ja toisilleen läheisempiä.
 
[QUOTE="mamma";24857927]Haluukohan ne lapsetkaan niin paljoo sisaruksia? Haluisko ne olla niin isossa perheessä? Minä haluan, että minulla on kunnolla aikaa jokaiselle lapselleni yksilönä. Haluan ehtiä olla mukana heidän harrastuksissaan, auttaa koulutehtävissä jne. Haluan, että tienaan sen verran, että minulla on mahdollisuus tarjota lapsilleni myös mukavuuksia elämässä ja että kykenen auttamaan heitä opiskeluaikana rahallisesti jne. Siksi en halua kuin max. 3 lasta.[/QUOTE]

Mä joskus lapsena haaveilin siitä, että äiti ja isä eroais ja mä muuttaisin äitin ja korkeintaan 2 muun sisaruksen kans muualle... Meitä on 11 sisarusta. Ihan liikaa.
 
Tuskinpa tähän on mitään yleispätevää perustelua. Meillä on kolme lasta ja olen enemmän kuin onnellinen lapsistani. Meidän lapsiluku on nyt tässä, mutta samalla teen tietynlaista surutyötä, kun nuorimmaiseni kasvaa ja "joudun luopumaan" viimeisestä vauvastani.

Miksen halua sitten lisää lapsia. Haluan oppia tuntemaan lapseni persoonina. Haluan ehtiä antaa aikaani ja huomiotani kaikille. Haluan olla lapsilleni läsnä. Jos lapsia olisi 10 ei tuo toteutuisi. Lisäksi haluan elintason, jossa voimme matkustella ulkomailla, käydä huvipuistoissa, sirkuksessa yms. ilman pennien laskentaa. Haluan, että lapseni voivat harrastaa halujensa mukaan, ilman harrastuksia täytyisi rajoittaa taloudellisen tilanteen vuoksi.
 
Jos elämäni olisi mennyt juuri niin kuin minä haluan, niin minulla voisi hyvinkin olla 4 lasta. Rakkautta ainakin tuntuisi riittävän, vaikka olen älykäs ja tykkään haastavista työtehtävistä, niin äitinä olen parhaimmillani ja myös onnellisimmillani.

No nyt olen 32 ja minulla on yksi lapsi. Ihan jo toisen lapsen kohdalla joudun miettimään (ellei tuo mies muuta mieltään) että tyydynkö yhteen, vai lähdenkö eteenpäin. Tämä aviomieheni nimittäin muutti mieltään lapsiluvun suhteen ja haluaakin etukäteen käydyistä keskusteluista ja yhteisistä unelmista huolimatta vain yhden lapsen. Ottaa päähän.
 
Se mikä sopii sulle, ei välttämättä sovi jollekin toiselle.

Mä ihan oikeesti ihailen suuresti niitä ihmisiä joilla on ainakin yli viisi lasta, mutta itselleni en silti haluaisi. Itseasiassa tuskin haluan edes kahta.
Sinänsä säälittää vähän toi muksu kun mä itse olen aina nauttinut ja ollut ylpeä jokaisesta sisaruksestani, mutta lapsihan toki yleensä tottuu siihen mitä on. :)
 
Löysin tarpeeksi hyvän ukon vasta kun olin 29v. Ehdin tehdä vain kaksi. Tosin olen huomannut sen järkevimmäksi määräksi. Ensimmäkään en jaksaisi valvoa enää. Synnytykset oli hirveitä. Niin en jaksaisi valvoa enää.
Meillä ei ole varaa isompaa taloon eikä autoihin, joihin mahtuisi kolem turvapenkkiä. Kaksi autoa on välttämätöntä (ellei vaihda työpaikkaa - ei hyvä idea). En jaksaisi valvoa enää. Mulla on kaksi kättä, niissä kulkee kaksi lasta. Ihanaa. Jos joku aamu mieheni törmäsii hirveen ja kuolisi, niin selviäisin kahden lapsen kanssa yksin. Nyt kun pienempikin on jo eskarissa niin ei tarvii valvoa enää...

Onkos ap:n lapsista yksikään huono nukkumaan? Tai koliikkinen?
 
1. Olen ääniyliherkkä ja epäilen että nuo pojat saa jo riittävästi mekkalaa aikaan
2. En kävele raskausaikana koska jalka ei toimi -> mökkihöperyys iskee
3. Mun vauvat heittää volttia 38+ viikoille asti kun lapsivettäkin tuppaa riittämään -> kylkiluut kärsii, happi ei kulje
4. Tarttis vaihtaa isompaan taloon
Ja
5. En halua kantaa huolta enää useammasta lapsesta
 
rykkään lapsista paljon ja voisin kuvitella itseni suurperheen äidiksi, mutta todellisuudessa ei ole mahdollista toteuttaa, asumme nyt kivassa ok-talossa, jossa nyt kaikille omat huoneet (vanhempien makkari ja kahdelle lapselle huoneet, ei ole työhuonetta erikseen) talomme sijaitsee erittäin hyvällä paikalla, koulujen,päiväkotien yms. palveluiden lähellä.
Jos tekisimme lisää lapsia, joutuisimme muuttamaan isomapaan taloon, siihen tarvitsisi ottaa isompi laina ja tämänhetkiset tulomme, eivät kestäisi suurempaa lainanlyhennystä, saati yhtä lisäsuuta ruokittavaksi, koska en pystyisi olemaan töissä pariin vuoteen.
lisäksi näiden kahden kanssa pääseekin jo suht helpolla, mulla on aikaa touhuta omia juttujani, kun lapset leikkivät pihalla kavereidensa kanssa, myös parisuhteelle on enemmän aikaa, kun ei olla väsyneitä yöheräilyistä ja taaperoiden perässä juoksuista.
 
Miksen halua enempää lapsia? Auto pitäisi vaihtaa tila-autoon, asunto pitäisi ostaa isompi, ei olisi varaa matkustella yms. niinkuin nyt, raskausajat olivat suht raskaita, ikä tulee vastaan, ei ole ketään joka huolisi kovin isoa katrasta hoitoon tarvittaessa, ei ole varaa ostaa kovin monelle tarvittavat varustukset ja harrastukset...
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa