MIllainen vanhempi antaa lapsensa lopettaa koulunkäynnin peruskouluun?

Lukematta kaikkia tämän ketjun vastauksia, ounastelen, että mikäli koulunkäynti / koulutus eivät ole kotona tärkeitä, silloin siihen ei myöskään kannusteta. Itselläni ei olisi tullut mieleenkään lopettaa peruskouluun. Ja ei, en ole älykköperheestä, olen sukuni ensimmäinen korkeasti koulutettu. Ja lisäksi vielä koulukiusattu. Siitäs saivat saakeli.

Maomaolle: vuosien masennus tuskin oli pelkästään sen lukion syytä? Varmasti meistä suurimmalla osalla on samankaltaisia kokemuksia, nehän kuuluvat aikuiseksi kasvamiseen?

 

[QUOTE="vieras";24702955]Juurihan sanoit, että siellä on koulutatmattomia ihan johtotehtäviä myöten?

Ala jota tyttöni opiskelee ei ota töihin sellaista jolla ei ole alan koulutusta.[/QUOTE]

Niin kaksi eri alaa. Hän on töissä toisen alan firmassa ja opiskelee ihan toista alaa...

 

Voihan sinne kouluun pakottaa, mut ei se sitä tarkoita et se nuori sitä koulua käy. Ite menin amatsuun kun ei annettu vaihtoehtoja mut ite oon stiä mieltä et ehkä se kymppiluokka tai vuoden kyllästyminen kotona olisi tehnyt tosi hyvää. Kahlasin jollain ihmeellä amatsun läpi ja menin töihin kun koulu ei kiinnostanut yhtään ja en mennyt edes lukemani alan töihin. Nyt vasta paaaaaaljon myöhemmin koulu kiinnostaisi ja olisi motivaatio vähän lukeekin eikä mennä periaatteella "kuhan pääsee läpi" kun niillä papereilla ei mitään tee.

Eli.. En pakota omia lapsia kouluun jos motivaatioo ei ole. Mutta työtä saavat etsiä, ei se elämä silti sitä ole että kaiken saa eteen valmiiksi tarjottuna eli viikkoraha loppuu siihen jos ei koulua käy ja voi itse mennä ansaitsemaan ne rahansa.

 

Nuo potkut riippuu aika monesta muustakin asiasta kuin siitä onko koulutus vai ei. Esimerkiksi kyseisessä paikassa jossa tyttö kesäisin on niin potkut ovat saaneet viimeiset tulijat ja ne jotka eivät sovellu lopultaan koko tehtävään. Monta kouluttamatonta siellä on edelleen töissä ja eräskin kouluttamaton on johtotehtävissä nykyisin. Oli siihen hommaan osaavampi kuin koulutettu.
Ei tietenkään joka paikassa näin ole. Ala jota tyttöni opiskelee ei ota töihin sellaista jolla ei ole alan koulutusta.

FIrmat voivat mennä myös konkurssiin, ihan mitä tahansa voi käydä. Ja siinä vaiheessa ollaankin tyhjän päällä. Ja mä olen NipaNeutronin kanssa aivan samaa mieltä siitä, että välivuosi 16-vuotiaana ei kuulosta järkevältä, syrjäytymisriksi on suuri.

Monesti koulutuksetta jääneet puolustavat valintaansa ja mahdollisuuksiaan juuri sillä, että kyllähän myöhemminkin ehtii, nuori ihminen. Juu, mutta fakta on, että se ei ole sosiaalisestikaan enää niin helppoa siinä vaiheessa. Ei ole järkeä tehdä asioita vaikeamman kautta.

 

Kuinkahan MONET todella antavat lastensa lopettaa koulun peruskouluun? Olisikohan tämänkin vähän liioittelua?? Kuinka monta todella tiedät, jotka antaneet lapsensa lopettaa koulun jo peruskouluun? Tietääköhän meistä kuitenkaan kukaan kaikkia faktoja asioista? Kannattaa miettiä asiaa hiukan...ja sana ANTAA, kyllä se vaan on niin, ettei se aina ihan noin mene. Monta asiaa vaikuttaa siihen....

 

Mun tyttö opiskelee ja tekee töitä samaan aikaan. Tarkoitinkin vain, että kyllä on mahdollista tehdä työtäkin..jos siis ajatellaan vaihtoehtoja ja kyllä minä ainakin kannustan välivuoteen jos opiskelu on ollut sellaista, että välivuosi tekisi enemmän hyvää kuin se kun menee opintoihin heti peruskoulun jälkeen.

Aa okei ymmärsin väärin. Välivuosi töitä tehden on minustakin okei, jos vaan sitten varmasti palaa kouluun takaisin.

 

[QUOTE="höh";24702978]FIrmat voivat mennä myös konkurssiin, ihan mitä tahansa voi käydä. Ja siinä vaiheessa ollaankin tyhjän päällä. Ja mä olen NipaNeutronin kanssa aivan samaa mieltä siitä, että välivuosi 16-vuotiaana ei kuulosta järkevältä, syrjäytymisriksi on suuri.

Monesti koulutuksetta jääneet puolustavat valintaansa ja mahdollisuuksiaan juuri sillä, että kyllähän myöhemminkin ehtii, nuori ihminen. Juu, mutta fakta on, että se ei ole sosiaalisestikaan enää niin helppoa siinä vaiheessa. Ei ole järkeä tehdä asioita vaikeamman kautta.[/QUOTE]

Mitä tahansa voi tapahtua, eikä siitä koulutuksestakaan välttämättä ole silloin mitään hyötyä. Mutta tämä nyt ei ollut pointtini ollenkaan. Vaan en ole pakottamassa opintoihin jos lapsi ei missään nimessä sillä hetkellä siihen kykene. Silloin katsotaan muita vaihtoehtoja joten työ tai välivuosi maailmalla.

 

[QUOTE="Vieras";24702936]Eipä se korkeakaan koulutus suojele työttömäksi joutumiselta tai takaa työtä ja toimeentuloa...Oli just Hesarissa hyvä kirjoitus miten joku oli pettynyt kun aina opetettu että opiskelu kannattaa, mutta tosi tiukilla oli taloudellisesti silti...[/QUOTE]

Eihän tässä nyt puhuttu mitään, että pitäisi olla kovin korkea koulutus, mutta edes toisen asteen koulutus eli vaikka amis. Ja ei, korkeakaan koulutus ei suojele työttömyydeltä, mutta työttömyysturva on koulutetulla parempi ja ainakin sitä työtä on helpompi löytää, jos cv:ssä on näyttää muutakin kuin elämänkoulun todistusta.

 

[QUOTE="Heissuli";24702980]Kuinkahan MONET todella antavat lastensa lopettaa koulun peruskouluun? Olisikohan tämänkin vähän liioittelua?? Kuinka monta todella tiedät, jotka antaneet lapsensa lopettaa koulun jo peruskouluun? Tietääköhän meistä kuitenkaan kukaan kaikkia faktoja asioista? Kannattaa miettiä asiaa hiukan...ja sana ANTAA, kyllä se vaan on niin, ettei se aina ihan noin mene. Monta asiaa vaikuttaa siihen....[/QUOTE]

mä olen "antanut" lopettaa koulun jo ennen kun peruskoulu on käyty loppuun.

tosin mä en tehnyt sitä omasta halustani, tai edes lapsen halusta, vaan pakosta.Mun oli valittava lapsen mielenterveys tai peruskoulun päästötodistus.
kun koulu ei ota mitään kantaa kiusaamiseen joka rikkoo nuoren mielen, ei jää paljon vaihtoehtoja.

elämä ei aina ole siitä haluamisesta, tai antamisesta kiinni, vaan siitä et joutuu pelaamaan niillä korteilla jotka eteen tulee.

 

Ilmeisesti tällaiset, eivätkä ymmärrä että tekevät karhunpalveluksen lapselleen.

Näinkin pärjää: "Äiti antaa ruokaa, faija fyrkkaa"

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/06/21/nainkin-parjaa-aiti-antaa-ruokaa-faija-fyrkkaa/20118713/139

 

Minun läheltä löytyy tällainen koulut tuohon ikään lopettanut. Yläasteella tapahtunut todella raju koulukiusaaminen jätti sellaiset traumat, että välivuoden halusi pitää ja sen jälkeen ei keskiarvo enää riittänyt aloille, joille haki ja olisi halunnut. Kolmen vuoden jälkeen on edelleenkin jatko-opinnot aloittamatta ja nyt sen verran masentunut, ettei voimat riitä kouluun. Ja äitinsä ei todellakaan ole näitä "yhteiskunta elättää" tai vastaava huithapeli, ihan on yrittäjä.

En nyt ihan ymmärrä minkä vuoksi on niin tajuttoman kamala asia, jos nuori haluaa pitää välivuoden/etsiä vähän itseään? Onko nämä asian kanssa painostavat niitä, jotka eivät itse tajunneet väliä ottaa/eivät uskalla hypätä oravanpyörästä edes vuorottelulle vaan ainoa vapaa siintää vasta hamassa eläkeiässä? Itse siis olen pitänyt välivuoden ja meinasin pitää toisenkin, mutta rakas mummini tönäisi vähän koulun puoleen. Nyt on käytynä kolme koulua ja monta vuotta töitä eikä välivuosi kaduta pätkääkään.

 

mä olen "antanut" lopettaa koulun jo ennen kun peruskoulu on käyty loppuun.

tosin mä en tehnyt sitä omasta halustani, tai edes lapsen halusta, vaan pakosta.Mun oli valittava lapsen mielenterveys tai peruskoulun päästötodistus.
kun koulu ei ota mitään kantaa kiusaamiseen joka rikkoo nuoren mielen, ei jää paljon vaihtoehtoja.

elämä ei aina ole siitä haluamisesta, tai antamisesta kiinni, vaan siitä et joutuu pelaamaan niillä korteilla jotka eteen tulee.

Olisikohan tämä vähän eri tilanne, mitä aloituksessa tarkoitettiin. Mä käsitin, että nyt tarkoitettiin sitä, että nuori ei vain halua jatkaa tai on epärealistisia kuvitelmia elämästä ja päättömiä suunnitelmia. Eli ei oikeaa tai pakottavaa syytä olla käymättä kouluja.

 

Minusta vain tuon oravanpyörästä hyppäämisen ja välivuoden voi pitää myöhemminkin. Jos on kiusaamiseen liittyviä mielenterveysongelmia, niin ne pitää käsitellä lääkärin kanssa ja pikku hiljaa palautua takaisin kouluelämään kuten työssä käyvienkin kanssa toimittaisiin. Ei missään nimessä vain jäädä kotiin oleilemaan ilman mitään "vastinetta" että saa ruokaa ja katon pään päälle.

 

Ja itse en ainakaan 16-vuotiaana kyllä tiennyt oravanpyörästä vielä mitään..

 

Olisikohan tämä vähän eri tilanne, mitä aloituksessa tarkoitettiin. Mä käsitin, että nyt tarkoitettiin sitä, että nuori ei vain halua jatkaa tai on epärealistisia kuvitelmia elämästä ja päättömiä suunnitelmia. Eli ei oikeaa tai pakottavaa syytä olla käymättä kouluja.

mut mistä sitä tietää mitä siellä on takana? jos sä esim tapaisit tuon poikani jossain, et huomais siinä olevan mitään "vikaa"

 

En nyt ihan ymmärrä minkä vuoksi on niin tajuttoman kamala asia, jos nuori haluaa pitää välivuoden/etsiä vähän itseään? Onko nämä asian kanssa painostavat niitä, jotka eivät itse tajunneet väliä ottaa/eivät uskalla hypätä oravanpyörästä edes vuorottelulle vaan ainoa vapaa siintää vasta hamassa eläkeiässä?

Välivuosi on ihan hyvä juttu, mutta EI peruskoulun jälkeen. Sillä ei ole siinä vaiheessa juurikaan funktiota ja se lisää tosiaan syrjäytymisriskiä ja tuossa iässä on sitten taas hankalampi palata koulun penkille muita vanhempana, kun luokkakaverit ja muut ovat siinä vaiheessa jo edellä. Sosiaalisesti vaikeampaa. Lukion/amiksen jälkeen aivan eri asia, siinä vaiheessa siitä osaa ottaa jo jotain irtikin.

Mä olen ihan tätä mieltä ja tulen painostamaan lastani asiassa, olettaen, että taustalla ei ole kiusaamista, mielenterveysongelmia tai muuta. Enkä anna pitää välivuotta vielä 16-vuotiaana.

Itsehän pidin neljä välivuotta lukion jälkeen, että kyse ei nyt ole siitäkään, että en itse olisi uskaltanut ottaa vapaata.

 

Olisikohan tämä vähän eri tilanne, mitä aloituksessa tarkoitettiin. Mä käsitin, että nyt tarkoitettiin sitä, että nuori ei vain halua jatkaa tai on epärealistisia kuvitelmia elämästä ja päättömiä suunnitelmia. Eli ei oikeaa tai pakottavaa syytä olla käymättä kouluja.

Eräälläkin nuorella oli päättömiä ajatuksia ja nyt kun on 30v. elää hän juuri sellaista elämää mitä halusi ja on rahallisesti riippumaton. Ei ole koskaan kouluttautunut mihinkään, älyä löytyy kyllä ja se on vienyt hänet siihen elämään jota hän halusi.

 

mut mistä sitä tietää mitä siellä on takana? jos sä esim tapaisit tuon poikani jossain, et huomais siinä olevan mitään "vikaa"

Mut kun edelleenkään ei kyse ollut nyt tuollaisesta.

 

Eräälläkin nuorella oli päättömiä ajatuksia ja nyt kun on 30v. elää hän juuri sellaista elämää mitä halusi ja on rahallisesti riippumaton. Ei ole koskaan kouluttautunut mihinkään, älyä löytyy kyllä ja se on vienyt hänet siihen elämään jota hän halusi.

Mikäs sun koulutus on?

 

Välivuosi on ihan hyvä juttu, mutta EI peruskoulun jälkeen. Sillä ei ole siinä vaiheessa juurikaan funktiota ja se lisää tosiaan syrjäytymisriskiä ja tuossa iässä on sitten taas hankalampi palata koulun penkille muita vanhempana, kun luokkakaverit ja muut ovat siinä vaiheessa jo edellä. Sosiaalisesti vaikeampaa. Lukion/amiksen jälkeen aivan eri asia, siinä vaiheessa siitä osaa ottaa jo jotain irtikin.

Mä olen ihan tätä mieltä ja tulen painostamaan lastani asiassa, olettaen, että taustalla ei ole kiusaamista, mielenterveysongelmia tai muuta. Enkä anna pitää välivuotta vielä 16-vuotiaana.

Itsehän pidin neljä välivuotta lukion jälkeen, että kyse ei nyt ole siitäkään, että en itse olisi uskaltanut ottaa vapaata.

Minä lähdin kiertämään maailmaa kun en tiennyt mitä tekisin ysin jälkeen. Loin kontaktit ja suhteet. Kyllä sekin auttaa vaikka välivuoden pitää heti peruskoulun jälkeen. Jos tyttöni olisi päättänyt pitää välivuoden olisi hänen paikkansa ollut siellä mistä minä aloitin.

 

Joskus ei ole muita vaihtoehtoja. Kertokaapa miten muka voisi välivuode(t)n välttää sellaisen nuoren kohdalla, jonka kanssa lähes koko peruskoulu on ollut alusta loppuun asti pelkkää tappelua ja pakkopullaa. Päättötodistuksen keskiarvo ei lukioon riittä, eikä nuori tiedä ainuttakaan ammattia, josta olisi kiinnostunut. Täten ammattikoulukaan ei oikein ole vaihtoehto.

 

Mikäs sun koulutus on?

Lyhyesti vatealan ammattilainen.

 

Eräälläkin nuorella oli päättömiä ajatuksia ja nyt kun on 30v. elää hän juuri sellaista elämää mitä halusi ja on rahallisesti riippumaton. Ei ole koskaan kouluttautunut mihinkään, älyä löytyy kyllä ja se on vienyt hänet siihen elämään jota hän halusi.

Sitten hänellä on käynyt tuuri, että kävi noin ja ei tullut suurempia mutkia matkaan, harvinaista myös. Ikävä kyllä monesti sitten vanhempana ne teini-iän ihanteet ja tavoitteet eivät natsaakaan. Onhan se kurja sitten todeta, että ei ole edellytyksiä lähteä toetuttamaan aikuisiän tavoitteitaan yhtä helposti kuin muut.

Älyllä ei työelämässä enää paljon ratsasteta, jos ei ole näyttää jonkinlaista tutkintotodistusta. Älyä onmyös ymmärtää se.

 

Toivottavasti ei tule asia koskaan omalle kohdalleni, sillä siinä voi todellakin olla hankala tehdä mitään. Tiedän nyt jo keski-ikäisen, joka meni kylläkin lukioon, mutta lopetti sen kesken. Älliä riitti, mutta ei huvittanut. Oli tuolloin jo töissä, joten rahaa ei tarvinnnut kinuta vanhemmilta. Vanhemmat molemmat korkeasti koulutettuja, joten taustaa, esimerkkiä ja varmasti keskustelua, perusteluja, painostusta, uhkailua ja lahjontaakin on riittänyt. Mutta kun ei huvittanut niin ei huvittanut.

Kotoa eivät sentään heittäneet, mutta tapauksen tuntien epäilen olisiko sekään auttanut. Mitä oikeasti vanhemmat enää voivat tuollaisessa tilanteessa enää tehdä?

 

Joskus ei ole muita vaihtoehtoja. Kertokaapa miten muka voisi välivuode(t)n välttää sellaisen nuoren kohdalla, jonka kanssa lähes koko peruskoulu on ollut alusta loppuun asti pelkkää tappelua ja pakkopullaa. Päättötodistuksen keskiarvo ei lukioon riittä, eikä nuori tiedä ainuttakaan ammattia, josta olisi kiinnostunut. Täten ammattikoulukaan ei oikein ole vaihtoehto.

Kuinkahan moni löytää mistään koulutustarjonnasta sitä unelmien ammattia? Joku vain pitää valita, aivan naurettavaa olla menemättä mihinkään vain siksi, että "kun ei mua nyt oikeen kiinnosta mikään, yhyy". Ja munatonta touhua vanhemmilta. ja jos mikään amis-aloista ei kiinnosta, niin sitten lukioon ja sitä kautta tavoittelemaan muita aloja. Jotain on kuitenkin tehtävä, sitä ei pääse pakoon.