imetystä! miksi et imetä, kuten neuvotaan?

Sama mulla, suht turhauttavaa.

Eikö? Ja sitten pitäisi vielä selitellä, miksei imetä. Kun vastaukseksi ei kelpaa, ettei maitoa tullut. Mikä se vastaus sitten on, että ne ketkä imettää hyväksyy sen?

 

[QUOTE="vieras";24535707]Eikö? Ja sitten pitäisi vielä selitellä, miksei imetä. Kun vastaukseksi ei kelpaa, ettei maitoa tullut. Mikä se vastaus sitten on, että ne ketkä imettää hyväksyy sen?[/QUOTE]

Eikä pidä. Ei ole mitään velvollisuutta.

 

Mä en edes tiedä koska mulla nousi maito pikkukakkosen kanssa, koska maidonnousun tunnetta ei missään vaiheessa tullut eikä sitä näkyvästi tullut kun vasta parin viikon päästä. Paino laski vauvalla ekat 2 viikkoa, kunnes tasoittui. Pumpattua sain vasta kun vauva noin kuukauden, sitä aiemmin ei pumpulla tullut kuin milli, kaksi. Vasta vauvan ollessa pariviikkoinen, alkoi maitoa tulla sen verran että sain tippoja tulemaan rinnoista yhtään..

 

Kyllä mä olen (imettämättömänä) törmännyt aika paljon siihen, että katsotaan suorastaan murhaavasti, kun kaivan sen pullon esille. Kysymättä edes syytä.
Ja oikeastaan kokisin melko tungettelevana sen, että joku ventovieras tulisi kysymään syytäkään.
Kun tähän asti mun tietooni ei ole tullut, että se korvikeruokinta olisi mitenkään varsinaisesti vaaraksikaan vauvalle...

Jos sitä imetysapua on tarjolla, helposti saatavilla ja äideille sairaaloissa ja neuvoloissa on kerrottu imetyksen edut ja tieto siitä, mistä apua saa, niin mun mielestä kaikki muu menee tuputtamisen puolelle.
Koska siinä tapauksessa niiden apua tarvitsevien äitien voisi jo olettaa apua löytävän.

Ja niille, joiden päätös syystä tai toisesta on olla imettämättä, on aivan turha sitä imettämistä ruveta väkisin tuputtamaan.
Eikä se edistä mitään, että ilmoitetaan jälkikäteen, että "olis sulta sitä maitoa tullut/olisit sä silti voinut imettää/väärin teit."
Se on nimenomaan ainoastaan syyllistämistä ja tuomitsemista.

Minulle tulee kaikesta kirjoittamastasi vahvasti tunne, että kyse on ennemminkin huonosta itsetunnostasi kuin esim mistään murhaavista katseista. Kaikki kun eivät oikeasti ole sinua vastaan, halua sinulle pahaa tai ole ilkeitä.

IRL: Itse käyn lasteni kanssa viikottain perhekahvilassa. Siellä imetän kuopusta 1v8kk, jos hän haluaa ja saan aina viereeni jonkun kyselijän. En todellakaan pahastu, minusta on kiva, jos muut kokevat minun olevan helposti lähestyttävä. Vastavuoroisesti saatan itse "udella", jos viereeni siihen sohvalle tulee joku pullosta syöttämään. Kysyn esim mitä korvike-merkkiä käyttävät, small talkia. Moni siinä vaiheessa avaa itse keskustelun imetyksestä ja siitä, että kaipaa apua/ on ongelmia.

En koe tuputtavani ja jos niin teen, voi sen sitten sanoa ihan suoraan. En voi/halua elää elämääni niin vainoharhaisena, että teen ja jätän tekemättä asioita siinä pelossa, että joku saattaa loukkaantua tai olla loukkaantumatta.

 

Minulle tulee kaikesta kirjoittamastasi vahvasti tunne, että kyse on ennemminkin huonosta itsetunnostasi kuin esim mistään murhaavista katseista. Kaikki kun eivät oikeasti ole sinua vastaan, halua sinulle pahaa tai ole ilkeitä.

IRL: Itse käyn lasteni kanssa viikottain perhekahvilassa. Siellä imetän kuopusta 1v8kk, jos hän haluaa ja saan aina viereeni jonkun kyselijän. En todellakaan pahastu, minusta on kiva, jos muut kokevat minun olevan helposti lähestyttävä. Vastavuoroisesti saatan itse "udella", jos viereeni siihen sohvalle tulee joku pullosta syöttämään. Kysyn esim mitä korvike-merkkiä käyttävät, small talkia. Moni siinä vaiheessa avaa itse keskustelun imetyksestä ja siitä, että kaipaa apua/ on ongelmia.

En koe tuputtavani ja jos niin teen, voi sen sitten sanoa ihan suoraan. En voi/halua elää elämääni niin vainoharhaisena, että teen ja jätän tekemättä asioita siinä pelossa, että joku saattaa loukkaantua tai olla loukkaantumatta.

Tuon voi lapsien suhteen pistää koskemaan 99% ihmisistä.

 

[QUOTE="vieras";24535707]Eikö? Ja sitten pitäisi vielä selitellä, miksei imetä. Kun vastaukseksi ei kelpaa, ettei maitoa tullut. Mikä se vastaus sitten on, että ne ketkä imettää hyväksyy sen?[/QUOTE]

Kenenkään ei ole pakko selitellä mitään mitä ei halua. Jos selittelee niin silloin muut saavat sitten itse suhtautua noihin miten tykkäävät. Itse olen saanut omat lapseni sektioilla ja vaikka noihin olikin lääketieteelliset syyt olin sektioita aina halunnutkin, enkä sitä ole missään vaiheessa peitellyt. Joku sitten tykkää ettei minun olisi koskaan pitänyt lapsia hankkiakaan. Tykätkööt sitten ihan vapaasti. En koe olevani kenellekään selitysvelvollinen, selitän vain silloin kun itse haluan. En myöskään koe tarvetta väheksyä alatiesynnytyksen etuja.

Sama homma imetyksen kanssa, jos ei halua selittää niin ei ole mikään pakko. Täällä kun keskustellaan ja kinataan asioista niin mielipiteet tulevat paljon jyrkemmin esille kuin irl. Minulla on irl kaveri joka valitti kun imetys ei onnistunut, olisi niin kovasti halunnut imettää mutta ei vaan tullut mitään kun vauva ei oppinut kunnon imuotetta. Vuorokauden iässä hän sitten lopetti yrityksen ja siirtyi kokonaan korvikkeelle. Itse en henk.koht usko että tuossa imetyksen epäonnistumisen syy oli siinä ettei vauva löytänyt uutta otetta vaan siinä että äiti lopetti homman ennen kuin kerkesi aloittaakaan. En sitä kuitenkaan hänelle ääneen sano.

 

[QUOTE="Iitu";24534759]Mulla on ollut tapana jatkaa sitä mitä olen tekemässä silloin kun imetän Muutenhan puolet vauva-ajasta menisi sopivan imetyspaikan metsästämiseen ja siellä kyykkimiseen. Paikka jossa voi ruokkia pullolla on myös paikka jossa voi imettää.[/QUOTE]

Se on hienoa se jos sinun mielestäsi paikassa kuin paikassa voi imettää. En tiedä missä asut ja kuinka menevä olet ollut vauvasi kanssa. Mutta itse olen ainakin välillä kokenut haastavaksi löytää niitä hyviä imetyspaikkoja. Vaikkapa juuri joku Helsingin ruuhkabussi joka on tupaten täynnä ihmisiä, hyvä kun juuri ja juuri mahtuu seisomaan vaunujen vieressä. Itse en ainakaan voi seisaltaan imettää joten helpompi se pullo on antaa vauvalle. Tosin jos ei ole ruuhkabussi niin monesti menen istumaan jollekin penkille siellä bussissa ja imetän, joka on se ensisijainen vaihtoehto mutta aina se ei kuitenkaan toteudu. Mitä tulee mainitsemaasi liinailuun niin meillä sekään ei ole se toimivin vaihtoehto kun ollaan monesti aamusta iltaan menossa ja tavaraa on mukana sen verran paljon että pakko kulkea rattailla.

 

Se on hienoa se jos sinun mielestäsi paikassa kuin paikassa voi imettää. En tiedä missä asut ja kuinka menevä olet ollut vauvasi kanssa. Mutta itse olen ainakin välillä kokenut haastavaksi löytää niitä hyviä imetyspaikkoja. Vaikkapa juuri joku Helsingin ruuhkabussi joka on tupaten täynnä ihmisiä, hyvä kun juuri ja juuri mahtuu seisomaan vaunujen vieressä. Itse en ainakaan voi seisaltaan imettää joten helpompi se pullo on antaa vauvalle. Tosin jos ei ole ruuhkabussi niin monesti menen istumaan jollekin penkille siellä bussissa ja imetän, joka on se ensisijainen vaihtoehto mutta aina se ei kuitenkaan toteudu. Mitä tulee mainitsemaasi liinailuun niin meillä sekään ei ole se toimivin vaihtoehto kun ollaan monesti aamusta iltaan menossa ja tavaraa on mukana sen verran paljon että pakko kulkea rattailla.

Tuota, onko sitä vauvaa aina pakko syöttää juuri sillä sekunnilla kun tämä alkaa itkemään? Itse en ole koskaan pullojen kanssa oppinut pelaamaan ja siksi siis olen saanut odotella niitä sopivia imetyshetkiä. Missään kaupankassajonossa tai ruuhkabussissa missä seisotaan kuin sillit suolassa en rupeaisi vauvaa imettämään, mutta en toisaalta myöskään sitä pulloa laittamaan. Jos tutti on käytössä tarjoan sitä tai muuten vaunuissa tai sylissä hyssyttelemällä rauhoittelen lapsen siihen asti että päästään bussista tai kassajonosta pois.

 

Se on hienoa se jos sinun mielestäsi paikassa kuin paikassa voi imettää. En tiedä missä asut ja kuinka menevä olet ollut vauvasi kanssa. Mutta itse olen ainakin välillä kokenut haastavaksi löytää niitä hyviä imetyspaikkoja. Vaikkapa juuri joku Helsingin ruuhkabussi joka on tupaten täynnä ihmisiä, hyvä kun juuri ja juuri mahtuu seisomaan vaunujen vieressä. Itse en ainakaan voi seisaltaan imettää joten helpompi se pullo on antaa vauvalle. Tosin jos ei ole ruuhkabussi niin monesti menen istumaan jollekin penkille siellä bussissa ja imetän, joka on se ensisijainen vaihtoehto mutta aina se ei kuitenkaan toteudu. Mitä tulee mainitsemaasi liinailuun niin meillä sekään ei ole se toimivin vaihtoehto kun ollaan monesti aamusta iltaan menossa ja tavaraa on mukana sen verran paljon että pakko kulkea rattailla.

Kun on oikein liikkuvaa sorttia, on imetys todella helppoa, varsinkin kun opettelee liinailemaan tai käyttämään k.reppua. Siinä ei tarvitse venkslata tai taiteilla yhtään mitään, sillä seisomalla kun vauva avaa suunsa voi tissin riipasta muksulle kitaan eikä kukaan edes näe/huomaa mitä tapahtuu. Ja jos on kamalasti kamaa roudattavana, voi käyttää normi reppua tai esim sellasta mummojen kauppakärryä.

 

Tuota, onko sitä vauvaa aina pakko syöttää juuri sillä sekunnilla kun tämä alkaa itkemään? Itse en ole koskaan pullojen kanssa oppinut pelaamaan ja siksi siis olen saanut odotella niitä sopivia imetyshetkiä. Missään kaupankassajonossa tai ruuhkabussissa missä seisotaan kuin sillit suolassa en rupeaisi vauvaa imettämään, mutta en toisaalta myöskään sitä pulloa laittamaan. Jos tutti on käytössä tarjoan sitä tai muuten vaunuissa tai sylissä hyssyttelemällä rauhoittelen lapsen siihen asti että päästään bussista tai kassajonosta pois.

Toi mun vauva on ollut ihan syntymästä asti sitä sorttia että kun nälkä yllättää niin sitä ruokaa on oltava just sillä sekunnilla. Siinä ei paljoa tutit, hyssyttelyt ja rauhoittelut auta vaikka muuten onkin helppo vauva.

Voi olla että jos tän lapsen kanssa ei olisi alkuunkaan tarvinnut sitä korviketta antaa niin kynnys korvikkeisiin olisi korkeampi ja olisi koittanut mennä sillä imetyksellä paikassa kuin paikassa. Se pullo vain tuli niin helpoksi tiukoissa tilanteissa että meni siitä mistä aita on matalin.

 

Minä olen kovasti ihmetellyt miksi kenenkään pitää kommentoida mitään kenenkään toisen valintoihin, koski asia imetystä tai mitä muuta tahansa. Valitettavasti myös omassa tuttavapiirissäni imetys näyttää nostavan voimakkaitakin mielipiteitä

Minulla on vähän yli vuoden ikäinen lapsi, joka ei ole saanut yhtään vastiketta. Imetän yhä ja tarkoitukseni on pikkuhiljaa mahdollisimman pehmeästi lopetella. Neuvolan suosituksesta aloin maistattaa soseita jo 3,5 kk iässä (koska lapsi söi öisin tunnin välein, joka yö). Eli täysimetystä kesti siihen asti ja kaikki maito on tullut tähän asti minusta.

Erittäin läheinen ystäväni on kysellyt viimeiset 7 kuukautta, että koska lopetan imetyksen. Joka kerran kun näemme, hän ottaa asian esiin, ja jos imetän niin hän kyselee että onko sun nyt pakko imettää, ei kai se lapsi koko ajan maitoa tartte (usein tapaamiseen saattaa sisältyä yksi imetyskerta, jos nähdään pidemmän aikaa...) ja lapsen synttäreillä hän oli jopa ottanut imetykseni puheeksi äitini kanssa -että mun pitäisi lopettaa. Alkaa ihan oikeasti ottaa päähän, kun en itse sanallakaan ole arvostellut enkä kommentoinut hänen vastiketta saaneita lapsiaan.

Pitkään imettäneenä koen saaneeni monelle ystävälleni puolustella asiaa. Monen mielestä pitkä imetys on outoa, ja olemme kuitenkin kolmekymppisiä, koulutettuja ihmisiä. Itse koen, että olen vain tehnyt suositusten mukaisesti, ei juuri 1 täyttäneessä imetetyssä pitäisi olla mitään outoa. Itse ajattelen, että minähän se tein niin kuin lapsen kannalta suositellaan, ei minun pitäisi olla se jota ihmetellään! Etenkään, kun minä en ihmettele kenenkään muun valintoja. Ärsyttää.

 

Pitkään imettäneenä koen saaneeni monelle ystävälleni puolustella asiaa. Monen mielestä pitkä imetys on outoa, ja olemme kuitenkin kolmekymppisiä, koulutettuja ihmisiä. Itse koen, että olen vain tehnyt suositusten mukaisesti, ei juuri 1 täyttäneessä imetetyssä pitäisi olla mitään outoa. Itse ajattelen, että minähän se tein niin kuin lapsen kannalta suositellaan, ei minun pitäisi olla se jota ihmetellään! Etenkään, kun minä en ihmettele kenenkään muun valintoja. Ärsyttää.

Aivan! Sama täällä. Itsekin olen 1v8kk ikäisen imetystä saanut puolustella, milloin lapsettomille tuttaville ja milloin omille vanhemmilleni. Onneksi en ole sellaista epävarmaa tyyppiä, osaan pitää puoleni.

 

Tämä nytr menee hieman ohi aiheen, mutta mä imetin niinkin pitkään kuin imetin (20kk) ihan vain siksi, että sinä aikana sain syödä ihan mitä vain - siis oikeasti ihan mitä vain ja niin paljon kuin huvitti - ja silti pysyin älyttömän hoikkana. Heti kun lopetin, painoa rupesi kertyä.

 

Nuorimmaista en imettänyt. Ei huolinut ollenkaan, olikin maitoallergikko, edelleenkin.

En jaksa ymmärtää tekeekö imetys jotenkin paremman äidin/ihmisen? Tai imettämättä jättäminen?

Eikö se pääasia ole se, että vauva saa ruokaa, kasvaa ja voi hyvin???

Myötähäpeää tunnen tämmöisistä vouhkaamisista. Yritetään kiillottaa sädekehää ihan turhaan. Olemme omille lapsillemme parhaimmat äidit, huolimatta siitä imetettiinkö tai ei.

 

Eikös se ole pääasia, että mukulat tulee ruokittua?
Jos joku haluaa imettää niin kauan kunnes lapsi on 3v, olkaa hyvä vaan, ei puututa siihen. Mutta jätetään myös ne äidit rauhaan jotka kasvattavat jälkeläisensä korvikkeella, tai imettävät vain 1, 3, 5 tai10kk.
Imetys ja sen onnistuminen voi olla joillekkin erittäin stressaavaa ja vaikeaa, eikö olisi lapsen kannalta parempi, että hän saa rauhallisen tuttelia syöttävän äidin kuin hiuksensa päästä stressaavan imettäjän...

PS. meille neuvottiin tytön 3kk nlassa, että ei lisämaitoja vaan kiinteät kehiin. Soseet tulivat kehiin n. 3,5kk iässä.

 

Aivan! Sama täällä. Itsekin olen 1v8kk ikäisen imetystä saanut puolustella, milloin lapsettomille tuttaville ja milloin omille vanhemmilleni. Onneksi en ole sellaista epävarmaa tyyppiä, osaan pitää puoleni.

Onneksi minulla on myös erittäin hyvä itseluottamus, joten ei hetkauta. Mutta voin kuvitella, että jotain muuta hetkauttaa. Ja mua ärsyttää, ei oikeastaan ne muut mutta tuo hyvä ystäväni.

 

Typyä täys imetys 2kk ja toiset 2kk osa-aikasest kun oli tasan 4kk tyttö pisti stopin.. eikä pahemmi sit jaksan tapella kun toinen ei selkeest halunu..

Köh.. pojankanssa 23kk lopetin pakolla kun menin töihi.. vieroitusta YRITETTIIN jo kun poik ol 6kk et et .. ei ollu helppa sekään..

mut molemmat on hengissä ja terveitä.

 

Kun on oikein liikkuvaa sorttia, on imetys todella helppoa, varsinkin kun opettelee liinailemaan tai käyttämään k.reppua. Siinä ei tarvitse venkslata tai taiteilla yhtään mitään, sillä seisomalla kun vauva avaa suunsa voi tissin riipasta muksulle kitaan eikä kukaan edes näe/huomaa mitä tapahtuu. Ja jos on kamalasti kamaa roudattavana, voi käyttää normi reppua tai esim sellasta mummojen kauppakärryä.

Taitaa riippua vähä tisseistä ja muustaki tuo voiko liinassa imettää vai ei. Itellä ei onnistuis, ei liina tai reppu ainakaan anna niin paljoa periksi, että tissille yltäis. Jos meinaa että ois jotakuinki paikallaan vielä. Kehtosidonnassa saattais ehkä onnistua...tai sitten ei...
Meillä on jotenki niin rajoittunutta tuo syömishomma muutenki, ei yksinkertaisesti syö missä vaan ja missä asennossa vaan. Ei varsinkaan julkisella paikalla kun äitikin stressaa julki-imetystä. No, eipä paljon missään kuljeta sitte.

 

Minä en ymmärrä tuota imetyskiihkoilua. Kertakaikkiaan en. Jokainen äiti ja vauva on yksilö. Yhdellä nousee maito, toisella ei. Yksi vauva rakastaa rintaa, toinen syystä tai toisesta ottaa eväänsä ennemmin pullosta. Yksi kasvaa rintamaidolla hienosti, toinen tarvitsee lisäravintoa jo aiemmin kuin 6 kk:n iässä. Ne suositukset ovat SUOSITUKSIA, eivät kiveen kirjoitettuja totuuksia ja käskyjä. Koittakaa nyt ymmärtää se!

Je ne, jotka viisastelee täällä, että kyllä imetys onnistuu koska onhan naisella rinnat. Tuolla logiikalla ei olisi maailmassa lapsettomuutta, ei kuuroutta, ei punavihersokeutta, ei ylipäätään mitään puutteita ihmisen kropassa. Koska "onhan sulla silmät, pakkohan sun on nähdä..."

Ja tähän lopuksi voin kertoa, että itse olen imettänyt kaikki kolme lastani. Jokaisen vähän reilun vuoden ikään. Minulla siis ei ole todellakaan mitään imettämistä vastaan mutta te helkatin fanaatikot teette niin hallaa koko asialle tuolla yksisilmäisellä paasaamisella ja syyllistämisellä.

 

siksi imetin vaan 2 vkoa, koska tyttö ei enää sen jälkeen suostunut rintaa imemään. tuttipullo kelpas ja pumppaus ei jostain syystä vaan toiminut. mulla oli aina rinnat ihan täynnä maitoa ja niihin sattu ja pumppaamalla ei tullu kuin 40 ml koko päivän aikana. en todellakaan kerennyt 10 kertaa pvässä pumppaamaan kun tyttö oli tosi itkuinen tapaus. neuvolantädin kanssa sovittiin sit et lopetan koska se alkoi käymään raskaaksi mulle.

joo nyt joku sanoo et oisit syöny paremmin, juonu riittävästi jne. kaikkea kokeilin. ja sen 2 viikkoa mitä imetin niin kertaakaan sen aikana ei ollu ongelmia, yks ilta vaan lapsi päätti lopettaa imemisen.

 

Minulle tulee kaikesta kirjoittamastasi vahvasti tunne, että kyse on ennemminkin huonosta itsetunnostasi kuin esim mistään murhaavista katseista. Kaikki kun eivät oikeasti ole sinua vastaan, halua sinulle pahaa tai ole ilkeitä.

IRL: Itse käyn lasteni kanssa viikottain perhekahvilassa. Siellä imetän kuopusta 1v8kk, jos hän haluaa ja saan aina viereeni jonkun kyselijän. En todellakaan pahastu, minusta on kiva, jos muut kokevat minun olevan helposti lähestyttävä. Vastavuoroisesti saatan itse "udella", jos viereeni siihen sohvalle tulee joku pullosta syöttämään. Kysyn esim mitä korvike-merkkiä käyttävät, small talkia. Moni siinä vaiheessa avaa itse keskustelun imetyksestä ja siitä, että kaipaa apua/ on ongelmia.

En koe tuputtavani ja jos niin teen, voi sen sitten sanoa ihan suoraan. En voi/halua elää elämääni niin vainoharhaisena, että teen ja jätän tekemättä asioita siinä pelossa, että joku saattaa loukkaantua tai olla loukkaantumatta.

Voi, kuule. Metsään meni ja katon kautta ympäri.
Imetyksen suhteen en koskaan kokenut, että mulla olisi ollut kamalasti vaihtoehtoja. Olen siis täysin sinut vähäisen imettämättömyyteni kanssa.
Sen lisäksi olen elänyt jo kauan sitten ohi sen vaiheen, kun tuntui että _koko muu maailma_ katsoo murhaavasti.
Mutta sen voin iloksesi todeta, että imetysmyönteisempään suuntaan on ilmeisesti menty. Ihan näin yhden naisen tieteettömän tutkimuksen näkökulmasta: esikoisen kanssa niitä murhaavia katseita sai paljon vähemmän, kuin kolmannen ja neljännen kanssa.
Silloin ei myöskään tarvinnut selitellä pulloruokintaa tutuille ja tuntemattomille ollenkaan niin tiuhaan, kuin näiden nuorempien kanssa.

Imetys vaan on, samoin kuin päivähoito, kesto-/kertisvaipat, perhepedit yms. yksi niitä asioita, joita jaksan ihmetellä. Tai en asioita, vaan niihin suhtaitumista.
Mä en kykene ymmärtämään, miksi joku kokee asiakseen tietää paremmin miten muiden kuuluisi toimia?

Mä olen löytänyt ne tavat, miten haluan omieni kanssa toimia. Silloin kun multa on neuvoja kysytty, olen myös kertonut, miten olen itse toiminut. Samoin olen itse kysynyt neuvoja sopivaksi katsomaltani taholta, jos olen kokenut niitä tarvitsevani.
Mutta mulla ei kävisi mielen vieressäkään lähteä kyselemään muilta ihmisiltä, miksi ne tekee jotain asioita erilailla, kuin minä.

Hienoa sentään, jos sinä osaat (ainakin) IRL käyttäytyä asiallisesti näissä tilanteissa. Kaikki ei osaa, ja mun mielestä on sääli, että se vouhottaminen monessa tapauksessa syö pohjaa siltä imetysmyönteisyydeltä.
Onhan sekin sääli, että joltain jää ottamatta yhteyttä siihen imetystukihenkilöön, koska pelkää että saa todellisen avun sijaan pakkoimetyssaarnan...

Mä ajan takaa lähinnä sitä, että monesti vähän ymmärtäväisempi ja avarakatseisempi asenne edistäisi asioita paljon paremmin.
Ja ehkä sitä, että on turha kaivella kuukausien tai vuosien päästä, miksi joku joskus aikanaan teki niinkuin teki. Sille kun ei sitten enää mitään voi.

Muoks. Ja siis jos se jotenkin jäi epäselväksi, niin en mä ymmärrä puuttumista toisinkaan päin. Ei mulla tulisi mieleenkään mennä kyselemään yhtään mitään, vaikak näkisin jonkun imettämässä 6-vuotiasta. Enkä tajua, miksi kenenkään muunkaan pitäisi siihen puuttua tai ehdottaa lopettamista. Ei kuulu muille.

 

[QUOTE="mhm";24532506]Lapsi ei huolinut tissiä 4 kk jälkeen, ei millään. Pullo oli otettava kehiin. Nyt 20kk vanha enkä voisi kuvitella enää imettäväni, ei juo enää muutenkaan pulloista.[/QUOTE]

Lapsellasi oli todennäköisesti ns. rintaraivareita. Menevät ohi, mutta valitettavasti äideillä ei ole riittävästi tietoa imetyksen hankaluuksista, jolleivat itse sitä aktiivisesti hae.

 

Ensimmäisen kanssa ei vaan onnistunu, olin masentunut ja tuntu että muutenki on "paniikissa" ku joka puolelta tuli neuvoja tee näin älä noin... imetin 3kk ja sitten otin korvikkeen koko käyttöön.
toisen kanssa osasin jo ottaa rennommin ja päätin että imetän niin kauan ku tuntuu hyvältä ja onnistuinkin tällä kertaa paremmin osaimettämään 6kk siiten täydelle korvikkeelle.
päätin että en ole yhtään sen huonompi äiti vaikka lapseni saa korviketta eikä tissiä, isi sitten nautti tisseistä kun maito loppu. oli kuulema pitkä aika odottaa vieressä että ne vapautuisivat hänelle

 

En ymmärrä, että miksi se TÄYSimetys on niin mahdottoman tärkeää? Kuulostaa, että imetys on pilalla, jos erehtyy korviketta antamaan. Eikö ole ihan hyvä, jos edes jonkin verran, tai suurimmaksi osaksi saa äidinmaitoa? Jos ihan pilkkua nussitaan, niin eihän näistä minun lapsista kumpikaan ole päivääkään täysimetettyjä. Ensimmäinen oli keskolassa 6 vkoa, jolloin alkupäivät sai luovutettua maitoa ja sen jälkeen minun pumpattua maitoa, jota siis sai pullosta kotiuduttuaankin. Imetetty häntä ei ole päivääkään, kun ei sitä rintaa huolinut IMETYSOHJAUKSESTA HUOLIMATTA. Kuopuksella sitten laski verensokerit synnyttyään, enkä saanut imettää, kun piti tietää maitomäärät niin tarkkaan. Olin kuitenkin erittäin imetysoppinut ja sain maidon nousemaan ja lapsen imetykselle. Plus isosisko tökkäsi hänelle maissinaksun suuhun parin kuukauden iässä, joten siinä viimeistään meni se täysimetys pilalle. Ensimmäisen lapsen aikaan olin tositosi imetysfanaatikko ja hankin kaiken avun sen onnistumiseksi, eikä se siltikään onnistunut. Toisen lapsen aikaan vain katsoin mihin saakka saadaan kohtuullisin vaivoin onnistumaan ja jätin sen sitten.

Mitä väliä sillä on, jos silloin tällöin antaa korviketta? Ei se vauva tai imetys siitä pilalle mene. Jos ei imetä/täysimetä, niin mitä väliä niillä syillä on? Ei jaksa tapella/ei halua/ei v***u kiinnosta on mun mielestä ihan päteviä syitä, kun tärkeintä on se vanhemmuuden kokonaisuus, jossa ruokinta on hyvin pieni osa loppujen lopuksi.

 

Kysehän on siitä, että jos pystyy imettämään, niin olisi syytä imettää, koska faktahan on se, ettei korvikkeessa ole kaikkia samoja hyviä aineita, kuin äidinmaidossa. Jos taas maidon vähyyden, sairauden, lääkityksen tms. syyn takia ei mitenkhään kykene imettää, niin sitten korviketta tietenkin. Jos ei imetä, vaikka maitoa tulisikin eikä muutakaan estettä ole, niin on aika pösilö.