Suzyanne
Tuo kaksivuotias on ollut kaksi kertaa yökylässä tähän mennessä, mutta kun ikää tulee lisää, uskoisin että vähän useammin tulee olemaan. Ehkä 2-4 kertaa vuodessa.
Musta on parasta tuossa kun lapsemme viihtyy mummilassa se, että hän on siellä tekemisissä myös mun veljieni kanssa Oon huomannut, että on lähentänyt heitä paljon.Lapsen ja isoäidin/isoisän/enon/kummin suhde ei kehity itsenäiseksi, jos äiti tunkee itsensä siihen väliin.
Kahdenkeskistä aikaa voi olla muutenkin, kuin silloin, kun lapset on evakuoitu.Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;24344040:Minua ihmetyttää se, miten vähän ihmiset arvostaa omaa parisuhdettaan, kun eivät halua kahdenkeskistä aikaa. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta ja se on minusta suorastaan kamalaa ja surullista, mutta sitten jotkut ylpeilee sillä oikein, etteivät koskaan vietä aikaa kahdestaan.
Itse tukiverkottomana olen onneton ja uupunut, ja lisäksi stressaan parisuhteen takia, jo yli viisi vuotta ilman sekuntiakaan yhteistä aikaa. Arvostan parisuhdettani ja antaisin vaikka silmän päästäni jos saisin tukiverkon ja isovanhemmat lapsilleni. Siksi en ymmärrä miten joku haluaa tähän kurjuuteen vapaaehtoisesti!Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;24344040:Minua ihmetyttää se, miten vähän ihmiset arvostaa omaa parisuhdettaan, kun eivät halua kahdenkeskistä aikaa. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta ja se on minusta suorastaan kamalaa ja surullista, mutta sitten jotkut ylpeilee sillä oikein, etteivät koskaan vietä aikaa kahdestaan.
Nimenomaan. Tunnen muutaman äirin jotka aina muistavat kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että he eivät koskaan ole tarvinneet aikaa poissa lapsista. Minusta kyse ei ole siitä. Parisuhteen ylläpito on todella tärkeää, mutta mielestäni on myös tärkeää että lapselle kehittyisi muita turvallisia suhteita ja että lapsi oppisi tuntemaan olonsa myös turvalliseksi yöpyä muullakin.Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;24344040:Minua ihmetyttää se, miten vähän ihmiset arvostaa omaa parisuhdettaan, kun eivät halua kahdenkeskistä aikaa. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta ja se on minusta suorastaan kamalaa ja surullista, mutta sitten jotkut ylpeilee sillä oikein, etteivät koskaan vietä aikaa kahdestaan.
Totta kai voi. Varsinkin sitten, kun lapset on isompia. Mutta siis tarkoitin, etten näe siinä mitään superhienoa, että ei koskaan anneta lapsia yökylään, vaikka ne pääsisikin ja sitten ollaan vähän katkeria, mutta niin kovin paljon parempia vanhempia.Kahdenkeskistä aikaa voi olla muutenkin, kuin silloin, kun lapset on evakuoitu.
Ehdottomasti voi. Mutta jossain mielessä koen että lapsen olis hyvä oppia yökyläilemäänkin. Itse en ollut lapsena missään yöhoidossa vaikka mummola oli lähellä, ja kun eskari-ikäisenä halusin kavereille yöksi, se ei ollutkaan helppoa. Äiti sai yöllä hakea itkevän lapsensa kylstä kotiin. Oli aikamoista opettelua uskaltaa nukkua muualla kuin kotona.Kahdenkeskistä aikaa voi olla muutenkin, kuin silloin, kun lapset on evakuoitu.
Jos kukin uskaltaisi toimia siten, kuin hänelle/heille on paras tapa, ei olisi syytä kateuteen tai katkeruuteen.Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;24344127:Totta kai voi. Varsinkin sitten, kun lapset on isompia. Mutta siis tarkoitin, etten näe siinä mitään superhienoa, että ei koskaan anneta lapsia yökylään, vaikka ne pääsisikin ja sitten ollaan vähän katkeria, mutta niin kovin paljon parempia vanhempia.
Näinhän se on.Jos kukin uskaltaisi toimia siten, kuin hänelle/heille on paras tapa, ei olisi syytä kateuteen tai katkeruuteen.
Kaikki ei sovi kaikille, eivätkä kaikki edes kaipaa samaa.
Meillä se on vähän hankalaa, varsinkin silloin kun toinen teki pitkiä työpäiviä ja heräisi töihin aikaisin ja lapsi oli sellainen iltakukkuja.Kahdenkeskistä aikaa voi olla muutenkin, kuin silloin, kun lapset on evakuoitu.