kannattaa miettiä vähän miten asian esität, suuret ikäluokat kun ovat sellaisia että asiat lakaistiin maton alle ja oltiin vaan niinkuin niitä ei olisikaan. Itsekin sain vasta äskettäin kiertotietä tietää että isoisäni ei ollutkaan oikea isoisäni, vaan isänpuolen suku onkin jotain aivan muuta kuin tähän asti luulin... tuli ilmi terveysasioiden puitteissa (sukurasite geeneissä sairauteen) ja asiaa ei voi käsitellä eikä puhua perheessäni kun on niin "salainen ja maton alle lakaistu" juttu. Ylipäätään kaikki tällaiset asiat saavat vanhemmissani aina raivarit ja syyttelyt aikaiseksi - eivät reppanat osaa keskustella tai varsinkaan käsitellä vaikeita aiheita. Helpompi vaan sitten lakaista maton alle ja teeskennellä.
Minä en kysyisi tuota isältäsi suoraan - voi kokea sen loukkaavaksi - vaan ottaisin yhteyttä äitiin ja pyytäisin selitystä hänelle. Isällesi tuo voi olla kova paikka kuitenkin, sillä olen varma että he ovat sen ns. sinun parhaaksesi aikanaan päättäneet etteivät kerro. Eihän se tietenkään oikea ratkaisu ollut, mutta varmasti siinä ajassa se on ollut vilpitön ja on ajateltu että sillä suojellaan sinua tai jotan muuta. Mieti siis strategia miten asian esität, suosittelen kuitenkin että asian selvität sillä tuollaiset jutut jäävät muuten kaihertamaan loppuiäksi.
Halaukset sinulle ja voimia, ei se maailma tähän kaadu vaikka vähän ehkä järiseekin