Me ei päästä tänäkään kesänä mihinkään miehen kanssa kaksin.

meillä ei ole ensimmäisen lapsen jälkeen ollut koskaan kahdenkeskistä aikaa eli ainakaan viiteen vuoteen. Lapsille ei ole hoitajaa, ja sellaisesta ei ole kyse että "emme pitäisi suhteita yllä". Paha on pitää kun omassa lapsuudenkodissa on raivoava ja väkivaltainen/aggressiivinen MT-ongelmainen isä, ja toisessa "mummolassa" juoppoja ja perverssejä (katsovat pornoa päivät pitkät jne) isovanhempia. Kummatkaan isovanhemmat eivät ole koskaan hoitaneet, eivät hoida eivätkä edes osaisi tai pystyisi hoitamaan. Tätejä ja setiä ja kummeja ei ole, nykyään suvut ovat niin pieniä. Lapsenhoitajia omasta takaa ei siis ole, eikä tule tämän suvun piirissä olemaan.

Ennen olin tästä katkera ja kiukkuinen, vaan en enää - olen huomannut että asian hyväksyminen auttaa. Eli hyväksyn sen että näin on näreet, ja näillä mennään. Käymme siis tuulettumassa erikseen. Totta kai se olisi ihanaa jos pääsisi kahdestaan - mutta kun ei pääse! Jos ei pääse niin ei pääse, ja jos sitä asiaa jää surkuttelemaan niin kyllä sitä katkeruuteen tuhoutuu ennenpitkää.

Joskus kun pienin on isompi (nyt vasta 1v) niin sitten voin harkita MLL hoitajalle jättämistä, mutta täällä päin ne eivät tee yökeikkoja vaan ainoastaan päiväkeikkoja. Eli siis yhteistä yön yli aikaa seuraavan kerran saamma viettää ehkä joskus 15 vuoden päästä. Ei se niin katastrofaaliselta tunnu.

Lapset on tehty itselle, ja asia on ollut tiedossa (siis se että isovanhemmat eivät kuulu elämäämme) joten mitäpä sitä harmittelemaan. Kuulostaa kliseeltä, mutta asennemuutos on ainoa mikä auttaa. Sukulaisia kun ei voi kaupasta ostaa uusia tai vaihtaa vanhojen tilalle.

Onpa kurjaa, vanhempanne ovat olleet ainoita lapsia ja te olette ainoita lapsia, pieneen on teidän suku mennyt... ei serkkuja, ei tätiä, ei setiä

 

Voisitteko mennä mummolaan (tai hotelliin sen lähelle ellei mahdu) ja lapsi saisi päivisin viettää aikaa isovanhempien kanssa mutta sitten te saisitte kahdenkeskistä aikaa kierrellä yhdessä ympäristöä esim. pyörillä, käydä syömässä jne. jne.

Isovanhemmat stressaavat yleensä eniten illoista: jos lapselle tulee ikävä, tai heille itselle väsy ennen lapsia.

Jos olisitte aina illat ja yöt perheenä yhdessä niin se veisi stressiä pois isovanhemmilta

 

kovimpia ova aina "neuvomaan" ne joilla tukiverkostot kunnossa, tai sitten tulee jopa syyttelyä siitä että oma on syynne, olette itse aiheuttaneet sen että ei ole tukiverkostoa. Aina se tukiverkoston puute ei todellakaan johdu siitä että jotenkin huonosti hoitaisi suhteitaan! Sukulaiset tosiaan voivat olla hulluja, vaarallisia, väkivaltaisia tai sitten sitä sukua ei ole - tätä on ilmeisesti vaikea sellaisten ymmärtää joilla on sata lastenhoitajaa tarjolla!!
terveisin se jolla ei ole mummoloita, tätilöitä, setälöitä tai mitään muutakaan!

Ja ystäviäkin vielä meiltä löytyy, missäs sun ystävät on?

 

kovimpia ova aina "neuvomaan" ne joilla tukiverkostot kunnossa, tai sitten tulee jopa syyttelyä siitä että oma on syynne, olette itse aiheuttaneet sen että ei ole tukiverkostoa. Aina se tukiverkoston puute ei todellakaan johdu siitä että jotenkin huonosti hoitaisi suhteitaan! Sukulaiset tosiaan voivat olla hulluja, vaarallisia, väkivaltaisia tai sitten sitä sukua ei ole - tätä on ilmeisesti vaikea sellaisten ymmärtää joilla on sata lastenhoitajaa tarjolla!!
terveisin se jolla ei ole mummoloita, tätilöitä, setälöitä tai mitään muutakaan!

Mun mielestä pahimpia neuvojia ovat juurikin ne, jotka eivät ikinä itse saa omaa-aikaa.
Tai mulle ainakin eräs kaverini asiasta paasaa..
Mutta hänkin saisi apua, ei vaan halua. Hänen mielestään vain huonoäiti tarvitsee omaa-aikaa. minä tarvitsen omaa-aikaa eli olen huonoäiti

 

Muuhun kantaa ottamatta mietin että mikä tämä nykyajan laatuaika oikein on?
Silti eroja ja uusperheitä on enemmän kuin koskaan ennen vaikka silloin ei mitään laatuaika-käsitteitä edes tunnettu. Tunsin tasan kaksi eroperheen lasta kouluaikoinani enkä yhtään uusperhettä vaikka ihan paljon ihmisiä tunsin.
En ymmärrä nykymaailman menoa lainkaan.

 

[QUOTE="Riisi";23935474]Eläkää te täydellisset vaan sitä perhe-elämää ilman kahdenkeskistä aikaa.
Jos AP sitä kaipaa, niin miten se on teiltä pois??
Hienoa, että AP uskaltaa purkaa tuntojaan..[/QUOTE]

Minusta se ei ole lähelläkään täydellisyyttä, että ei koskaan vietä tai kaipaa aikaa muuten kuin perheenä. Minusta se on enemmänkin neuroottista jollain lailla.

Toivottavasti ap keksitte jonkun ratkaisun!

 

[QUOTE="vieras";23935509]Voisitteko mennä mummolaan (tai hotelliin sen lähelle ellei mahdu) ja lapsi saisi päivisin viettää aikaa isovanhempien kanssa mutta sitten te saisitte kahdenkeskistä aikaa kierrellä yhdessä ympäristöä esim. pyörillä, käydä syömässä jne. jne.

Isovanhemmat stressaavat yleensä eniten illoista: jos lapselle tulee ikävä, tai heille itselle väsy ennen lapsia.

Jos olisitte aina illat ja yöt perheenä yhdessä niin se veisi stressiä pois isovanhemmilta [/QUOTE]

tätä samaa olin tulossa itse ehdottelemaan: että jos se yön yli hoito ei onnistuu, niin ehkä onnistuisi sitten päivällä? Päivällä ehkä joku lapsiperhekin voisi helpommin ottaa lapsenne hoitoon? Itsekin ottaisin mielummin kaverin muksun pyörimään tänne päiväksi noiten kolmen oman lisäksi kun että ottaisi yöhoitoon (vauva 8kk ja keskimmäinen 4v ovat kumpikin todella huonunisia, joten ei lisäpaineita öihin, kiitos). Jos sitä kahdenkeskistä aikaa kaipaa, niin ei kait sillä niin väliä, onko se sitten yöllä tai päivällä?

 

[QUOTE="Hep";23935562]Muuhun kantaa ottamatta mietin että mikä tämä nykyajan laatuaika oikein on?
Silti eroja ja uusperheitä on enemmän kuin koskaan ennen vaikka silloin ei mitään laatuaika-käsitteitä edes tunnettu. Tunsin tasan kaksi eroperheen lasta kouluaikoinani enkä yhtään uusperhettä vaikka ihan paljon ihmisiä tunsin.
En ymmärrä nykymaailman menoa lainkaan.[/QUOTE]

Se on juurikin sitä kun ei oteta huomioon niitä lapsia tehdessä että niitä hoidetaankin se 18v ja omat vanhemmat ja kaverit kyllästyvät aika pian kun jatkuvasti ruinataan että tulisi yökylään tulisi yökylään...Perheellinen elämä meinaa sitä että ne lapset lähtee oikeasti sinne lomallekin mukaan.

 

Minusta se ei ole lähelläkään täydellisyyttä, että ei koskaan vietä tai kaipaa aikaa muuten kuin perheenä. Minusta se on enemmänkin neuroottista jollain lailla.

Toivottavasti ap keksitte jonkun ratkaisun!

No joidenkin mielestä ei saa haaveilla oma-ajasta tai parisuhdeajasta..
Se on kuulemma niin väärin. Jos on lapsia, niin kokoelämän pitää pyöriä lasten ympärillä.
Lapset on pakko ottaa mukaan jokapaikkaan.
Ei saa olla minuuttiakaan erossa..

 

Olisko kuitenkin pitäny harkita sitä lapsen tekoa vähän kauemmin...? No kaikki tätä lukevat, ottakaa opiksi! Aurinkoista kesää!

 

Mä en ymmärrä (itsellä 2v esikoinen ja 2vk vauva) sitä, että mitä nämä vanhemmat tekee silloin kun lapset nukkuu. Meillä jutellaan ja syödään sohvalla jäätelöä kunnes mennään tuntia kahta lasten jälkeen nukkumaan. Ja kyllä se siinä hoituu se parisuhde.

Meillä olisi tukiverkkoa, muttei osata käyttää sitä kun ajatellaan, että pitää olla tosi hyvä syy laittaa lapsi hoitoon. Tähän mennessä se on tarkoittanut kahta omaa hääpäivää ja yksiä ystävien hääjuhlaa + muutamaa Ikean keikkaa. Samalla seuraan sivusta kun tuttvat laittaa 2 kertaa kuussa yökylään mummolaan, sen päälle siis että harrastuksien ajaksi joka viikko useiksi tunneiksi, jotta pääsee viettämään laatuaikaa puolison kanssa kapakkaan. Tapansa kullakin, mutta vähän voisi myös miettiä sitä, että millaisesta laatuajasta on oikeasti hyötyä parisuhteelle.

 

[QUOTE="Riisi";23935578]No joidenkin mielestä ei saa haaveilla oma-ajasta tai parisuhdeajasta..
Se on kuulemma niin väärin. Jos on lapsia, niin kokoelämän pitää pyöriä lasten ympärillä.
Lapset on pakko ottaa mukaan jokapaikkaan.
Ei saa olla minuuttiakaan erossa..[/QUOTE]

Tätä juuri sillä neuroottisuudella tarkoitankin.

 

[QUOTE="Riisi";23935578]No joidenkin mielestä ei saa haaveilla oma-ajasta tai parisuhdeajasta..
Se on kuulemma niin väärin. Jos on lapsia, niin kokoelämän pitää pyöriä lasten ympärillä.
Lapset on pakko ottaa mukaan jokapaikkaan.
Ei saa olla minuuttiakaan erossa..[/QUOTE]

Minusta haaveilla saa aina, jopa siitä lapsivapaasta ajasta . Mutta itse en ihan ymmärrä sitä, että miksi pitää olla sitten niin v******t, jos ei sitä hoitajaa löydykkään?

 

no emme ole todellakaan nuoria. Haluaisimme vaan joskus hoitaa parisuhdettakin.

parisuhdetta voi hoitaa muullakin tavalla kuin lähtemällä kaksin reissun päälle. Mekään ei olla enää nuoria, mies 40 ja minä 35, me ei olla oltu kaksin missään YÖN YLI sitten sen kun esikoinen syntyi 7 vuotta sitten. Harvoin meillä on mahdollisuutta viettää edes yhtä iltaakaan kahden kesken. Silti meidän parisuhden kukoistaa. parisuhdetta voi hoitaa siis muutoinkin kuin laittamalla lapset jonnekin yökylään.

 

[QUOTE="niinpä";23935593]Olisko kuitenkin pitäny harkita sitä lapsen tekoa vähän kauemmin...? No kaikki tätä lukevat, ottakaa opiksi! Aurinkoista kesää![/QUOTE]

Tämä nyt on argumenteista kaikkein hyödyttömin näissä keskusteluissa, ja AINA sen silti joku valopää sekaan heittää. Aurinkoista kesää vaan sinullekin!

 

[QUOTE="vieras";23935598]Mä en ymmärrä (itsellä 2v esikoinen ja 2vk vauva) sitä, että mitä nämä vanhemmat tekee silloin kun lapset nukkuu. Meillä jutellaan ja syödään sohvalla jäätelöä kunnes mennään tuntia kahta lasten jälkeen nukkumaan. Ja kyllä se siinä hoituu se parisuhde.

Meillä olisi tukiverkkoa, muttei osata käyttää sitä kun ajatellaan, että pitää olla tosi hyvä syy laittaa lapsi hoitoon. Tähän mennessä se on tarkoittanut kahta omaa hääpäivää ja yksiä ystävien hääjuhlaa + muutamaa Ikean keikkaa. Samalla seuraan sivusta kun tuttvat laittaa 2 kertaa kuussa yökylään mummolaan, sen päälle siis että harrastuksien ajaksi joka viikko useiksi tunneiksi, jotta pääsee viettämään laatuaikaa puolison kanssa kapakkaan. Tapansa kullakin, mutta vähän voisi myös miettiä sitä, että millaisesta laatuajasta on oikeasti hyötyä parisuhteelle.[/QUOTE]

Peesi

 

ei mekään. ei kylläkään ole pentuja. mutta mies painaa töitä koko kesän. minä sentään pääsen matkalle ystäväni kanssa.

 

[QUOTE="katmat";23935605]parisuhdetta voi hoitaa muullakin tavalla kuin lähtemällä kaksin reissun päälle. Mekään ei olla enää nuoria, mies 40 ja minä 35, me ei olla oltu kaksin missään YÖN YLI sitten sen kun esikoinen syntyi 7 vuotta sitten. Harvoin meillä on mahdollisuutta viettää edes yhtä iltaakaan kahden kesken. Silti meidän parisuhden kukoistaa. parisuhdetta voi hoitaa siis muutoinkin kuin laittamalla lapset jonnekin yökylään.[/QUOTE]

Tämäkin on niin totta!n Ja yleensä se parisuhde voi huomattavasti paremmin, kun sitä hoidetaan päivittäin siinä perhe-elämän sivussa, kuin että ladataan koko kuorma yhteen lapsettomaan vuorokauteen vuodessa.

 

Aika naurettavaa puhua, että parisuhdetta on hoidettu ennen kun lapsi on syntynyt. Sen jälkeenkö ei parisuhdetta enää pidä hoitaa, ei ihme että eroja on niin paljon. Kaikkien ei tarvi lähteä miehensä kanssa kahdestaan mihinkään, mutta kyllä jotkut sitä kaipaa. Mun mielestä olisi ihana lähteä miehen kanssa kahden, saa keskittyä täysillä toiseen ja tehdä erilaisia aikuisten juttuja. Me ollaan viimeksi oltu 2v. päiväreissu tallinnassa. nyt lähdetään yhdeksi yöksi jyväskylään. Mua alkaa jo ärsyttää tän palstan täydellisyydet (jotka on oikeasti kaukana siitä). Voiko joku oikeasti olla noin tyhmä. Kyllä parisuhde kuihtuu aika nopeasti jos sitä ei hoida enää lasten jälkeen. Lopettakaa se tuomitseminen ja koittakaa ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia tarpeita. Jos teidän ei tarvi hoitaa parisuhdetta, olette vain äiti ja isä, siinäpä olette. Ei teidän tarvi lähteä kahdestaa mihinkään, mutta joillekkin se voi olla arvokasta aikaa puolisonsa kanssa.

Ap, kurja tilanne sulla. Outoa, että kukaan ei voi yhtä lasta ottaa yhdeksi yöksi...

 

[QUOTE="vieras";23935251]Jospa kaikilla olisi järki päässä ja tekisivät ne lapset vasta sitten kun heistä ei ole haittaa elämälle. Meillä lapset on 3 ja 6v ja eivät ole ikinä olleet ilman toista vanhempaa yötä missään. Me teimme lapset vasta sitten kun oma nuoruus oli jo eletty, eikä menojalkaa ja viinahammasta enää kolottanut.[/QUOTE]

Pitäiskö sitä vannetta pään ympärillä hiukan löysätä? Tai ottaa ne laput silmiltä? Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä sinun mielipiteesi/elämäntapasi Se Ainoa Oikea. Jos nyt äärilaitoihin kerran mennään, niin mun mielestä sinun kaltaisesi suvaitsemattoman ihmisen olisi pitänyt jättää ne lapset tekemättä.

 

täytyy varmaan tehdä lastensuojeluilmo kun lapset ei saa vanhemmista vapaata

 

hoida omat kakarasi itse. Ilmeisen usein oltte lasta hoitoon laittamassa kun kukaan ei halua. Minäkin kyllästyisin siihen. Ja on se kumma että kolmessa vuodessa kyllästynyt lapseen niin että tarvitsee kahdestaan lähteä reissuun, eikö lapsi kaipaa sitä reisua kanssa, Ajatella tein pitäisi monen monta vuotta siitä pirpanasta huolehtia, eipä taida pinna kestää. Anna lapsi adoptoitavaksi niin pääset helpommalla

Tässä taas yhden kypsymättömän ihmisen kommentti. Kun tätä palstaa lukee, ei voi uskoa, että suurin osa kirjoittajista (ainakin näin oletan) on täysi-ikäisiä... Niin suvaitsematonta porukkaa täällä on. Ei löydy minkäänlaista ymmärrystä erilaisuutta ja toisten valintoja kohtaan. Pieni lapsi luulee, että hänen mielipiteensä on ainoa oikea tässä maailmassa, mutta että aikuinen ihminen - huhhuh.

 

Ei meilläkään ole ja tiedän ilman kysymättäkin ,etteivät mummot/papat halua ottaa .

Semmoista se on

 

[QUOTE="vieras";23935598]Mä en ymmärrä (itsellä 2v esikoinen ja 2vk vauva) sitä, että mitä nämä vanhemmat tekee silloin kun lapset nukkuu. Meillä jutellaan ja syödään sohvalla jäätelöä kunnes mennään tuntia kahta lasten jälkeen nukkumaan. Ja kyllä se siinä hoituu se parisuhde.

Meillä olisi tukiverkkoa, muttei osata käyttää sitä kun ajatellaan, että pitää olla tosi hyvä syy laittaa lapsi hoitoon. Tähän mennessä se on tarkoittanut kahta omaa hääpäivää ja yksiä ystävien hääjuhlaa + muutamaa Ikean keikkaa. Samalla seuraan sivusta kun tuttvat laittaa 2 kertaa kuussa yökylään mummolaan, sen päälle siis että harrastuksien ajaksi joka viikko useiksi tunneiksi, jotta pääsee viettämään laatuaikaa puolison kanssa kapakkaan. Tapansa kullakin, mutta vähän voisi myös miettiä sitä, että millaisesta laatuajasta on oikeasti hyötyä parisuhteelle.[/QUOTE]

Ei varmaankaan useimmilla näin, mutta talven ainakana minä olin töissä 8 - 15, mies 15 - 23. Itse olin jo nukkumassa, kun mies tuli töistä. Okei, kaksi vapaailtaa periaatteessa viikossa, mutta niille pakkautui kauheasti kaikkea puuhaa ja menoa.

 

Ei varmaankaan useimmilla näin, mutta talven ainakana minä olin töissä 8 - 15, mies 15 - 23. Itse olin jo nukkumassa, kun mies tuli töistä. Okei, kaksi vapaailtaa periaatteessa viikossa, mutta niille pakkautui kauheasti kaikkea puuhaa ja menoa.

2vapaailtaa viikossa ja SE EI MUKA RIITÄ?! :O Todellakin kannattaa miettiä jos vaikka luopuu lapsesta jos kaksi vapaata viikossakaan ei riitä