Mulla on tylsää, kyselkää jotakin...

Se on jokaisen ihmisen oma päätös. En mä puolisoakaan sänkyyn sitoisi. Siis ainakaan nukkumista varten

Mitäs mieltä olen nukkumajärjestelyistä silloin kun perheessä on useampia lapsia? Mahtuuko perhepetiin useampia lapsia, mihin ikään asti jne?

Jos lapsilla on omat sängyt, voidaanko kuitenkin nukkua vähän missä milloinkin?

Meillä nukutaan nykyään vähän kuka missäkin. Esikoinen 6v ja kakkonen 4,5v eivät halua nukkua yksin kumpikaan. Silloin kun mies on yötyössä ollaan menty siihen että nukutaan kaikki tuolla parisängyssä. Muuten periaatteessa yritetään nukuttaa nuo isommat keskenään esikoisen sänkyyn, toisinaan taas kakkonen haluaakin mielummin minun ja vauvan viereen jolloin mies saattaa jäädäkin esikoisen viereen nukkumaan. Joskus herätään sitten kaikki aamulla samasta sängystä.

 

Mitäs mieltä olen nukkumajärjestelyistä silloin kun perheessä on useampia lapsia? Mahtuuko perhepetiin useampia lapsia, mihin ikään asti jne?

Jos lapsilla on omat sängyt, voidaanko kuitenkin nukkua vähän missä milloinkin?

Meillä nukutaan nykyään vähän kuka missäkin. Esikoinen 6v ja kakkonen 4,5v eivät halua nukkua yksin kumpikaan. Silloin kun mies on yötyössä ollaan menty siihen että nukutaan kaikki tuolla parisängyssä. Muuten periaatteessa yritetään nukuttaa nuo isommat keskenään esikoisen sänkyyn, toisinaan taas kakkonen haluaakin mielummin minun ja vauvan viereen jolloin mies saattaa jäädäkin esikoisen viereen nukkumaan. Joskus herätään sitten kaikki aamulla samasta sängystä.

Perhepetiin niin monta vaa ku haluaa Olen mä kuullut mm yli kolme metriä leveästä sängystä johon mahtui lasten ja aikuisten lisäksi pari kissaakin. En usko, että on olemassa mitään ikärajoja - tarkasteltaessa ihmistä lajina tulee ilmi, että yksinnukkuminen on hyvin harvinaista. Yhdessä nukutaan joko vanhempien, sisarusten, kumppaneiden, serkkujen, ystävien tai koko suvun kanssa. Suosituksena tosin on, ettei alle 3-vuotias nukkuisi nuoremman sisaruksen vieressä, kun pieni ei vielä välttämättä osaa ottaa vauvaa huomioon.

Ja mun mielestä siitä ei ole haittaa, että mennään tarpeen mukaan Välillä omissa sängyissä, välillä yhdessä erilaisilla kokoonpanoilla jos siltä tuntuu. Siskon luona tätä harrastetaan paljonkin, ja minusta pojat ovat ruvenneet nukkumaan paremmin kun ei ole ollut mitään ehdottomia sääntöjä. Nuorin nukkui perhepedissä pitkään ja senkin jälkeen patjalla samassa huoneessa vanhempiensa kanssa, ja on kaikista helpoin "nukuttaa", kun nukahtaa itsekseen sohvalle, lattialle tai tuolille, missä nyt sattuukaan olemaan

 

[QUOTE="kiinnostunut";23452961]Mua on aina näissä sun jutuissa kiinnostanut se miksi sä kuvittelet olevasi pätevä jakamaan näitä sun kasvatusneuvojasi? Sulla ei kuitenkaan näytä olevan mitään koulutusta alalta eikä aikomustakaan hankkian sellaista.

Poikkeuksetta sun käsityksesi lasten kasvatuksesta jättää huomioimatta sen ympäristön missä se tapahtuu ja yhteiskunnallisen puolen kasvatuksesta. Ihmettelen vaan..[/QUOTE]

Siinä olet oikeassa, ettei mulla ole mitään muodollista koulutusta. Oppimishaluja vaan, ja paljon luettua ja koettua. En pyri jakelemaan mitään ehdottomia neuvoja vaan lähinnä kyseenalaistamaan vallitsevia (mielestäni huonoja) ajattelutapoja. Olisihan se outoa olla sanomatta mitään kun on asiaa...

Ja en tiedä mitä tarkoitat "alalta", että miltä alalta. Kätilö, lastentarhanope, psykologi...? Nuo alat eivät kiinnosta lainkaan. Tai no kätilö ehkä vähän Mun mielestä ei ole olemassa mitään ammattia joka vastaisi vanhemmuutta, tämä on ihan oma juttunsa.

 

Perhepetiin niin monta vaa ku haluaa Olen mä kuullut mm yli kolme metriä leveästä sängystä johon mahtui lasten ja aikuisten lisäksi pari kissaakin. En usko, että on olemassa mitään ikärajoja - tarkasteltaessa ihmistä lajina tulee ilmi, että yksinnukkuminen on hyvin harvinaista. Yhdessä nukutaan joko vanhempien, sisarusten, kumppaneiden, serkkujen, ystävien tai koko suvun kanssa. Suosituksena tosin on, ettei alle 3-vuotias nukkuisi nuoremman sisaruksen vieressä, kun pieni ei vielä välttämättä osaa ottaa vauvaa huomioon.

Ja mun mielestä siitä ei ole haittaa, että mennään tarpeen mukaan Välillä omissa sängyissä, välillä yhdessä erilaisilla kokoonpanoilla jos siltä tuntuu. Siskon luona tätä harrastetaan paljonkin, ja minusta pojat ovat ruvenneet nukkumaan paremmin kun ei ole ollut mitään ehdottomia sääntöjä. Nuorin nukkui perhepedissä pitkään ja senkin jälkeen patjalla samassa huoneessa vanhempiensa kanssa, ja on kaikista helpoin "nukuttaa", kun nukahtaa itsekseen sohvalle, lattialle tai tuolille, missä nyt sattuukaan olemaan

Meillä on nämä nukkumiset tai siis nukahtamiset pikemminkin menneet välilä ihan häränpyllyä. Esikoinen moninaisista syistä siirtyi parin kuukauden ikäisenä perhepedistä pinnasänkyyn ja siitä 5kk iässä omaan huoneeseensa. Kakkonen taas nukkui ehkä 1,5v ikään perhepedissä ja siitä siirtyi samaan huoneeseen isoveljen kanssa. Pitkään meni hyvin kun molemmat nukahtivat helposti tiettyyn kellonaikaan ja nukkuivat yöt läpi, mutta joskus 3v paikkeilla alkoi kummallakin nuo nukahtamisongelmat mitä tuntuvat kuuluvan vähän "taudinkuvaan".

Me kuunneltiin ohjeita sieltä ja täältä ja yritettiin kaikenmaailman rutiineja saada kuntoon mutta loppupelissä ne nukuttamiset alkoivat viedä jo koko illan ajan mikä oli rasittavaa kaikille. Sitten alettiin kuuntelemaan lapsia sen puoleen missä haluavat nukkua ja vähän sitäkin mihin aikaan. Illat vaihtelee yhä, mutta yleisesti menee kyllä huomattavasti paremmin. *koputtaa puuta*

Välillä on vaan hankala vastata kysymyksiin miten teillä nukutaan...

 

Meillä on nämä nukkumiset tai siis nukahtamiset pikemminkin menneet välilä ihan häränpyllyä. Esikoinen moninaisista syistä siirtyi parin kuukauden ikäisenä perhepedistä pinnasänkyyn ja siitä 5kk iässä omaan huoneeseensa. Kakkonen taas nukkui ehkä 1,5v ikään perhepedissä ja siitä siirtyi samaan huoneeseen isoveljen kanssa. Pitkään meni hyvin kun molemmat nukahtivat helposti tiettyyn kellonaikaan ja nukkuivat yöt läpi, mutta joskus 3v paikkeilla alkoi kummallakin nuo nukahtamisongelmat mitä tuntuvat kuuluvan vähän "taudinkuvaan".

Me kuunneltiin ohjeita sieltä ja täältä ja yritettiin kaikenmaailman rutiineja saada kuntoon mutta loppupelissä ne nukuttamiset alkoivat viedä jo koko illan ajan mikä oli rasittavaa kaikille. Sitten alettiin kuuntelemaan lapsia sen puoleen missä haluavat nukkua ja vähän sitäkin mihin aikaan. Illat vaihtelee yhä, mutta yleisesti menee kyllä huomattavasti paremmin. *koputtaa puuta*

Välillä on vaan hankala vastata kysymyksiin miten teillä nukutaan...

No siskollakin siis käytännöt ovat muovautuneet tarpeisiin Jos menee enemmän aikaa siihen suostutteluun ja nukuttamiseen ku mitä menee hukkaan pienessä pyörinässä ja hyörinässä perhepedissä niin parempihan se on änkeytyä samaan sänkyyn. Toisinaan pojat nukahtaa vallan hyvin sänkyihinsä, joskus jopa pysyvät siellä aamuun asti. Keskimmäinen varsinkin heräilee yhä öisin, ja on nyt koulutettu hiipimään hiirenhiljaa äidin vierelle, eikä saa vaatia tyynyjä tai peittoja vaan tuoda omat mukanansa jos sellaisia kaipaa

 

Meillä 4v saa nukahtaa myös mihin tahtoo ja harvoin se paikka on mikään muu kuin meidän sänky tai omansa.Tulee usein myös viereen nukkumaan yöllä ja on aina tervetullut.Mielestäni on vaan järjen köyhää pakottaa lapsi väkisin omaan sänkyynsä jos hän ei jostain syystä sinne tahdo nukahtaa.

 

Meillä 4v saa nukahtaa myös mihin tahtoo ja harvoin se paikka on mikään muu kuin meidän sänky tai omansa.Tulee usein myös viereen nukkumaan yöllä ja on aina tervetullut.Mielestäni on vaan järjen köyhää pakottaa lapsi väkisin omaan sänkyynsä jos hän ei jostain syystä sinne tahdo nukahtaa.

lapselle vaan on hyvin tärkeää näyttää että aikuinen päättää moiset asiat, on järjen köyhyyttä monesti aikuisilla kun seuraan miten toimivat lasten kanssa

 

Meillä 4v saa nukahtaa myös mihin tahtoo ja harvoin se paikka on mikään muu kuin meidän sänky tai omansa.Tulee usein myös viereen nukkumaan yöllä ja on aina tervetullut.Mielestäni on vaan järjen köyhää pakottaa lapsi väkisin omaan sänkyynsä jos hän ei jostain syystä sinne tahdo nukahtaa.

En minäkään pakottaisi nukkumaan tietenkään jos ei haluaisi omaan sänkyyn. Meillä poika onneksi ihan tyytyväisenä pinnasängyssä nukkuu, koska muuten olisi ongelmia.

 

Siinä olet oikeassa, ettei mulla ole mitään muodollista koulutusta. Oppimishaluja vaan, ja paljon luettua ja koettua. En pyri jakelemaan mitään ehdottomia neuvoja vaan lähinnä kyseenalaistamaan vallitsevia (mielestäni huonoja) ajattelutapoja. Olisihan se outoa olla sanomatta mitään kun on asiaa...

Ja en tiedä mitä tarkoitat "alalta", että miltä alalta. Kätilö, lastentarhanope, psykologi...? Nuo alat eivät kiinnosta lainkaan. Tai no kätilö ehkä vähän Mun mielestä ei ole olemassa mitään ammattia joka vastaisi vanhemmuutta, tämä on ihan oma juttunsa.

Lähinnä sä täällä yrität päteä varhaisen vuorovaikutuksen asioilla, jotka kaiketi menis eniten kehityspsykologian alalle. Aika mielenkiintoista, ettei koulutus kiinnosta kun asiat kuitenkin kiinnostaa. Mä oon huomannut aika monella muullakin besser wisserillä, että asiat jotka ei suoraan tue omia mielipiteitä ei sitten yllättäen kiinnostakkaan. Sulla ei ole mitään tieteellisesti pätevää tietoa esimerkiksi sun kasvatustyylin tueksi. Menee enemmänkin jonkun ideologian, kun tiedon alle noi asiat.

Ja yhden lapsen äitinä, jolla ikää on n. 20 vuotta ei kannattais puhua mistään elämän kokemuksesta. Sori nyt vaan aika ärhäkkä kommentti, mutta nää häkkilapsi jne. puheet meni multa vaan niin yli, että pakko ärähtää.

 

Aikuinen ihminen ymmärtää, että on mielipideasioita ja sitten faktatietoa. Faktoja ei voi kumota mielipiteillä, eikä periaatteessa mielipiteitä faktoilla, mutta aikuinen ihminen perustelee mielipiteensäkin jonkunlaisilla faktoilla tai vähintäänkin logiikalla.

Mutta tämä juuri on mielipide ja järjestelykysymys, ei faktatieto. Jokainen tuntee lapsensa ja osaa sanoa mikä on hänelle hyväksi. Minusta on surullista, että sinä minutkin tuomitset, siltä se ainakin kuulostaa, vaikka minä olen kertonut, että perhepeti olisi ollut minusta kiva. Mutta koska poika on sen verran eläväinen 11kk, että en ottaisi vieläkään yhteiseen sänkyyn. Vaikka osaakin jo tulla esim. sohvalta peppu edellä alas.

Minä en kaipaa teilaamista vaan lähinnä apuja seuraavaan ongelmaan; olen nyt raskaana ja kun vauva syntyy haluaisin ottaa vauvan viereen nukkumaan, niin pitkäksi aikaa kuin se sopii. Mutta en uskalla samaan sänkyyn ottaa tuota meidän terroristia, niin miten minun pitäisi tässä menetellä? Jos otan vauvan enkä poikaa, poika saattaa tulla mustasukkaiseksi.
Poika on aina ollut meidän vieressä pinnasängyssä, jos hänet laittaa meidän viereen isojen lasten sänkyyn ja vauvan vanhempien väliin, tuleeko siitä mustasukkaisuutta? No sitähän ei tietenkään kukaan voi tietää?

 

Olen uusi täällä. Onko tämä NinaTT joku 18-vuotias yhden lapsen vanhempi? Jotenkin vaikuttaa söötin mustavalkoiselta ja paatos on teini-ikäisen oloista.

T. Teinien kanssa työskentelevä kahden lapsen äiti

 

Yritys voisi alkaa ens vuoden kesäkuussa, pojalle Daniel ja tytölle Amelie tai Lilith.

Mites kun tykkäät enemmän tytöistä (tai tällaisen kuvan olen saanut) niin kenen kanssa meinasit sitä toista lasta alkaa yrittään?
Vai käytätkö spermapankkia?

 

Miksi NinaTT noin tiukkaan väittää, että pinnasänky on lapselle häkki johon hänet pakotetaan yöksi nukkumaan? Eikö NinaTT ymmärrä pinnasängyn merkitystä?? Se on turvallisuuden kannalta erittäin hyvä vaihtoehto vauvalle. Se ei tippaakaan vähennä vauvan kanssa vietettyä lähekkäin oloa päivisin.
Onko NinaTT lukenut juttuja, joissa kerrotaan vauvan tippuneen sängyltä ja vahingoittaneen itseään näin, tai vanhemman kääntyneen unissaan vauvan päälle perhepedissä ja vauvan näin tukehtuneen??
Jos NinaTT haluaa nukkua perhepedissä, miksi hän ei silti voi myöntää pinnasängyn olevan ihan ok juttu myös niille jotka sitä haluavat lapsellaan käyttää nukkumispaikkana?
Miksi NinaTT kumoaa kaikkien muiden mielipiteet/tavat toimia ja kuitenkin myöntää itse vahingoittaneensa lastaan tupakoimalla raskausaikana? Entä jos sä joku päivä huomaat että ehkä perhepeti/ lapsen kasvattamisen puute (ts.antaa lapsen itse kasvattaa itsensä) olikin virhe samalla tavalla kuin tupakanpoltto oli raskausaikana?? Sulla ei kuitenkaan ole kuin yksi lapsi, eikä mitään takeita siitä millainen aikuinen hänestä tulee sun kasvattamisen puutteen vuoksi.

 

[QUOTE="kiinnostunut";23453468]Lähinnä sä täällä yrität päteä varhaisen vuorovaikutuksen asioilla, jotka kaiketi menis eniten kehityspsykologian alalle. Aika mielenkiintoista, ettei koulutus kiinnosta kun asiat kuitenkin kiinnostaa. Mä oon huomannut aika monella muullakin besser wisserillä, että asiat jotka ei suoraan tue omia mielipiteitä ei sitten yllättäen kiinnostakkaan. Sulla ei ole mitään tieteellisesti pätevää tietoa esimerkiksi sun kasvatustyylin tueksi. Menee enemmänkin jonkun ideologian, kun tiedon alle noi asiat.

Ja yhden lapsen äitinä, jolla ikää on n. 20 vuotta ei kannattais puhua mistään elämän kokemuksesta. Sori nyt vaan aika ärhäkkä kommentti, mutta nää häkkilapsi jne. puheet meni multa vaan niin yli, että pakko ärähtää.[/QUOTE]

Ärähdä rauhassa :hug:

 

Minä en kaipaa teilaamista vaan lähinnä apuja seuraavaan ongelmaan; olen nyt raskaana ja kun vauva syntyy haluaisin ottaa vauvan viereen nukkumaan, niin pitkäksi aikaa kuin se sopii. Mutta en uskalla samaan sänkyyn ottaa tuota meidän terroristia, niin miten minun pitäisi tässä menetellä? Jos otan vauvan enkä poikaa, poika saattaa tulla mustasukkaiseksi.
Poika on aina ollut meidän vieressä pinnasängyssä, jos hänet laittaa meidän viereen isojen lasten sänkyyn ja vauvan vanhempien väliin, tuleeko siitä mustasukkaisuutta? No sitähän ei tietenkään kukaan voi tietää?

Mun mielestä toi kuulostaa tosi hyvältä ratkaisulta Mustasukkasuudesta ei toki voi tietää, mutta tuossa järjestelyssä lapsi on vapaa liikkumaan, vanhempien lähellä, muttei silti ole riskiä siitä, että heiluisi vauvan päällä.

 

Olen uusi täällä. Onko tämä NinaTT joku 18-vuotias yhden lapsen vanhempi? Jotenkin vaikuttaa söötin mustavalkoiselta ja paatos on teini-ikäisen oloista.

T. Teinien kanssa työskentelevä kahden lapsen äiti

No 19-v mä olin ku lapsi syntyi, että en juur vanhempi Palstalla olen juuri se riehuva teini 90% ajasta. :hug: sinullekin! Mukavaa päivän jatkoa.

 

Mites kun tykkäät enemmän tytöistä (tai tällaisen kuvan olen saanut) niin kenen kanssa meinasit sitä toista lasta alkaa yrittään?
Vai käytätkö spermapankkia?

Tykkään tytöistä ja tykkään pojista mutta ei ole ketään sellaista kumppania, kenen kanssa lapsia lähtisin tehtailemaan Vaihtoehtoina ovat mm klinikka ja lahjoitettu sperma, tai sitten yhdessä hyvän ystäväni kanssa, hänestä tulisi myös osallistuva ja läsnäoleva isä. Aiesopimuksia ei kuitenkaan vielä olla allekirjoitettu.

 

[QUOTE="kolmen lapsen äiti";23453763]Miksi NinaTT noin tiukkaan väittää, että pinnasänky on lapselle häkki johon hänet pakotetaan yöksi nukkumaan? Eikö NinaTT ymmärrä pinnasängyn merkitystä?? Se on turvallisuuden kannalta erittäin hyvä vaihtoehto vauvalle. Se ei tippaakaan vähennä vauvan kanssa vietettyä lähekkäin oloa päivisin.
Onko NinaTT lukenut juttuja, joissa kerrotaan vauvan tippuneen sängyltä ja vahingoittaneen itseään näin, tai vanhemman kääntyneen unissaan vauvan päälle perhepedissä ja vauvan näin tukehtuneen??
Jos NinaTT haluaa nukkua perhepedissä, miksi hän ei silti voi myöntää pinnasängyn olevan ihan ok juttu myös niille jotka sitä haluavat lapsellaan käyttää nukkumispaikkana?
Miksi NinaTT kumoaa kaikkien muiden mielipiteet/tavat toimia ja kuitenkin myöntää itse vahingoittaneensa lastaan tupakoimalla raskausaikana? Entä jos sä joku päivä huomaat että ehkä perhepeti/ lapsen kasvattamisen puute (ts.antaa lapsen itse kasvattaa itsensä) olikin virhe samalla tavalla kuin tupakanpoltto oli raskausaikana?? Sulla ei kuitenkaan ole kuin yksi lapsi, eikä mitään takeita siitä millainen aikuinen hänestä tulee sun kasvattamisen puutteen vuoksi.[/QUOTE]

Tulipas paljon kysymyksiä

Häkki on sellainen kaltereilla varustettu soppi josta lapsi ei pääse omin avuin pois tai omin avuin äidin lähelle. Sellainen laidallinen/pinnasänky jossa on joku pääty auki jotta lapsi pääsee liikkumaan on ok. Pinnasängyn merkitys on lapselle sellainen paikka nukkua, josta hän ei pääse omin avuin pois. Lapsi tehdään siis vanhemmista riippuvaiseksi. Se ei vähennä vauvan kanssa vietettyä aikaa päivisin, mutta se kyllä vähentää läheisyyttä yöaikaan.

Olen lukenut, sängyn voi tehdä lapselle turvalliseksi. Siitä en ole lukenut, että selvin päin ollut vanhempi olisi kierähtänyt lapsensa päälle. Suurin osa kuolemista jossa vauva on nukkunut vanhempansa vieressä tapahtuu sohvilla, nojatuoleilla ja sellaisissa sängyissä, joita ei ole suunniteltu perhepedeiksi. Kyseessä on usein yliväsynyt vanhempi joka on epätoivoisesti yrittänyt nukuttaa lasta jonnekin muualle kuin yhteiseen sänkyyn, ja ovat sitten yhdessä sammuneet sohvalle. Sohva harvemmin on vauvalle sopiva nukkumapaikka, oli sitten yksin tai vanhemman kanssa.

Pinnasänky ei ole ok juttu minun mielestäni. Monia muita tapoja pidän ihan ok:na vaikken itse tee niin. Sen sijaan lapsen laittaminen häkkiin (tai pienen vauvan eristäminen koko yöksi äidistä) ei ole ok millään tasolla.

Myönnän virheeni. Olisinko uskottavampi jos väittäisin tupakoinnin raskausaikana olevan hyvä asia? Uskottavampaa taitaisi olla asian pimittäminen, mutta en ole nähnyt sitäkään hyvänä vaihtoehtona. Minun mielestäni ei tarvitse olla täydellinen voidakseen keskustella lapsenkasvatusasioista. Sen sijaan pitää olla valmis myöntämään virheensä, eikä yrittää väittää mustaa valkoiseksi.

Ei, minulla ei ole mitään takeita, eikä ole kenelläkään muullakaan. Toisaalta kaikki tähän mennessä tekemäni hyvät päätökset ovat osoittautuneet oikeastikin toimiviksi. Odotan yhä sitä kuuluisaa uhmaikää joka lapselle luvattiin tulevan. Hän osaa kyllä vastustaa mielivaltaa, sen hän on osannut jo 1-vuotiaasta asti, mutta eipä kauheasti näy niitä itkupotkuraivareita ja ei:n hokemista huvin vuoksi. Keskusteluyhteys pelaa yhä, myös vaikeissa asioissa.

 

käytättekö te fluoritonta hammastahnaa? mistä sitä saa ja minkä merkkistä kannattais ostaa?

 

[QUOTE="heps";23455322]käytättekö te fluoritonta hammastahnaa? mistä sitä saa ja minkä merkkistä kannattais ostaa?[/QUOTE]

Käytin jonkun aikaa, nyt en oikein tiedä mitä mieltä olla asioista :headwall: Frantsilalla on, samaten Urtekramilla. Niitä saa ihan luontaistuotekaupoista, esim Life, ja Frantsilaa ainakin nettikaupasta. Aloe vera hammastahnaa haluaisin kokeilla kroonistuneeseen ientulehdukseen.

Mulla on todella helposti reikiintyvät hampaat ja en yhtään tiedä mitä tän hammastahna-asian kanssa pitäisi tehdä. Mulla on ollut yhteensä 20 reikää, jotka siis kaikki ovat tulleet sinä aikana kun olen käyttänyt fluorihammastahnaa, joten fluoritonta hammastahnaa ei niistä voi syyttää. Tärkeintä hampaiden terveydelle lienee sokerin minimoiminen mutta sen pidemmälle en oikein osaa sanoa. Plääh.

 

Jaa kyllä meidän muksut pääsee pinnasängystä pois itsekin ja lapset on 1v5kk ja 2v10kk.. tosin nuorempi nukkuu vain pinnasängyssä ja isompi omassa sängyssään. Pinnasänky nyt vaan on turvallisempi vielä pienemmälle, kun nukkuu niin liikkuvaisesti.

Meidän lapset olis jo ihan död jos ei rajoitettais heidän liikkumistaan milloin mitenkin..

 

Jaa kyllä meidän muksut pääsee pinnasängystä pois itsekin ja lapset on 1v5kk ja 2v10kk.. tosin nuorempi nukkuu vain pinnasängyssä ja isompi omassa sängyssään. Pinnasänky nyt vaan on turvallisempi vielä pienemmälle, kun nukkuu niin liikkuvaisesti.

Meidän lapset olis jo ihan död jos ei rajoitettais heidän liikkumistaan milloin mitenkin..

tarkennan että osaavat siis kiivetä laidan yli eli ei ole mitään avonaisia päätyjä tms.

 

Jaa kyllä meidän muksut pääsee pinnasängystä pois itsekin ja lapset on 1v5kk ja 2v10kk.. tosin nuorempi nukkuu vain pinnasängyssä ja isompi omassa sängyssään. Pinnasänky nyt vaan on turvallisempi vielä pienemmälle, kun nukkuu niin liikkuvaisesti.

Meidän lapset olis jo ihan död jos ei rajoitettais heidän liikkumistaan milloin mitenkin..

No sittenhän asia on vallan fine, jos lapsi itse pääsee pois halutessaan

 

Tulipas paljon kysymyksiä

Häkki on sellainen kaltereilla varustettu soppi josta lapsi ei pääse omin avuin pois tai omin avuin äidin lähelle. Sellainen laidallinen/pinnasänky jossa on joku pääty auki jotta lapsi pääsee liikkumaan on ok. Pinnasängyn merkitys on lapselle sellainen paikka nukkua, josta hän ei pääse omin avuin pois. Lapsi tehdään siis vanhemmista riippuvaiseksi.

Lapsihan ON vanhemmista riippuvainen. Ainakin minun lapseni on. Oletko, Ninatt sitä mieltä, että esim. 6kk:n ikäinen vauva osaisi itse ajatella "nyt on ikävä äitiä, ryömimpä pois tästä sängystäni, makuuhuoneeseen ja kiipeän äidin viereen"? Entäpä vauvan luontainen kommunikaatio, itkeminen, minkö kautta hän saa välittömästi kontaktin äitiinsä?



Se ei vähennä vauvan kanssa vietettyä aikaa päivisin, mutta se kyllä vähentää läheisyyttä yöaikaan.

Yöt on tehty nukuttaviksi. Itse nukun paremmin kun ei ole ketään vieressä potkimassa suuhun-kuten joskus on kun lapsi sattuu tulemaan viereen.

Olen lukenut, sängyn voi tehdä lapselle turvalliseksi. Siitä en ole lukenut, että selvin päin ollut vanhempi olisi kierähtänyt lapsensa päälle. Suurin osa kuolemista jossa vauva on nukkunut vanhempansa vieressä tapahtuu sohvilla, nojatuoleilla ja sellaisissa sängyissä, joita ei ole suunniteltu perhepedeiksi. Kyseessä on usein yliväsynyt vanhempi joka on epätoivoisesti yrittänyt nukuttaa lasta jonnekin muualle kuin yhteiseen sänkyyn, ja ovat sitten yhdessä sammuneet sohvalle. Sohva harvemmin on vauvalle sopiva nukkumapaikka, oli sitten yksin tai vanhemman kanssa.

Pinnasänky ei ole ok juttu minun mielestäni. Monia muita tapoja pidän ihan ok:na vaikken itse tee niin. Sen sijaan lapsen laittaminen häkkiin (tai pienen vauvan eristäminen koko yöksi äidistä) ei ole ok millään tasolla.

Unikin on eroa äidistä. Nukkuu sitten missä tahansa.

Myönnän virheeni. Olisinko uskottavampi jos väittäisin tupakoinnin raskausaikana olevan hyvä asia? Uskottavampaa taitaisi olla asian pimittäminen, mutta en ole nähnyt sitäkään hyvänä vaihtoehtona. Minun mielestäni ei tarvitse olla täydellinen voidakseen keskustella lapsenkasvatusasioista. Sen sijaan pitää olla valmis myöntämään virheensä, eikä yrittää väittää mustaa valkoiseksi.

Mutta aika usein sinä juuri teet niin.

Ei, minulla ei ole mitään takeita, eikä ole kenelläkään muullakaan. Toisaalta kaikki tähän mennessä tekemäni hyvät päätökset ovat osoittautuneet oikeastikin toimiviksi. Odotan yhä sitä kuuluisaa uhmaikää joka lapselle luvattiin tulevan. Hän osaa kyllä vastustaa mielivaltaa, sen hän on osannut jo 1-vuotiaasta asti, mutta eipä kauheasti näy niitä itkupotkuraivareita ja ei:n hokemista huvin vuoksi. Keskusteluyhteys pelaa yhä, myös vaikeissa asioissa.

Mielivaltaa. Tarkoitatko tällä aikuisen asettamia rajoja ja sääntöjä? Silloinhan lapsesi nimenomaan kiukuttelee ja oikuttelee, eli on aivan tavallinen lapsi.

 

No sittenhän asia on vallan fine, jos lapsi itse pääsee pois halutessaan

Ei herranjestas! Lapsi saattaa osata kiivetä sieltä sängystä muttei osaa tulla oikein alas! Sekö on vallan fine jos lapsi saattaa tulla päälleen sieltä sängystä????