Purkautumista 3-vuotiaan levottomista yöunista

Nyt kaipaisin neuvoja, koska koko perheemme alkaa väsyä näihin yöllisiin ohjelmanumeroihin :/

Historiaa: Tyttö nukkui 5kk ikäiseksi asti todella hyvin, alkuun tietenkin söi joskus, mutta muuten nukkui. Sitten alkoi heräilemään liian aikaisin eli muistaakseni klo 4-5 aikoihin ja, koska unet jäivät lyhyeksi, niin otti heti aamulla ekat päikkärinsä.

Sitten alkoi normaali sairastelu eli n. kuukauden välein oli kuumetta, nuhaa yms. mikä valvotti (korvatulehduksia ei juurikaan ollut).

Siinä 1,5vuoden ikäisenä unet alkoi olla kunnollisia, mutta pikkusiskon syntymä, tytön ollessa 2 v., sekoitti taas unet. Tässä vaiheessa tuli mukaan yölliset kauhukohtaukset. Kohtauksia oli pahimmillaan 2-3 kertaa 10-40 min kerrallaan. Pahimmillaan näitä oli ensimmäisen muuton jälkeen tytön ollessa 2v 9kk. Silloin käytiin lääkärissä ja kyselinkin, että onko tämä enää ns. normaalia, kun näitä on jatkunut jne. Lääkäri totesi, että kyllä ne ajan kanssa loppuu... Ja loppuivatkin 2v 10kk ikäisenä Iltarituaaliat meni tuon muuton aikana uusiksi. Aiemmin tyttö oli nukahtanut itsekseen iltasatujen yms. jälkeen, mutta uudessa kodissa minun piti jäädä makoilemaan tytön sängyn viereen. Kerroin kyllä siitä lähteväni kunhan nukahtaa, ettei sitten yöllä ihmettelisi, missä olen.

Toinenkin muutto oli ja samalla kaavalla jatkettiin. Periaatteessa tuossa taisi mennä useampi kuukausi, että tyttö nukkuikin hyvin aamuun asti, kunhan vaan nukahti.

3v 2kk ikäisenä teimme viikon matkan ja nukuimme koko viikon koko perhe samassa huoneessa. Matkan jälkeen tyttö halusikin tulla meidän sänkyyn. Selittelyn ja satujen yms. jälkeen ollaan kuitenkin saatu tyttö nukahtamaan omaan sänkyyn. Asiaa auttaa ehkä vähän, että siskokin nukkuu samassa huoneessa.

Mutta ne yöt sitten: Tyttö heräilee 2-3 kertaa puolesta yöstä lähtien ja yleensä on tulossa meidän sänkyyn. Alkuun vein tytön takaisin omaan sänkyynsä ja istuskelin vieressä kunnes nukahti uudestaan. No se alkoi viemään niin ison osan omista yöunista, että en pysynyt hereillä tai sitten olin vaan päivisin tosi väsynyt. Jossain vaiheessa annoin siis periksi, että tulkoot meidän sänkyyn, jos sitten nukkuu siellä. Mutta nyt on menty siihen, että tyttö alkaa yöllä valittaa, että täällä on ahdasta ja haluaa tietyn peiton ja tyynyn. Sitten alkaa potkimaan ja tietenkin meillä menee hermo! Sen verran unessa tuntuu kuitenkin olevan, ettei mikään järkipuhe auta tuohon potkimiseen. Tyttö on ollut nyt viikon vähän kipeänä, joten luonnollisesti ongelma korostuu heräilynä monta kertaa jne.

Neuvoja siis kaivataan

 

Niin ja tyttö on siis 3v 4kk tällä hetkellä..

 

meillä samanlaista ja tyttö nyt 2v9kk :/

 

Onko lapsella yöllä vessahätä? Auttako se kun käytät vessassa ja ohjaat omaan sänkyyn?

 

Sympatiat myylle...

hankey: Välillä olen kokeillut sitäkin, mutta usein ei suostu menemään. Käyttää vaippaa öisin ja välillä vielä päivälläkin :/ En ole huomannut, että se auttaisi, varmaan piristyy vaan lisää.

 

Kysyin siksi, että meidän muksut ovat tuossa välivaiheessa kun eivät ole olleet ihan täysin kuivia, nukkuneet rauhattomasti kun on tullut hätä. Itse eivät ole sitä hädäksi tunnistaneet. herrävätkö liikaa, jos potta on sängyn vieressä.

 

miten paljon ulkoilette? Se auttaa, meillä lapset nukkuu ku tukki kun on kunnolla päivällä ulkoiltu.

 

[QUOTE="sondersson";23344731]miten paljon ulkoilette? Se auttaa, meillä lapset nukkuu ku tukki kun on kunnolla päivällä ulkoiltu.[/QUOTE]

Sama täällä. Jos ei ulkoile niin ei nuku hyvin.

Meillä paljastui yöheräilyn syyksi korvatulehdus. Muuten kyllä on nukkunut hyvin yönsä

 

Kohtalotoveri täällä. Meillä kohtuullisen unen takaa sänky 240 cm leveä (parisänky+80cm runkopatka). Tässä minä ja kolme lasta. Me ulkoillaa 1-3xpv, jotta uni tulee jotenkin. Nukutan kaikki samaan aikaan viekussa ja vauva tissillä. 2 vuotiaana päikyt jätetty pois. Nyt lapset 4½, 2½ ja ½v. Vanhin herää enää kerran. Toiset vaan on huonounisia.

 

Pitääkin kokeilla ottaa potta ensi yöksi sängyn viereen. Kiitos

Ulkoillaan yleensä, mutta nyt on oltu kipeänä, joten vähiin on jäänyt. Yleensä sauna/kylpy auttaa, mutta viime yönä ei sekään tehonnut.

 

Niin, kai se pitää vaan hyväksyä, että kaikki ei nuku kunnolla :/ Lähinnä nyt mietin, miten toimisin tuon meidän sänkyyn tulemisen kanssa... mies kuitenkin käy töissä ja jää unet tosi vähäisiksi, kun tyttö tulee väliin.

Musta tuntuu, että tässä ei levämpi sänkykään auttaisi, koska luultavasti tyttö olisi siinä poikittain ja käskisi meidän väistää Mietin sitäkin, että jos menisin itse sitten tytön sänkyyn, niin olisi vähän väljempää. Mutta toisaalta siinäkään ei ole mitään järkeä, olisi vaan selkä jumissa, kun nukkuisi liian pehmeällä patjalla.

Tää kaikki vaan sotii mun periaatteita vastaan! Mun mielestä tytön pitäisi pysyä omassa sängyssä, kun sellainen kerta on... varsinkin, kun siskokin on samassa huoneessa (Luojan kiitos hän edes nukkuu hyvin). Jotenkin vaan tuntuu, että tyttö saa periksi, jos annan tulla tuonne meidän sänkyyn...

 

Mä olen ehkä ihan väärä ihminen sanomaan minkäänlaista mielipidettä, mulla ei omia lapsia vielä ole, mutta olen muksujen kanssa tehnyt vuosia töitä. Tässä pari juttua, jotka pisti silmään. Ensinnäkin, miksi ihmeessä yli kolmevuotiaalla on vaippa?? Öisin sen vielä jotenkin ymmärrän, mutta että päivälläkin?? Mä jättäisin välittömästi päivävaipan kokonaan pois, kantaisin vaan joka paikkaan parit vaihtovaatteet mukana, jos sattuu vahinko. Lapsi vessaan vaan vaikka parin tunnin välein. Ja sit yövaipan vaihtaisin sellasiin "harjotteluhousuihin", jotka siis vähän imee, mutta jättää kuitenkin märän tunteen.

Ja toisekseen, vaikka se voi tuntua rasittavalta, niin mä kyllä kiikuttaisin lapsen nukkumaan omaan sänkyyn takaisin aina kun hän on viereen tulossa. Etenkin nyt, kun hän on vaatimassa omaa tyynyä ja peittoa, niin on selvästi tottumassa tilanteeseen eikä koe enää omaa vuodettaan turvalliseksi ja mukavaksi paikaksi nukkua, ei hyvä. Itse ainakin nukkuisin paremmin, kun saisin nukkua miehen kanssa omassa sängyssä ihan rauhassa. Tuon ikäiselle kun pari viikkoa pitää tiukkaa kuria jonkun asian suhteen, niin yleensä menee perille ja tilanne rauhoittuu. Mutta pitää olla tiukka ja johdonmukainen, eikä saa kertaakaan lipsahtaa ja sortua että "no tule nyt sitten, mutta huomenna nukut omassa sängyssä".

* Muoks. "Jotenkin vaan tuntuu, että tyttö saa periksi, jos annan tulla tuonne meidän sänkyyn... " Näinhän nimenomaan on. Tyttö hyppyyttää teitä mielensä mukaan, kun on kerran saanut tahtonsa läpi tässä asiassa. Haastavaa varmasti tulee olemaan saada tyttö ymmärtämään, että hänen kuuluu nukkua omassa sängyssään, mutta usko pois, sitkeys palkitaan vaikka se tuntuisikin tosi vaikealta Etenkin jos tyttö on tempperamenttinen, niin saattaa protestoida hyvinkin tiukasti vastaan, mutta pysyttele itse (miehesi myös!) tiukkana ja sano, että asia nyt vaan on näin. Voittehan vaikka ostaa tytölle uudet lakanat tai unikaverin, jolla saatte tehtyä tytön omasta sängystä vähän houkuttelevamman.

 

Kiitos neuvoista! Arvasin, että joku tarttuu tuohon vaippaan Pottailuun tuli annos takapakkia, kun sisko syntyi. Meni pitkään, ettei suostunut käymään siinä ollenkaan. Nykyäänkin tulee huuto, jos otan yövaipan heti aamusta pois ja kehoitan menemään potalle tai sitten kannan sinne. En tiedä mikä on enää oikein... Toinen itkee vaipan perään ja mä pakotan potalle Tytöllä on todella paha ummetus, jota olen nyt lääkinnyt sitä hieman. Ummetus on yksi syy miksi välillä on vaippa. Kakka ei tule pottaan kuin tosi harvoin..

Ja sitten tuo johdonmukaisuus, mitäs sitten, jos en herää siihen, että tyttö tulee meidän sänkyyn? Puhunko siitä aamulla sitten vai annanko olla?

 

Kiellänkö asian vai kaunistelenko vain? No, mielestäni palauttelin kyllä tyttöä sinne omaan sänkyyn silloin kun tämä viimeisin show alkoi, miksei se sitten tehonnut? Tyttö on ilmeisesti sitkeämpi kuin minä eli kun mehut vihdoin loppui äidistä niin tyttö sai periksi... ohhohhoijaa, mistähän saan enrgiaa viedä tämän asian nyt loppuun asti. Lakana yms. ollaan kokeiltu, ei auta. Tyttö voi välillä jopa viskoa pehmolelunsa pois sängystä, jos menen sanomaan esim. että laita ne nukkumaan, kun niitä väsyttää.

 

Pystyisitkö nukkumaan lasten kanssa samassa huoneessa kunnes tilanne rauhoittuu? On tosi raskasta kantaa lasta koko ajan omaan sänkyyn, mut muutos lähtee uskoakseni siitä että otatte kutenkin yhtenäisen linjan siinä asiassa. Varmaan kaikki tuo on reaktiota pikkusiskn syntymään, ei niinkään mitään perusturvan lopullista murentumista.

 

Pystyisin, jos pakko on. Tuokin vaan on mun periaatteita (mulla on niitä ainakin joskus ollut) vastaan. Ja vaikea uskoa, että se lopulta auttaisi, kun pitäishän sekin joskus lopettaa. Tyttö taitaa olla herkkäuninen eli heräilee sitten olin siinä tai en. Tietenkin nukahtaisi varmaan nopeammin uudestaan, mutta ei poistaisi alkuperäistä ongelmaa.

 

Lisää neuvoja?
Oliskohan Naneni vielä paikalla?

No koitan etsiä tän ketjun illemmalla uudelleen. Nyt pitää mennä välipalan laittoon

 

Olisko muita neuvoja, kenelläkään? Potta on nyt sängyn vieressä ja henkisesti valmistaudun valvomiseen. Lisäksi juttelin päättäväiseen sävyyn tytön kanssa, että nyt loppuu kulkeminen öiseen aikaan. Tuntui ymmärtävän, katsotaan...

 

meillä nukkuu vuorotellen lasten huoneeessa toinen vanhemmista.tai siis menee sinne yöllä.3.5vuotta on esikoinen ja kuopus sen kaksi.ihan sama rumba jatkunut.

 

meillä samalaista lapsi 3v..kauhukohtauksia monta kertaa yössä

 

Jaksamisia Hipp ja Väsy! Meillä nuo kauhukohtaukset tosiaan loppuivat, mutta usein herätessään kertoo nähneensä pahaa unta. Milloin on krokotiileja, milloin käärmeitä, jopa kissoja pelkää unissaan. Todella herkkä ja arka lapsi noin muutenkin ja ollaankin yritetty nyt aloittaa perhekerhoa yms. että tulisi vähän itsevarmuutta muiden lasten kanssa.

 

Sori ap, siivosin vähän ketjua ja samalla poistin lainauksen myös sinun viestistäsi.

 

Eipä mitään, kiitos vaan

 

onko kipeä? Esim. korvatulehdus voi aiheuttaa yöheräilyä. Tuohon sänkyyn tulemiseen suhtautuisin neutraalisti, kunhan ei tule tavaksi (ja jos on tilaa tarpeeksi kaikkien nukkua)

 

Tätä on jatkunut niin pitkään, että tuskin on korvissa mitään. Koko ikänsä aikana on muistaakseni sairastanut vain kerran korvatulehduksen. Nyt viimeisen viikon ollut kyllä kipeänä, mutta ei ole valitellut mitään kipuja. Ja sepä se, kun tosiaan tilaa ei näytä olevan. Toki sinne meidän väliin yksi 3-vuotias mahtuisi, mutta kun alkaa riehumaan jossain vaiheessa eli potkimaan ja vaatimaan tiettyä peittoa yms. Ei nuku siis sielläkään hyvin