Toggle sidebar

Jos etävanhemman mielenterveys järkkyy, miten lasten tapaamiset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "epätietoinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

"epätietoinen"

Vieras
Meillä ei siis virallista tapaamissopimusta, yhteistuumin erikseen sovittu. Tähän asti pääsääntöisesti mennyt etävanhemman ehdoin, milloin ja kuinka usein hänelle sopii.

Nyt ko henkilön mielentilassa jotain "häikkää". Ei sulata lähivanhemman uutta suhdetta, hermostuu kun lapset puhuvat uudesta ihmisesta, pyytää lapsia kertomaan kumpi on parempi, hän vai '"uusi". On kuulemma kuumeisesti jo pidemmän aikaa miettinyt kuinka päättää "uuden" elämäntaival. Haluaa nyt lapset kokonaan itselleen.

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Hirvittää antaa lapsia hänelle, koska estääkään en voi. Missä kohtaa on riittävästi syitä, jolloin vaatia tapaamiset valvotuiksi tms. Vai onko edes aihetta.
 
Jos ei ole olemassa sopimusta siitä, miten ja milloin lapset tapaavat etävanhempaansa, niin heitä ei ole mikään velvollisuus sinne antaa. Lastenvalvojan tai asianajajan pakeille vaan tekemään tapaamissopimusta. Jos on yhteishuoltajuus, niin sitten asia on tietenkin mutkikkaampi, koska lasten asioistahan on päätettävä yhdessä. On ihan lapsienkin etu kuitenkin tehdä sopimus tapaamisista, se ei ole mitenkään lapsien kannalta hyvä, että etävanhempaa tavataan vain etävanhemman ehdoilla ja hänen oikkujensa mukaan. Oikeuden kautta voit ilman muuta vaatia valvottuja tai tuettuja tapaamisia. Se on sitten eri asia meneekö se läpi, mutta aina voi hakea.
 
[QUOTE="epätietoinen";23072742]No tämä on täysin selvää, joten siksi kysynkin, että mitä muuta tarvitaan/vaaditaan. Tuskinpa edes pelkät pelot lasten puolesta riittää, jos näyttöä ei ole. Mutta koska mitään kokemusta ei vastaavasta ole, niin siksi kyselen.[/QUOTE]

Pelko lasten terveyden tai kehityksen vaarantumisesta on ilman muuta riittävä peruste vaatia valvottuja tai tuettuja tapaamisia. Lähivanhemman ajatus siitä, mikä vaarantaa lasten kehityksen ja terveyden, saattaa kuitenkin joskus olla eri kuin viranomaisten näkemys. Mutta kuten sanottua, kannattaa sitä ainakin hakea jos ihan oikeasti on huolissaan etävanhemman vaikutuksesta lapseen. Monessa kunnassa on olemassa perhepsykologi (sosiaalitoimessa), jonka kanssa voi käydä juttelemassa. Lisäksi perheneuvola ja ihan lastenvalvoja ovat niitä tahoja, joiden kanssa lapse/lasten voinnista voi jutella, saada hyödyllisiä vinkkejä siihen miten käsitellä lasten ihmetystä etävanhemman käyttäytymisestä sekä konkreettisia ohjeita siitä, miten ja millaisessa tilanteessa lasta ei voi antaa etävanhemman luo, mahdollisesti myös vinkkejä siitä, miten hakea ja järjestää valvotut tapaamiset. Valvottu tapaaminenhan ei toki ole sitä, että lähivanhemman kotona ja valvonnassa tavataan lapsia.
 
Jos etävanhempi on tähän asti hoitanut hommat hyvin ei kannata lähteä nyt riitelemään. Hän varmaan reagoi siihen että sinulla on uusi suhde. Tee hänelle selväksi ettei tuo suhde vaikuta hänen vanhemmuutensa millään tavalla.

Valvottuja tapaamisia ei ole mahdollista saada tuollaisessa tilanteessa - ja jos sellaista ehdotat niin etävanhempi varmaan reagoi siihen ja homma menee vielä huonommaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Kuulostaa katkeralta ja mustasukkaiselta. Ei mielenterveysongelmaiselta.
Click to expand...

Mun mielestä menee jo kuitenkin hiukan normaalia katkeruutta ja mustasukkaisuutta pidemmälle, jos lapsille ja lapsien kuullen pohditaan, että miten äidin uuden kumppanin "päivät päätetään". Mä itseasiassa varmaan tekisin ls-ilmoituksen, jos joku mun lapsieni kuullen pohtisi toisen ihmisen tappamista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pesky Pixie:
Mun mielestä menee jo kuitenkin hiukan normaalia katkeruutta ja mustasukkaisuutta pidemmälle, jos lapsille ja lapsien kuullen pohditaan, että miten äidin uuden kumppanin "päivät päätetään". Mä itseasiassa varmaan tekisin ls-ilmoituksen, jos joku mun lapsieni kuullen pohtisi toisen ihmisen tappamista.
Click to expand...

Onko sanonut näin siis lapsille vai jollekin muulle. Se jäi mulle epäselväksi.
 
Mustasukkaisuus ja katkeruus ovat mielenterveysongelma, jos niissä menettää realiteettitajun. "Normaali" tajuaa itsekin, että vaikka uusi kumppani harmittaa ja mieltä kirvelee, paljon ei voi tehdä. Sairaan ajatukset voivat johtaa tekoihin, kun realiteetteihin ei mahdu, että suhde on purkaantunut ja toinen voi perustaa uuden suhteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Onko sanonut näin siis lapsille vai jollekin muulle. Se jäi mulle epäselväksi.
Click to expand...

Aivan, mä ymmärsin tekstistä, että hän olisi niin sanonut lapsille, mutta eihän sitä tosiaan siinä suoraan sanota. Tosiaan se on siis vakava asia jos lapsille sanotaan niin. Mutta en pidä sitä kyllä hyvän mielenterveyden merkkinä, vaikka sitä pohtisi jossain muussakin porukassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Kuulostaa katkeralta ja mustasukkaiselta. Ei mielenterveysongelmaiselta.
Click to expand...

Niin, no ei se mun mielestä kyllä ihan puhu täysin terveestä mielestä, jos toinen suunnittelee toisen ihmisen hengen viemisestä. Ja mustasukkaisuutta ja katkeruutta on varmasti, mutta se että on suunnitellut pidemmän aikaa mielessään, miten saada joku ihminen hengiltä. Ja puheiden mukaan, mikäli EI saa lapsia itselleen, tulee tekemään asian eteen jotain.

Valitettavasti herää epäilys että voiko nuo tuntemukset siirtyä "uudesta" lähivanhempaan, tai pahimmassa tapauksessa myös lapsiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Onko sanonut näin siis lapsille vai jollekin muulle. Se jäi mulle epäselväksi.
Click to expand...

Ei onneksi ole (tietääkseni) lasten kuullen puhunut moisesta. Ainoastaan minulle. Ymmärrän hyvin katkeruuden ja vihan tunteet. Hänelle olen koittanut tehdä selväksi ettei lasten tunteet häntä kohtaan muutu, ei edes sen uuden suhteen takia. Vaikka lapset tulevat todella hyvin toimeen tämän uuden kanssa ja hänestä tykkäävät, eivät ole pois heidän rakkaudestaa etävanhempaa kohtaan.
 
Olisiko mahdollista lisätä tapaamisia/saada niihin säännöllisyyttä? Silloin etävanhempi voisi paremmin kokea että lapset ovat edelleen osana hänen elämää ja pelko siitä että uusi kumppani vie hänen paikkaansa pienenee/poistuu.
 
[QUOTE="epätietoinen";23072951]Ei onneksi ole (tietääkseni) lasten kuullen puhunut moisesta. [/QUOTE]

Jos joku mulle puhuisi aikovansa tappaa mun uuden kumppanini niin mä tekisin rikosilmoituksen. :D Juu, olen bitch. Mutta täytyy nyt jotain käyttäytymissääntöjä olla. :O
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa