Miksi monille on jotenkin kunnia-asia jos menee vähän rahaa ruokaan?

Siis pihistellään ruuasta. Mä en tajua että miksi tarttee ruuasta pihistää, miksei muista menoista. Ruoka aika tärkeä asia. Enkä nyt tarkoita tilanteita että ei vaan ole rahaa ruokaan, vaan että ostellaan kaikenlaista ja loppukuu elellään sitten makaroonin voimin.Ja kehuskellaan että meidän perheelläpä menee kauppaan 20eviikossa ja sillä ruokkii jo naapurinkin perheen. Siis syökö ihmiset jotain makaronia ja porkkanaa kaiket päivät? Missä herkut, hyvät liharuuat, herkullinen kalaihanat juustot? kyllä elämästä pitää nauttia jos on varaa siihen. Mutta että ostellaan ja tuhlaillaan ja sitten syödään porkkanaa ja leivänkyrsää.

 

Jaa-a.
Itselleni on "kunnia-asia" että tehdään monipuolista ja hyvää ruokaa laadukkaista raaka-aineista ja että siihen ei mene tolkuttomia summia. Älytöntä törsäämistä en ymmärrä sitäkään.

 

Ei se halvalla syöminen automaattisesti tarkoita huonoa ruokaa. Esim. Kaikenlaiset valmishampurilaiset ja lihikset voi tulla lopulta kustantamaan aika paljon.

 

Ei se halvalla syöminen automaattisesti tarkoita huonoa ruokaa. Esim. Kaikenlaiset valmishampurilaiset ja lihikset voi tulla lopulta kustantamaan aika paljon.

ei tarkoitakaan. mutta myòs usein vàhànkin monimutkaisemman aterian valmistaminen on kallista (paljon kalliimpaa kuin valmisruoat) . mutta riippuu siis ihan mità ruokaa tekee

 

no kannattahan se miettiä, että mitä sieltä kaupasta ostaa. halvemmalla saa ruokaa, kun käyttää vähän valmisruokia yms. myös rasvaiset hampurilaiset ja kaupa pizat kannattaa jättää ostamatta.

 

Ei mulle ainakaan ole. Mä asun yksin ja mulla menee rahaa kuukaudessa ruokaan varmasti noin 300 eur enkä mä sitä mitenkään häpeile vaikka toiset kehuisi ruokkivansa tuolla rahalla kokonaisen armeijan.
Suunnittelen ruokani todella tarkkaan enkä heitä roskiin mutta panostan laadukkaisiin aineksiin.

 

Tää nyt menee ehkä vähän ohi ton kysymyksen mutta tästä tuli mieleen että jos ihan tosissaan joku kykenee tekemään monipuolista ja hyvää ruokaa halvalla niin kertokaa mulle miten se käy?

Meillä ei todellakaan syödä mitenkään erityisen kalliita ruokia, ja silti ruokaan menee rahaa suhteellisen paljon. Tottakai mä nipistäisin ruokamenoista, mutta haluan myös pystyä tarjoamaan perheelleni skaalan erilaisia ruokia. Itse en tykkäisi myöskään syödä samaa ruokaa moneen otteeseen.

 

[QUOTE="Mamma italiana";22986800]ei tarkoitakaan. mutta myòs usein vàhànkin monimutkaisemman aterian valmistaminen on kallista (paljon kalliimpaa kuin valmisruoat) . mutta riippuu siis ihan mità ruokaa tekee[/QUOTE]

Ja mistä niitä raaka-aineita pääsee ostamaan ja mihin vuodenaikaan.

Olen aika ylpeä siitä, että emme kuluta ruokaan ihan hirveitä summia mutta syömme silti terveellisesti ja monipuolisesti. Joskus ostan kalliimpaa lihaa suoraan Kauppahallista, tai kalaa torilta, vihanneksia myös kesäisin torilta ja maitoa suoraan tilalta. Marjat poimimme itse ja mehut on omatekemiä.

Mutta totta tuokin että jonkun erikoisemman ja vaativamman ruokalajin tai illallisen tekeminen maksaa ihan varmasti valmis-lasagnea enemmän, mutta on kyllä sen arvoistakin.

 

[QUOTE="Mamma italiana";22986800]ei tarkoitakaan. mutta myòs usein vàhànkin monimutkaisemman aterian valmistaminen on kallista (paljon kalliimpaa kuin valmisruoat) . mutta riippuu siis ihan mità ruokaa tekee[/QUOTE]

Mutta ei se ruuan monimutkaisuus takaa hyvää makua ta ravitsevuutta

 

Meillä myös nautitaan erilaisista ruoista. Normaali arkiruoka on yleensä meillä halpaa, mutta viikonloppuna (yleensä mies kokkaa) monia erilaisia ruokia, varsinkin kalat, äyriäiset ja mäti eri versioina on meidän perheen herkkuja. Vihanneksiakin on kiva joskus syödä muuta kuin porkkanaa, mutta kaikkein kalliimmat silti jätetään kauppaan tai pieniin eriin.

Mutta jos oikein jotain haluamme, niin olemme myös valmiit säästämään ruoasta ja noista yhteisistä herkkuhetkistä. Tyydymme vaikka hampurilaisateriaan niiden sijaan.

 

On ainakin ruoka-allergiat -
vaikkapa laktoositonta tai vähälaktoosista saa harvoin lähellekään samalla hinnalla kuin 'normi' maitotavaraa.
Samoin vaikkapa maitohappobakteerien - Gefilus - tms - suosiminen tekee lisää laskua.
Joo, mieluummin nämäkin mun mielestä ruokailusta kuin tabuina purkista.

Muissa voi toki tehdä hinta-tietoisia valintoja ...
Paitsi että kokojyvä ja kuitupitoiset pastat, riisit yms - ovat kyllä nekin kalliimpia kuin peruskama.

Myös meidän 2 hengen perheessä - lapsi ja minä - menee melkein väistämättä tuhlailuksi - ruokaa menee roskiin. Minulle ainakin on mahdotonta tehdä niin pieniä annoksia, ettei menisi.
Ja kun en oikein taida olla pakastaja-Elvinkään sukua - jos pakastan, niin sinnepä jäävät pakkaseen nekin ruoat.

 

Juu kohtuus kaikessa.
Halvalla harvemmin saa laatua, mutta kalliskaan ei aina oo hyvä (einekset on kai aika kalliita).

 

Mutta ei se ruuan monimutkaisuus takaa hyvää makua ta ravitsevuutta

ei aina

 

Voiko toisten kauppalaskuun sitten vaikuttaa sekin, mitä muuta kuin pelkkiä ruoka-aineksia ostaa? Tunnustan eilen katsoneeni edellä olevan ostoksia, koska ne oli niin erilaiset kuin meillä yleensä: limsaa, mehuja, karkkeja, pakastepizzoja. Limsapullo maksaa aika paljon, ja jos sellaisia ostaa monta joka kerta, on loppusummakin ihan eri kuin sellaisella joka ei osta limsoja juuri koskaan.

 

Ei ne valmisruoatkaan nyt kovin paljoa maksa kun nytkin on tarjouksessa atrian hampurilaiset 3kpl. 99c. voihan sitä siihen kyytipojaksi ostella sitten salaattiaineksia jos on pakko saada päivittäin salaattia syötyä sitä en kyllä ymmärrä miksi niin pitää tehdä kun se ei ole elinehto edes pitkalle ja terveelle iälle.

 

Voiko toisten kauppalaskuun sitten vaikuttaa sekin, mitä muuta kuin pelkkiä ruoka-aineksia ostaa? Tunnustan eilen katsoneeni edellä olevan ostoksia, koska ne oli niin erilaiset kuin meillä yleensä: limsaa, mehuja, karkkeja, pakastepizzoja. Limsapullo maksaa aika paljon, ja jos sellaisia ostaa monta joka kerta, on loppusummakin ihan eri kuin sellaisella joka ei osta limsoja juuri koskaan.

Juu aina lasten syndejen aikaan, mulla on kärryllinen limsoja, karkkeja, sipsejä kakkutarvikkeiden ja suolaisten herkkujen seassa. Kyllä sen huomaa loppulaskussa.

 

Ruuan laadusta pihistely on vain tyhmää mun mielestä. Mutta jos joku osaa ruokkia perheen taloudellisesti, niin onhan se hienoa.

Typerimpänä pidän sellaista, että ostetaan kallista, eikä mietitä lainkaan myöskään ruuan laatua.

 

Meillä ei juurikaan syödä lihaa, sillä olen huomannut sen pahentavan minun ja tyttöni vointia. Olemme suosineet kalaa, kanaa ja kasviksia pitemmän aikaa. Rahaa menee kauppaan vähemmän kun ostaa laputettuja tuotteita ja tarjouksista. En mä tuntis kauheeta ylepyttä jos meidän ruokalasku kaksinkertaistuisi, tälläkin vähällä syömme monipuolista ja terveellistä ruokaa joka päivä. Ruokaa ei juurikaan mene hukkaan ja rahat riittää.

Herkkuja syömme lauantaisin, niihin menee enintään 20e. Ja tossa on mukana lasten viikkorahat. Ihania juustoja emme syö, meille riittää Edami ihan hyvin. Jos yhtään enempää laittaisin ruokaan rahaa, se tarkoittaisi useampia paastopäiviä minulle. Ja mun terveys ei taas sitä kestä.

 

Ruoka on nykyään niin pirun kallista että kai se on jonkinlainen kunnia-asia pitää kuluja aisoissa. Hyvä vaan jos joku onnistuu ruuassa säästelemään, mä en itse tässä oikein onnistu vaikka yritys on hyvä.

 

Ruoka on nykyään niin pirun kallista että kai se on jonkinlainen kunnia-asia pitää kuluja aisoissa. Hyvä vaan jos joku onnistuu ruuassa säästelemään, mä en itse tässä oikein onnistu vaikka yritys on hyvä.

se voi olla nykypàivànà myòs vapaaehtoinen haaste: on kiva katsoa joskus miten edullisesti voi saada tehtyà kotiruokaa tai vaikkapa hankkia se ruoka luonnosta. vàhàn niinkuin joku mòkkeily eli luovutaan vapaaehtoisesti arkipàivàn elintasosta yms siihen liittyvàstà.

 

[QUOTE="Mamma italiana";22987110]se voi olla nykypàivànà myòs vapaaehtoinen haaste: on kiva katsoa joskus miten edullisesti voi saada tehtyà kotiruokaa tai vaikkapa hankkia se ruoka luonnosta. vàhàn niinkuin joku mòkkeily eli luovutaan vapaaehtoisesti arkipàivàn elintasosta yms siihen liittyvàstà.[/QUOTE]
Juuri näin Mä ainakin nautin siitä, että ruokamenot ovat pienentyneet eikä ruokaa mene enää hukkaan. Meillä se hukka on ollut aiemmin puudeli, mutta ei tuota vanhusta voi muodottomaksikaan syöttää.

 

Minä taasen ajattelen niin, että ruokaan saa menemään vaikka kuinka paljon rahaa ja usein silloin ikävä kyllä, niitä herkkuja unohtuu sinne jääkaappiin ja niitä saa heitellä pois. Minä taasen en halua heittää mitään pois.

Mulle ei ole kunnia-asia selvitä mahdollisimman vähällä ruuan ostamisesta, mutta ruoka on monesti se paikka, josta on helpoin säästää, jos johonkin sitä rahaa tarvitsee. Siltikään ei tarvitse syödä huonosti tai epäterveellisesti. Monesti ne on juuri ne herkut erilaiset juustot, sipsit, valmiit pullat ja leivonnaiset, karkit, vanukkaat, limut, oluet jne. jne. joihin sitä rahaa uppoaa melkoiset määrät.

Joku perhe saattaa vaikka arvostaa matkustamista ja käyttää ruuasta säästyvän rahansa matkustamiseen, joku toinen taas tarvitsee rahaa johonkin muuhun.

Itse ostan suunnilleen samoja tavaroita joka viikko kaupasta, mutta niistä voidaan valmistaa monia erilaisia ruokia. Esim. kinkkusuikaleet (kinkkupasta, kinkkukiusaus, pitsa), jauheliha (jauhelihakastike, lihapullat, lihaperunasoselaatikko, makaronilaatikko, jauhelihakeitto) jne.

 

Minä nautin siitä, ettei enää (tai tässä vaiheessa juuri nyt, tulevaisuuttahan ei tiedä) joudu pihistelemään ruoasta; laadusta, tuoreudesta, monipuolisuudesta.
Toisenlaisiakin elämänvaiheita on ollut ja tiedän pystyväni pitämään lauman leivässä pienelläkin budjetilla. En vain näe sitä minään erityisenä itseisarvona.
Näin meillä.
Jollain toisella toisin.

 

[QUOTE="Mamma italiana";22987110]se voi olla nykypàivànà myòs vapaaehtoinen haaste: on kiva katsoa joskus miten edullisesti voi saada tehtyà kotiruokaa tai vaikkapa hankkia se ruoka luonnosta. vàhàn niinkuin joku mòkkeily eli luovutaan vapaaehtoisesti arkipàivàn elintasosta yms siihen liittyvàstà.[/QUOTE]

Mä teen järjestäen aina kotiruokaa joten mä en varmaan kovin paljoa pysty itseäni haastamaan

 

Minä nautin siitä, ettei enää (tai tässä vaiheessa juuri nyt, tulevaisuuttahan ei tiedä) joudu pihistelemään ruoasta; laadusta, tuoreudesta, monipuolisuudesta.
Toisenlaisiakin elämänvaiheita on ollut ja tiedän pystyväni pitämään lauman leivässä pienelläkin budjetilla. En vain näe sitä minään erityisenä itseisarvona.
Näin meillä.
Jollain toisella toisin.

Paljonko sulla menee teidän perheen ruokkimiseen noin?