"vieras"
Jaa no onpa hyvä ku sanoit että suurin osa... En ole kireä, enkä kiukkuinen enkä edes katkera. Olen hyvin tyytyväinen elämääni.
Nainen23
En tiedä. Lisäisin tohon vielä; mustasukkaisia!
Olin viihteellä + 40v naisten kanssa. Jokainen mies kun tuli mulle juttelemaan/pyytämään tanssimaan jne... niin nää hyeenat hyökkää kimppuun ja suuttuu kun ei itse saa mitään.
Ihankuin se mun syy olisi..
Olin viihteellä + 40v naisten kanssa. Jokainen mies kun tuli mulle juttelemaan/pyytämään tanssimaan jne... niin nää hyeenat hyökkää kimppuun ja suuttuu kun ei itse saa mitään.
Ihankuin se mun syy olisi..
Nainen23
Unohdin tärkeimmänEn tiedä. Lisäisin tohon vielä; mustasukkaisia!
Olin viihteellä + 40v naisten kanssa. Jokainen mies kun tuli mulle juttelemaan/pyytämään tanssimaan jne... niin nää hyeenat hyökkää kimppuun ja suuttuu kun ei itse saa mitään.
Siis mun seurassa oli viisi naista, se ei toki meinaa sitä että suurinosa tuon ikäisistä ois tollasia!
"vieras"
ehkä se on se keski-ikä, ei ole enää nuori, muttei vanhakaan. elämä asettunut uomiinsa, ei tapahdu mitään jännää (lasten syntymä, opiskelu, uudet ihmissuhteet esim.) elämä on vaan työntekoa?
mutta en nyt yleistä että kaikki tälläisiä olisivat (turha alkaa sitä itkemään), mutta kieltämättä näihin törmää, olen as.palvelutyössä ja juuri tällä ikähaitarilla olevat asiakkaat ovat kakista v.mäisimpiä.
mutta en nyt yleistä että kaikki tälläisiä olisivat (turha alkaa sitä itkemään), mutta kieltämättä näihin törmää, olen as.palvelutyössä ja juuri tällä ikähaitarilla olevat asiakkaat ovat kakista v.mäisimpiä.
"vieras"
Johtuu varmaan monista asioista. Fyysinen kauneus on jo selkeästi rapistunut ja se harmittaa kun on tottunut olemaan nätti. Miehet ei enää katsele perään samalla lailla kuin aiemmin. Elämä ei ehkä muutenkaan ole mennyt kuten etukäteen suunnitteli ja haaveili. Siinä varmaan tärkeimmät.
hehehhe
En ole huomannut tuollaista ollenkaan.. Paljon hankalampia ovat nuo 55-65v tantat, jotka ovat tietävinään kaikesta kaiken.
"vieras"
[QUOTE="vieras";22469628]Johtuu varmaan monista asioista. Fyysinen kauneus on jo selkeästi rapistunut ja se harmittaa kun on tottunut olemaan nätti. Miehet ei enää katsele perään samalla lailla kuin aiemmin. Elämä ei ehkä muutenkaan ole mennyt kuten etukäteen suunnitteli ja haaveili. Siinä varmaan tärkeimmät.[/QUOTE]
Mä luulin että sä puhuit 80-90 ikäisistä, mutta ok... mutta tiedätkö että miehet katselevat kyllä. Ei sellasta miestä olekaan joka ei ikäistään nuorempia kattelisi.
Mä luulin että sä puhuit 80-90 ikäisistä, mutta ok... mutta tiedätkö että miehet katselevat kyllä. Ei sellasta miestä olekaan joka ei ikäistään nuorempia kattelisi.
Minä ainakin olen ihan h**vetin väsynyt nyt. Painan töisssä ympäripyöreitä päiviä jotta saisin jollain tapaa pitää työni, pienet lapset on kotona joiden kanssa saa vieläkin valvoa välillä öitä, opiskelen lisää jotta työllisyysnäkymät olisi vähän paremmat, kannan huolta leskeksi jääneestä isästä. Joo, olen aika kireä nyt.
joo.o
Varmaan se, että omat mahdollisuudet vähän kaikkeen alkaa olla takanapäin. Enää ei oikein kannata lapsia alkaa tekemään, uutta miestä ei noin vaan isketä, ammatinkin opiskelun kannattavuus on enää vähän niin ja näin. Siihen on tyytyminen mitä hanskaan on jäänyt ja suurta kehitystä ei enää luultavasti tapahdu. Rasittaa, tylsistyttää ja synkistyttää. Eläkkeellekin on vielä liian pitkä aika.
aika monella
Aika monella on tuossa iässä omat vanhat vanhemmat huolehdittavinaan ja samoin vastuu omista lapsista painaa.
"jep"
Vanhempana tajuaa vähitellen, että ihmiset ovat aika röyhkeitä. He vievät kaiken, jos et pidä varaasi.
toisekseen kyllä minä jo lapsena huomasin, että usein kaikki vaarit /papat olivat leppoisampia eivätkä puhuneet pahaa muista. Sen sijan huomasin että minulle kiltti mummoni kiusasi selvästi miniäänsä, minulle ihana tätini kohteli miestänsä huonosti (ei tarjoillut kahvia samassa pöydässä muiden kanssa, joo, tosi hassu , ja lisäksi vähätteli että "älä sinä nyt siinä höpötä" sama mitä miehensä sanoi), usein naiset olivat kiukkuisia ja miehet leppoisia.
Mutta kyllä minäkin olisin ollut miehenä leppoinen ja tyytyväinen, jos minun tehtävä olisi ollut aina laittaa perse penkkiin ja tulla valmiiseen pöytään, nousta päivänokosille sen jälkeen, jutella lapsille kivoja jos huvitti, mutta ei ottaa kokonaisvastuuta mistään. Naisten tehtävä oli tehdä kaikki, ihan kaikki ainakin tuolloin 30 vuotta sitten, mitä aikaa muistelen.
Samoin äitini oli kiukkuinen, väsynyt, äreä uupunut. Isäni leppoisampi. Aivan samasta syystä.Isäni hyvä että pyyhki ojman perseensä, äitini teki kaiken, toi rahaa taloon, hoiti lapset, ruoat kotityöt.
toisekseen kyllä minä jo lapsena huomasin, että usein kaikki vaarit /papat olivat leppoisampia eivätkä puhuneet pahaa muista. Sen sijan huomasin että minulle kiltti mummoni kiusasi selvästi miniäänsä, minulle ihana tätini kohteli miestänsä huonosti (ei tarjoillut kahvia samassa pöydässä muiden kanssa, joo, tosi hassu , ja lisäksi vähätteli että "älä sinä nyt siinä höpötä" sama mitä miehensä sanoi), usein naiset olivat kiukkuisia ja miehet leppoisia.
Mutta kyllä minäkin olisin ollut miehenä leppoinen ja tyytyväinen, jos minun tehtävä olisi ollut aina laittaa perse penkkiin ja tulla valmiiseen pöytään, nousta päivänokosille sen jälkeen, jutella lapsille kivoja jos huvitti, mutta ei ottaa kokonaisvastuuta mistään. Naisten tehtävä oli tehdä kaikki, ihan kaikki ainakin tuolloin 30 vuotta sitten, mitä aikaa muistelen.
Samoin äitini oli kiukkuinen, väsynyt, äreä uupunut. Isäni leppoisampi. Aivan samasta syystä.Isäni hyvä että pyyhki ojman perseensä, äitini teki kaiken, toi rahaa taloon, hoiti lapset, ruoat kotityöt.
"jep"
Samasta syystä tytöt ovat toisilleen ehkä ilkeämpiä kuin pojat. Tytöiltä vaaditaan enemmän ja parempaa käytöstä. He joutuvat katsella ja kuunnella parhaan lapsuutensa poikien mölyämistä. (ja älkää väittäkö vastaan ellette ole vähintään viikkoa olleet kouussa/päiväkodissa seuraamassa)
He joutuvat ottaa vastaan huonompaa kohtelua ja poikien oletetan olevan keskipiste ja puhuvan ja olevan äänessä ja ottavan tilan haltuunsa. ei tyttöjen.
Tytöilä vaaditaan enemmän vastuuta ja itsestä huolehtimista nuorempana.
He joutuvat ottaa vastaan huonompaa kohtelua ja poikien oletetan olevan keskipiste ja puhuvan ja olevan äänessä ja ottavan tilan haltuunsa. ei tyttöjen.
Tytöilä vaaditaan enemmän vastuuta ja itsestä huolehtimista nuorempana.
kademieli
ehkä ne nuoremmat jaksaa sirkuttaa ja lirkuttaa siinä toivossa että prinssi tajuis, kuin ihania ne on ja veis pois, 37-43v on todennut, et satua satua haaveet nää ja sitä vanhemmat tyytyy kohtaloonsa, turha nutista, se ketään kiinnosta
"vieras"
Toi on ihan totta. Naama norsun vituralla kulkee suurin osa. Tai sitten ollaan kuin euroopan omistajat, mutta silti semmosia ihan kopukoita koppanoita. Empä osaa sanoa, mistä mahtaa johtua. Ja voi luoja kun törmää känniseen tämän ikäluokan edustajaan.
Leikitään niin teini pissiksiä, että myötähäpeä on mahtava.
Leikitään niin teini pissiksiä, että myötähäpeä on mahtava.
...j
Minä luulen, että se on vaan sitä, että tuossa iässä suurin miellyttämisen tarve on jo mennyt pois. Nuoremmat ihmiset ovat vielä niin itsekeskeisiä ja peilaavat itseään ympäristönsä kautta, että erehtyvät ottamaan perusilmeellä kulkevan keski-ikäisen olevan jotenkin heitä vastaan.
"hupaisaa"
Nuorilla tytöillä on niin heikko itsetunto, että ne luulevat 4-kymppisen olevan jotenkin heitä vastaan. Sillä 4-kymppisellä vain on sitä elämänkokemusta, ei elä missään lallalandiassa. Eli on oppinut jo pitämään puolensa ja tajunnut ettei kaikkia tarvitse miellyttää. Varsinkaan niitä nuoria wannabee naisia, jotka luulevat elämän olevan tässä ja nyt.
"poikia3"
[QUOTE="vieras";22469621]ehkä se on se keski-ikä, ei ole enää nuori, muttei vanhakaan. elämä asettunut uomiinsa, ei tapahdu mitään jännää (lasten syntymä, opiskelu, uudet ihmissuhteet esim.) elämä on vaan työntekoa?
mutta en nyt yleistä että kaikki tälläisiä olisivat (turha alkaa sitä itkemään), mutta kieltämättä näihin törmää, olen as.palvelutyössä ja juuri tällä ikähaitarilla olevat asiakkaat ovat kakista v.mäisimpiä.[/QUOTE]
No itse ainakin olen tämän ikäisenä todella tyytyväinen elämääni. Tiedän kuka olen, ja olen itseni - ei tarvitse enää hötkyillä. Vaihdevuosista ei ole todellakaan vielä tietoakaan. Elämä on tasaista, ihmeellinen käsitys, ettei tapahtuisi enää mitään jännääkään. Tämän ikäisenä voi aivan hyvin opiskella, vaihtaa ammattia, tai vaihtaa työpaikkaa. Elämä ei ole vain työntekoa, useimmilla ikäisilläni on enemmän aikaa itselleen, minulla on lapset vielä pieniä, joten elämä menee työn ja perheen parissa, mutta minäkään en ole enää niin sidottuna kotiini.
Eikä minulla ole mitään syytä olla kenellekään kateellinen ja katkera, ei edes vaikka olisin jossain kapakassa juhlimassa, en mittaa arvoani sillä, että hakeeko joku mua tanssimaan - ja toisaalta ne porukat joissa yleensä ulkona olen, ovat niin kohteliaita, että tosiaankin olen minäkin tanssimaan päässyt.
mutta en nyt yleistä että kaikki tälläisiä olisivat (turha alkaa sitä itkemään), mutta kieltämättä näihin törmää, olen as.palvelutyössä ja juuri tällä ikähaitarilla olevat asiakkaat ovat kakista v.mäisimpiä.[/QUOTE]
No itse ainakin olen tämän ikäisenä todella tyytyväinen elämääni. Tiedän kuka olen, ja olen itseni - ei tarvitse enää hötkyillä. Vaihdevuosista ei ole todellakaan vielä tietoakaan. Elämä on tasaista, ihmeellinen käsitys, ettei tapahtuisi enää mitään jännääkään. Tämän ikäisenä voi aivan hyvin opiskella, vaihtaa ammattia, tai vaihtaa työpaikkaa. Elämä ei ole vain työntekoa, useimmilla ikäisilläni on enemmän aikaa itselleen, minulla on lapset vielä pieniä, joten elämä menee työn ja perheen parissa, mutta minäkään en ole enää niin sidottuna kotiini.
Eikä minulla ole mitään syytä olla kenellekään kateellinen ja katkera, ei edes vaikka olisin jossain kapakassa juhlimassa, en mittaa arvoani sillä, että hakeeko joku mua tanssimaan - ja toisaalta ne porukat joissa yleensä ulkona olen, ovat niin kohteliaita, että tosiaankin olen minäkin tanssimaan päässyt.
annim*
ehei... tästä elämä vasta alkaa. lapset kasvaa, elämä mallillaan, ei tarvii hötkyillä, V**tun väliä mitä toiset ajattelee minusta evvk, mies on tuttu ja turvallinen, ei vielä mitään vaihdevuosia, aikaa itselle, kyllä mä varmasti olin enemmän ärtynyt kolmikymppisenä kuin nelikymppisenä. mutt tosiaan miks mä olisin aurinkoinen jollekkin parikymppiselle pimulle joka odottaa et kaikk lakoo hänen eteensä...ehei! elämä ja siperia opettaa hiljaa kävelemään