[QUOTE="ellu";22010014]Ai jaa.
Ehkä me ollaan koettu ja selvitty niin paljon pahemmista asioista, ettei tällänen oo tosiaan yhtään mikään ongelma. Kun ei sentään oo kysymys nälän näkemisestä. Ei se peruna ja soossi ainut autuaaksi tekevä asia ole, kyllä se riittää, että sen sitten myöhemmin päivällä saa.
Mulle on tarkeintä että isä ja lapsi muuten pärjäävät hyvin keskenänsä.[/QUOTE]
Minulle taas on tärkeää, että pystyn luottamaan miehen kykyyn olla vanhempi; että tiedän hänen hoitavan lapsia ihan yhtä hyvin kuin minäkin, ruokkivan heidät kunnolla, huolehtivan heidän puhtaudestaan, riittävistä unista, jne.
Perunaa ja soossia meillä ei syödä laisinkaan
, mutten myöskään haluaisi lasten olevan pelkällä leivällä ja nakeilla, ainakaan toistuvasti.
Ylipäätään se ajatus, että mies ei jaksa/viitsi/halua tehdä jotain lastensa eteen, on luotaantyöntävä: ei viitsi antaa heille ruokaa koska ei jaksa siivota jälkiä. Ei se ole valintakysymys; äidinkin on jaksettava, kuten myös isän. Myöskään sellainen ajatus, että mies olisi kotona lasten kanssa päivän ja kun minä tulen kotiin niin joudun heti ruuanlaitto- ja ruokkimishommiin ei innosta.
